| Montako tornia Turun linnassa on? |
255 |
|
|
|
Turun linnassa on tänään kuusi osaa joita voisi kutsua torneiksi. Linna on monta kertaa ollut rakennuksen ja huoltotöitten alla. Alun perin linna koostui yhdestä ympyrämuurista ja kahdesta tornista. Tätä kutsutaan tänään vanhaksi linnaksi.
Linnan niin sanotussa uudessa osassa on tänään neljä paikkaa, joita voisi vielä kutsua torneiksi vaikka ne aiemmin ovat olleet korkeampia kuin tänään. Näistä kolme näkyy rivissä linnan itäpuolella, joista pohjoispäässä oleva on pyöreä torni, muurin keskellä on neliskanttinen ja eteläpuolella oleva näyttää tänään enemmän osalta kattoa. Kuudennes torni löytyy linnan pohjoispuolelta muurin keskiosasta, eikä ole myöskään tänään paljon korkeampi kuin muurin katto.
Turun Museokeskus… |
| Onko tällä Arabian kannulla arvoa? Korkeus on 16 cm |
172 |
|
|
|
Arviointikysymykset kannattaa lähettää alan asiantuntijoille. Netistä löytyy mm. huutokauppojen
sivustoja, joihin voi lähettää arviointikysymysen ja mm. Antiikki & Design-lehden nettisivuilta
löytyy "kysy esineistä" -sivusto. Alla linkit kyseieille sivuille:
https://www.hagelstam.fi
https://www.bukowskis.com/fi
https://antiikkidesign.fi/ |
| Miten löydän puolankieliset kirjat Vaski-kirjaston haulla? Ystäväni haluaisi lainata lapselleen kirjoja puolan kielellä. |
225 |
|
|
|
Vaski-verkkokirjaston etusivulta osoitteessa https://vaski.finna.fi pääsee hakukentän alla olevasta painikkeesta tekemään tarkennetun haun. Tarkennetussa haussa on ensimmäisenä kohta Hakuryhmä. Siihen voi kirjoittaa hakusanaksi esimerkiksi lastenkirjat ja valita sen oikealta puolelta alasvetovalikosta vaihtoehdon Aihe. Lomakkeen seuraavassa kohdassa Rajaukset pääsee valitsemaan kielen, tässä tapauksessa puolan. Viereisestä valikosta voi sen jälkeen rastittaa haluamansa aineistotyypin, kuten kirjan, äänitteen tai vaikka Blu-ray-levyn. Viimeisessä kentässä voi tahtoessaan rajata hakua vielä jollekin ajanjaksolle. Painike Hae kokoelmasta näyttää hakutulokset. |
| Miksi suomenkielessä sanotaan lumpeet jos on kaksi lummetta mutta jos on kaksi ammetta sanotaan ammeet? Ja vielä toinen kysymys, montako kuntaa on suomessa? |
370 |
|
|
|
Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta:
https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish
Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä.
Kuntaliiton mukaan
https://www.kuntaliitto.fi/
Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.
|
| Miksi Joy Fieldingin kirjoja ei enää suomenneta? |
489 |
|
|
|
Syytä voi vain arvailla, ehkä on niin, että Fieldingin aiempia kirjoja ei ole myyty niin paljoa, että kustantamo olisi laskenut kääntämisen olevan kannattavaa. Lienee parasta tiedustella asiaa suoraan kustantamolta. Fieldingin kirjojen aiemmat suomennokset on julkaissut WSOY.
Viimeisin Joy Fieldingin suomennettu teos on Henkeäsalpaava (2012), joka on ilmestynyt alun perin jo vuonna 2007 nimellä Heartstopper. Sitä aiempi käännös, Pakoon et pääse (2010), on englanniksi ilmestynyt vuonna 2006 nimellä Mad River Road. Vuoden 2007 jälkeen Fieldingiltä on ilmestynyt 11 teosta, joita ei ole suomennettu.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Joy_Fielding
https://www.kirjaverkko.fi/kirjailija/joy-fielding
Kustantamon yhteystiedot:
https://… |
| Minkälaista työpukua naispuoliset kirjastonhoitajat käyttivät 1900-luvun alussa? |
190 |
|
|
|
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa… |
| Mikä on Suomen evankelisluterilaisen kirkon papiston sukupuolijakauman kehitys vuodesta 1988, jolloin ensimmäiset naispapit vihittiin, tähän päivään? |
333 |
|
|
|
Kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin 6.3.1988. Päätös pappisviran avaamisesta oli tehty kirkolliskokouksessa kaksi vuotta aiemmin. Viran avaamisesta naisille oli äänestetty kirkolliskokouksessa jo aiemmin kolmeen kertaan, mutta vaadittava ¾ ääntenenemmistö saavutettiin vasta vuonna 1986.
