| Mistä voisi saada tietoa 1700-luvun varhaispietismistä Etelä-Pohjanmaalla? |
63 |
|
|
|
Katso esim. André Swanström: Separatistisia virtauksia lännestä itään (teoksessa Kahden puolen pohjanlahtea 1, s. 108 - 152) sekä André Swanström: Separatistledare i 1700-talets Österbotten (2004). |
| Lyhin matka linnuntietä suomesta usa:han? |
103 |
|
|
|
Lyhyin matka taitaa olla Ahvenanmaalta Mainen osavaltioon, noin 5500 km. Itä-Suomesta Alaskan länsiosaan on hiukan pitempi matka. Lähde: Google mapsin "Mittaa etäisyys" -työkalu. |
| Missä kalevalan säkeissä puhutaan naisten käsitöistä? |
62 |
|
|
|
En hieman yllättäen löytänyt tutkimuskirjallisuutta aiheesta, vaikka sellaista kyllä kuvittelisi olevan olemassa. Helpoin tapa löytää kyseiset säkeet itse on ladata Kalevala epub-muodossa ja etsiä tekstistä käsitöihin liittyviä sanoja käyttämällä ctrl+f-toimintoa. Sanat kannattaa katkaista keskeltä, jotta myös taivutusmuodot tulevat mukaan. Sopivia sanoja ovat tekstiilikäsitöihin liittyvät, esimerkiksi "kuto", "kehr", "värttin", "ompe" tai "neul". Hyvä esimerkki löytyy kahdeksannen runon alusta:Tuo oli kaunis Pohjan neiti,maan kuulu, ve'en valio.Istui ilman vempelellä,taivon kaarella kajottipukehissa puhta'issa,valke'issa vaattehissa;kultakangasta kutovi,hope'ista huolittavikultaisesta sukkulasta,pirralla hope'isella.Suihki sukkula piossa,… |
| Miten kuuluvat suomeksi sanat, jotka katolinen pappi lausuu sairaiden voitelun sakramenttia toimittaessaan? Latinaksi "Per istam sanctam unctionem, indulgeat… |
91 |
|
|
|
Katolisen kirkon katekismus (2011, s. 388) ilmaisee asian näin: "Tämän pyhän voitelun ja suuren rakkautensa ja laupeutensa kautta auttakoon sinua Herra Pyhän Hengen armolla, niin että syntisi anteeksi saaneena saisit Herralta pelastuksen ja parantumisen." Kysymyksessä oleva latinankielinen ja espanjankielinen teksti on kuitenkin lyhempi, latinaksi mainitaan pelkkä pyhä voitelu mutta ei Herran rakkautta ja laupeutta tai Pyhää Henkeä, ja espanjaksikaan ei mainita Pyhää Henkeä. |
| Onko mistään saatavissa tietoa Akkajeen levyllä Lapsenkerääjä mainitusta kansanperinteeseen kuuluvasta säkkiukosta? Muutaman sanan selityskin tällä palstalla… |
75 |
|
|
|
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/ |
| Törmäsin Tornionjoen lohipadoista Ruotsin puolella käytetyn 1900- luvun alussa sanaa pata, patan. Ei damm. Suomessa puhuttiin lohipadosta ja silloin… |
80 |
|
|
|
Sanalle "pata" löytyy seuraava määritelmä: "ett fiskredskap som består av en avstängningsanordning för infångning av vandrande fisk t.ex. lax". (Lähde: Svenska akademiens ordböcker.) Kyseessä on siis vaelluskalojen pyytämiseen tarkoitettu väline. Tässä kuvassa näkyy "lax- och sikpata". "Pata" on siis sama asia kuin lohipato, eli vesi pääsee siitä läpi. |
| Kerätäänkö, säilytetäänkö tai arkistoidaanko missään Suomen kirjastossa fanifiktioita millään tasolla, elektronisesti tai fyysisesti? |
90 |
|
|
|
Verkossa olevaa fanifiktiota ei sen luonteen vuoksi löydy Suomesta kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan joitakin painettuja kirjoja saattaa löytää, riippuen siitä, miten fanifiktio käsitetään. Esimerkiksi Jane Austenin kirjoihin tai henkilöhahmoihin perustuvaa kirjallisuutta löytyy kirjastojen kokoelmista. Austenin teokset ovat tekijänoikeusvapaita, jolloin fanifiktion julkaiseminen on mahdollista. |
| Per Olov Jansson piti päiväkirjaa purjehdusmatkasta enonsa Harald Hammarstenin kanssa vuonna 1938 Nordkappiin.Teos on myöhemmin julkaistu kirjana Med Thalatta… |
90 |
|
|
|
En löytänyt tietoa omakustanteesta. Harald Hammastenin kertomus "Till Nordkap" on ilmestynyt teoksessa Min bästa seglats - kända seglare berätta (toim. Stig Hedberg, Wahlström & Widstrand 1949). Kuitenkin Hufvudstadsbladet 22.5.1944 mainitsee Ernst Lundströmin toimittaman teoksen Min bästa seglats II (Åbo Bro 1943), jossa on Stig Landgrenin kirjoitus "Med Thalatta till Nordkap". En pystynyt selvittämään, onko kyseessä virhe vai onko tällainen Landgrenin kirjoittama kertomus todella olemassa. Ilmeisesti Svenska Kryssarklubbets årsskrift 1934 sisältää Hammarstenin kuvauksen Nordkapin-matkasta, mutta julkaisu on ilmestynyt jo ennen vuotta 1938. En löytänyt mitään viitteitä siihen, että teoksen mikään olomuoto olisi Per Olov Janssonin… |