Naisten osuus papistosta on kasvanut tasaisesti. 2000-luvulla papiksi vihityistä enemmistö on ollut naisia. Virassa toimivista papeista naisia on tällä hetkellä hieman alle puolet. Kirkon johtotehtävissä naisia on toistaiseksi vähän; reilu neljäsosa kirkkoherroista on naisia.
Oheisesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilastosta selviää sukupuolijakaumat vuosina 1994, 2004, 2014 ja 2020.
https://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/naiset… |
| …En voi luottaa aineeseen, siinä on ajan nuoli. —- Se syntyi ja se kuoli. Niin pieni oli perjantai ja silti tuska toistui… Muistan vain pätkittäin tuon runon… |
172 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa! |
| "Levisi kuin Jokisen eväät" -sanonta. Kuka oli Jokinen ja mitä hänellä oli eväänä? |
5211 |
|
|
|
Sananlaskututkija, tietokirjailija Outi Lauhakangas on kommentoinut Ylen haastattelussa Jokisen eväiden alkuperää seuraavasti:
"Kuten Ellusta [Ellun kanoista] on Jokisestakin tarina poikineen. Lauhakangas sanoo, että on mahdotonta tietää, mikä tarinoista on juuri se, joka on sanonnan synnyttänyt. Erään version mukaan Jokinen oli töissä konepajalla ja työkaveri teki jäynät puristamalla Jokisen eväslaukun prässillä littanaksi levyksi.
– Yhden tarinan mukaan tukkikämpällä Jokinen otti ainoan eväänsä, kuivan leivänkannikan, esiin pöydälle. Toinen siirsi leipää ja piruili, että nuo Jokisen evväät ovat aina niin levvällään…"
Lähtökohtaisesti en suosittelisi Murha.infoa ensisijaiseksi tiedonhaun lähteeksi, mutta manittakoon tässä yksi siellä… |
| Kenen ja minkä runon Tellu lausuu elokuvassa "Hamsteri"? |
633 |
|
|
|
Markku Pölösen elokuva perustuu Veikko Huovisen Hamsterit-kirjaan, mutta kirjan kaikki kappaleet ovat lainassa, joten valitettavasti en pääse tarkistamaan, käytetäänkö teoksessa jotakin runolainaa. Kulttuurikuplia-blogissa mainitaan Hamsterit-elokuvasta seuraavaa:
"Paula Vesalan suloinen Kaksi kärpästä -laulu ja Eila Kivikk’ahon Kolme kuiskausta -runo (Sinikallio, 1942) jäivät muistiin kauniina yksityiskohtina."
Oletettavissa on, että kyse on Kivikk'ahon runosta. Sinikalliot-runokokoelma sisältyy useisiin Kivikk'ahon Kootut teokset -painoksiin, joita pääsee varaamaan oheisista linkeistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.112917
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.320741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.558672
Lähde:
https://… |
| Luin 70-luvulla veljelleni lastenkirjoja, joissa oli noin 5 osaa. Ne kertoivat kivikautisesta perheestä (isä, äiti, poika ja tyttö, sekä koira ja taisi olla… |
134 |
|
|
|
Kyseessä voisivat olla Bertil Almqvistin Barna Hedenhös-sarjan kirjat, jotka on suomennettu nimellä Musa Ja Muru. Sarjaa on suomennettu tosin vain kolme osaa:
Musa ja Muru Amerikassa
Musa ja Muru Egyptissä (suomennettu myös nimellä Muinosen perhe matkustaa Egyptiin)
Musa ja Muru Englannissa
Perheeseen kuuluvat isä Luukas, äiti Luuluu, lapset Musa ja Muru Murikka, koira Nuija sekä vielä kesy alkulehmä ja hevonen. Murikan perhe ei myöskään asu Kivikauden Amerikassa, vaan Ruotsissa. Amerikkaan murikan perhe matkustaa Esi-Tiki laivalla, ja tarinat tosiaan päättyvät usein sanoihin "Oma maa mansikka, muu maa mustikka".
Sata-kirjastoista Vampulan kirjastosta näkyy löytyvän Musa ja Muru Egyptissä. Muita osia löytynee antikvariaateista. |
| Etsin kirjaa mikä kertoo pienestä suomalaisesta kunnasta mikä saa uuden kunnanjohtajan. Uusi tulokas on ns pelimiehiä ja hänellä on täysin erilainen käsitys… |
179 |
|
|
|
Kollegat keksivät ehdottaa Heikki Luoman teosta Vain muutaman huijarin tähden ja Jari Järvelän kirjaa Minä, kaupunginjohtaja. Mahtaisiko kumpikaan näistä täsmätä muistikuviin? |
| Mikä on suomenkielinen vastaava sana käännös ruotsinkielessä käytetystä sanasta ”curla” esim. Mamma säger: Jag vill bara åka och plocka upp honom (pojken) … |
246 |
|
|
|
Curla verbi tarkoittaa samaa kuin spela curling. Suomeksi siis curlaaminen on pelata curlingia. Sana curling tulee urheilulajista, jossa graniittikiveä liutetaan jäätä pitkin kohti kentän keskipistettä ja avuksi käytetään harjaa, jolla pienennetään kitkaa, jolloin kivi liukuu helpommin. Tästä on lähtöisin termi curling-vanhemmus, jolla viitataan siihen, että jotkut vanhemmat haluavat liiaksi siloitella lastensa elämää poistaen kaikki esteet ja vaikeudet. Lisää aiheesta voi lukea Kielikellon sivuilta: Curling-vanhemmat - Kielikello |
| Mikä kirja? Löysin kirjan Herttoniemen kirjastosta ns. nuorten aikuisten hyllystä. Kirja teki suuren vaikutuksen. Kirja kertoi nuoresta pojasta ja hänen… |
204 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Timo Parvelan kirjoittama kirja Poika, joka ilmesyi 1989? Tässä lyhyt kuvaus: https://timoparvela.fi/kirja/poika/
|
| Minkä niminen sarja oli 2000-luvun alussa, missä faneja liitettiin väriavainnuksen avulla elokuvakohtaukseen? |
242 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Mystery Science Theater 3000?
Se näyttää toki olevan 90-luvulla tehty, mutta jospa sitä on näytetty täällä vasta 2000-luvulla. Sarjassa on viittauksia sekä Terminator 2:seen että Thelmaan ja Louiseen.
Terminator 2 https://www.imdb.com/title/tt0103064/movieconnections/?ref_=tt_trv_cnn
Thelma and Louise https://www.imdb.com/title/tt0103074/movieconnections
|
| Peikkopoika Hyppelis Pyppelis 507 seikkailee? Mikä kirja on kysymyksessä? |
199 |
|
|
|
Kyseessä on varmaan Toini vuoriston kirjoittama Pyppelis-Pyppelis 507:s: Satu kiiltomatokokardista vuodelta 1958.
Löytyy myös Piki-verkkokirjastosta:
https://piki.finna.fi/Record/piki.7259
|
| Kukahan mahtaa olla kyseinen taiteilija. Löytyykö signeerauksen perusteella...? |
117 |
|
|
|
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin, esim. taidehuutokaupoista näitä voi kysellä. Tässä muutama osoite:
https://www.bukowskis.com/fi
https://www.hagelstam.fi/
https://www.helander.com/
Yksi teos tähän liittyen löytyi Turun pääkirjaston kokoelmasta: Valli, Juha: Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli vuodelta 1992,
tämä on pieni vihkonen. Jos tämä teos kiinnostaa, sen voi halutessaan varata Vaski-verkkokirjaston kautta.
https://vaski.finna.fi
Kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
|
| Luin kerran ruokakirja, jossa ruoat oli luokiteltu suurin piirtein siten, että pakastimen käyttö, ruokakomeron käyttö, laatikkoruokaa jne. |
124 |
|
|
|
Vaikea sanoa näillä tiedoilla. Vaski-kirjastoissa on useita ruokahävikkiä koskevia kirjoja, mutta käännökset ovat englannista tai yksi norjasta. Ruotsinkielisiä kyllä löytyy. Uudehko ruokahävikkiä koskeva kirja on Juha Ketolan Älä syötä ruokahukkaa (2018), jossa aihettä käsitellään monipuolisesti.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3727687
Ohessa muita ruokahävikkiä koskevia kirjoja https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_m… |
| Tiedetäänkö, mistä nimi Pyhtää tulee? Kumpi muoto on vanhempi, Pyhtää vai Pyttis? |
1094 |
|
|
|
Suomalaisen paikannimikirjan (Kotimaisten kielten keskus, 2019) mukaan ruotsinkielinen paikannimi Pyttis esiintyy ensimmäistä kertaa asiakirjalähteissä vuonna 1380. Suomenkielinen nimi Pyhtää lienee kuitenkin alkuperäinen ja ruotsinkielinen nimi Pyttis sen mukaelma. Tätä perustellaan sillä, että suomen ht-yhdistelmä ei kuulu ruotsin äännejärjestelmään, ja se on usein korvattu ruotsin kieleen lainatuissa nimissä kt:llä tai tt:llä. Ruotsin kielen tt-yhdistelmää taas ei olisi suomeen lainattaessa tarvinnut muuttaa. Pyhtää-nimen alkuperä on toistaiseksi tuntematon. Se saattaa liittyä eteläkarjalaiseen sukunimeen ja talonnimeen Pyyhtiä.
Lähteet
Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63.… |
| Mistä löytäisin nuotit Veikko Tuomen kappaleeseen Kissankello? |
139 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
|