| Suomalaisten naisrunoilijoiden runoja rauhasta |
66 |
|
|
|
Runoja rauhasta voi etsiä Vaskin tietokannasta esimerkiksi hakusanoilla 'rauha' ja 'runo'. Näin löytyy lista, josta voi poimia mieleisiltään tuntuvia kirjoja. Listalla on esimerkiksi seuraavia niteitä, joissa rauha on lähinnä sodan vastakohtaAseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (tässä valikoimassa on myös naisten kirjoittamia runoja) Leivoslaatikko Titanicin kannella : säkeitä rauhasta | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (tässä valikoimassa on myös naisten kirjoittamia runoja) Pitkä juna : kirjailijoiden rauhanantologia : författarnas fredsantologi = Det långa tåget | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (tässä valikoimassa on myös naisten kirjoittamia runoja) Maaria… |
| Kuinka vanha on sanonta "olla uusinta huutoa"? Onkohan se ollut käytössä jo 1800-luvun lopulla? |
112 |
|
|
|
Suomenkielisenä ilmaus löytyy suomalaisista sanomalehdistä joko muodossa "uusin huuto" tai "viimeinen huuto" noin 1930-luvulta alkaen. Ranskankielinen muoto "dernier cri" löytyy suomenkielisestä lehdistöstä 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja ruotsinkielisestä hieman aiemmin, noin 1890-luvulta alkaen.En löytänyt tarkkaa tietoa, milloin sanontaa on alettu käyttää esim. muodin uutuuksista, mutta sanonnan taustat ovat keskiajalla, jolloin uutisia kirjaimellisesti huudettiin kaduilla. |
| Tiedättekö maalarin kun en saa selvää signeerauksesta ja onkohan tällä teoksella nimeä? |
87 |
|
|
|
Mielestäni signeerauksessa lukee L. Ylönen. Kuvataiteilijamatrikkelista löytyy Lauri Ylönen (1895 - 1924), ks. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lauri-ylonen-2Ylönen toimi Karjala-lehden toimittajana ja kuvittajana ja menehtyi keuhkotautiin 29-vuotiaana. |
| Mistä voisi löytyä lapintossujen (sukan) ohje? |
62 |
|
|
|
Virkatut lapintossut -ohje löytyy sekä Novita 4/2018 -lehdestä Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.635993?sid=5293061295että Novitan verkkosivulta.https://novita.com/patterns/virkatut-lapintossut?srsltid=AfmBOorYZNOxDJhtY5-qn_MXR71JUIkpe8grwEC2vcqbt0pt7Chffom_Toisenlaisista lapintossuista (eli revontulitossuista) löytyy blogitekstiä https://huopatossunen.blogspot.com/2013/10/lapintossut.htmlToisista revontulitossuista löytyy tällainen artikkeli, jossa on vähän ohjetta ja kommenteissa mainitaan, että ohje löytyy Suuri Käsityö 11-12/2004 -lehdestä.https://neulemuistio.vuodatus.net/lue/2017/04/revontuli-tossuissaLehti on varattavissa Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.636071?sid=5293635087 … |
| Mistä tämä (oletettavasti cd-levyn kannen) kuva on otettu? https://www.backsound.fi/tuote/cd-markus-backman-koska-ne-huomaa/ |
71 |
|
|
|
Kuvasta tulee mieleen Helsinki ja etenkin Fredrikinkatu 18, mutta kuva on niin epäselvä, että varma ei voi olla. |
| Turun Kastussa osoitteessa Leipäläntie 2 on ollut kauppa, joka on toiminut ilmeisesti jopa sotien aikana. Löytyisikö tästä kaupasta jotain lisätietoa,… |
87 |
|
|
|
Nykyisen Leipäläntie 2:n paikalla sijaitsi Maarian pitäjän Raunistulan torppa n:o 68 Kastu, jossa asui ja vaikutti kauppias Yrjö Valtter/Valter Vallin/Wallin. Turun osoitekirjan 1947 - 1948 mukaan hänen liikkeensä oli siirtomaatavaraliike. Vallin oli naimisissa Aleksandra Matilda Aron kanssa. Vallinin isä lienee ollut Simon Vallin (k. 1926) ja tämän isä Simon Vallin (k. 1875?). Muuta tietoa kaupasta ei löytynyt. Asian tutkimista vaikeuttaa, että alueeseen viitataan monella eri nimellä, esimerkiksi Raunistula, Kastu, Maaria ja jopa Laihasmäki. |
| Mitä tarkoittaa: vahinko ei tule kello kaulassa? |
104 |
|
|
|
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :… |
| Nytpä jouduin kiusalliseen tilanteeseen: Eräs läheinen menee kesällä naimisiin ja kutsukortissa luki että pukukoodi Cocktail. Löysin garderoobistani kolme eri… |
106 |
|
|
|
Cocktail-pukukoodi on yleisesti ottaen aika väljä käsite ja varsinkin tavallisissa suomalaisissa häissä näkee vierailla monenlaisia asuja. Sopivia vaatteita ovat esimerkiksi jokin hieman juhlavampi polvipituinen tms. mekko, ns. pikkumusta (häissä mielellään värikkäillä asusteilla) tai juhlava housupuku. Kenkinä käytän itse yleensä mustia, strassikoristeisia mutta melko matalakantaisia (kitten heel) sandaaleja. Myös ballerinat tai muut siistit avokkaat mielestäni käyvät, talvella olen käyttänyt siistejä mustia nilkkureitakin tai pitkävartisia korollisia saappaita.Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, voisin toimia jollain näistä tavoista:Kysyisin juhlaparilta, sopiiko tulla asussa, joka ei ole täysin pukukoodin mukainenHankkisin… |
| Onko joskus ollut mahdollista matkustaa lähijunalla pummilla, junan ovien ulkopuolella olevilla portailla seisten? Ehkä joskus 60 - luvulla..? Kuulin huhuja... |
53 |
|
|
|
Junanvaunujen ulkopuolella oli ennen vanhaan portaita ja muita ulokkeita, joissa oli mahdollista seistä junan liikkuessakin, ks. kuva. "Jäniksenä" matkustaminen on ollut rautateillä aina tuttua, ks. esim. Uusi Rautatielehti 15.1.1912 tai Kansan kuvalehti 30.6.1933. En löytänyt mainintaa pummilla matkustamisesta juuri portailla seisten, mutta varmasti se oli mahdollista.Rautatiemuseosta kerrottiin seuraavaa: Ilman lippua / pummilla (tai ”pommilla”, kuten nähtävästi ennen sotia puhuttiin) on pyritty matkustamaan junaliikenteessäkin eri tavoin ja hyvin pitkään, ellei aina. Ilmiö ei ole siis millään tavoin uusi.Tästähän löytyy esimerkkejä vanhemmista lehdistä:”Neljä pinnaria matkusti vaunun katolla Savonlinnasta Pieksämäelle” (Sisämaa, 2.… |
| Etsin tietoja ns. huonomaineisten kaupunginosien rikollisuudesta. Onko tilastoja tai muuta tutkittua tietoa Poliisin lisäksi saatavilla? Onko huonolle… |
84 |
|
|
|
Poliisilla on rikostilastoja kaupunginosittain, mutta ilmeisesti ne eivät ole julkisesti saatavilla ainakaan reaaliaikaisesti. Tiedotusvälineistä löytyy koonteja aiheesta eri ajoilta, esim. Ilta-Sanomat 25.8.2018.Kaupunginosien huonomaineisuutta on tutkittu segregaation näkökulmasta, ks. esim.:Junnilainen, Lotta: Lähiökylä : tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudestaRasinkangas, Jarkko: Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla : tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistäKaupunginosien maine voi ilman muuta parantua. Hyvänä esimerkkinä ovat Turun Raunistula ja Nummenmäki, joiden maine oli reilut sata vuotta sitten erittäin huono, mutta jotka nykyään ovat varsin rauhallisia ja keskiluokkaisia alueita.… |
| Etsin tietoa petun / männyn jälsi-ja nilakerroksen mahdollisista terveysvaikutuksista. Löysin Arktiset Aromit ry:n sivuilta, että " Tutkimuksia petun… |
72 |
|
|
|
Katso esim:Jaakko Mursu: The Role of Polyphenols in Cardiovascular DiseasesJan-Erik Raitanen: Tannins of Conifer Bark as Nordic Piquancy—Sustainable Preservative and Aroma?Antti Häkkinen: Kun halla nälän tuskan toiTauno Lauri ja Anne Arstila: Petusta moderni terveystuoteMaanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta: Mahdollisuuksista tukeutua luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin ravinnon lähteinä IV osa: Pettu, islanninjäkälä ja poronjäkälä sekä suurijuurakkoiset veden ja kostean maan kasvitVoit tilata raportin PDF-muodossa, ks. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta.Jukka Vornanen: ”Pettu wanha tuttu” ‒ Perinteisen korvikeruokakulttuurin ja jäkäläleipävalistuksen yhteentörmäys, ks. lähdeluettelo |
| Kirjoitetaanko aatelisarvon merkitsevä von todella pienellä kirjaimella lauseen alussakin, kuten nykyään aina tehdään? |
192 |
|
|
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan sukunimen etuliitte von (ja muut pienellä kirjoitettavat etuliitteet, kuten af ja de) kirjoitetaan virkkeen alussa isolla alkukirjaimella, muuten pienellä. Lähteet ja lisätietoa etuliitteistä ja alkukirjaimista: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/etuliitteet-sukunimissa/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-virkkeen-alussa/ |
Ask a Librarian