| Miltä ajalta kyseinen kermakko mahtaa olla? Entä valmistaja / suunnittelija? Kiitos |
123 |
|
|
|
Kermakko näyttäisi olevan puristelasia. Suomessa vastaavanlaisia teki mm. Riihimäen lasi, mutta samanlaisia kannuja on tehty myös ulkomailla. Monet puristelasiset astiat olivat tuotannossa useiden vuosikymmenien ajan, joten vuotta ei pysty sanomaan kuvan perusteella. |
| Kaipaan karttoja tms tiedostoja, joista näkyisi Vesilahden, (lähinnä kirkonkylän tienoon) talojen nimet ja paikat 1850 - 1900 välillä. Vesilahden… |
161 |
|
|
|
Vanhat kartat -verkkopalvelusta löytyy useita karttoja Vesilahden alueesta, kartoissa näkyy myös talojen nimiä. Mene osoitteeseen vanhatkartat.fi ja etsi Vesilahti Suomen kartasta. Pystyt etsimään karttoja loitontamalla tai lähentämällä sekä vasemman reunan vuosilukuvalikosta. |
| Meillä on tällainen muumikortti ja samalla kuvalla oleva palapeli. Kortti hankittu 1990-2000-luvun taitteesta. Olemme miettineet pitkään, että onko tämä… |
242 |
|
|
|
Voisikohan kortin kuva viitata jaksoon, jossa Muumitaloon ja sen ympärille kasvaa viidakko? Mieleeni tuli hämärä muistikuva tällaisesta jaksosta. Tein nopean Google-haun hakusanoina ''muumit viidakko'' ja tulosten perusteella kyseessä voisi olla Muumien jaksot 18-20, joissa muumien löytämät trooppiset taikasiemenet kasvattavat viidakon talon ympärille. |
| Olen perehtynyt aika hyvin Pohjois-Karjalan Mätäsvaaran sodanaikaisen kaivoksen historiaan, tehnyt ja ylläpitänyt siihen liittyviä nettisivustoja. Löysin… |
115 |
|
|
|
Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki. |
| Kuinka iso osa Suomessa tehdyistä rikoksista tapahtuu yöaikaan? |
171 |
|
|
|
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi… |
| Mikä aapinen oli käytössä Mäntsälän Saaren kansakoulussa vuonna 1956 koulunsa aloittaneilla ekaluokkalaisilla? |
112 |
|
|
|
Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Suomen lasten aapinen (1951); Rajamaa, Matti: Aapinen (1954); Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956) tai Kilpi, Rauha: Aapinen (1948).Mäntsälän kunnan arkistossa saattaa olla asiasta tarkempaa tietoa. Yhteystiedot löydät tästä linkistä: https://www.mantsala.fi/asiointi-ja-paatoksenteko/asioi-ja-osallistu/arkisto/ |
| Onko Lievestuoreen historiasta, lähinnä selluloosatehtaasta olemassa opuksia? Lähinnä kuvia! Ne kiinnostaisivat! Lisäksi haluaisin tietää, voiko kirjastossa… |
90 |
|
|
|
Lievestuoreen historiaa käsittelee teos Valoja Lievestuoreen rannoilla (Veikko Kaalikoski 1996). Finna.fi-palvelussa on joitain kuvia sellutehtaasta, ks. linkki. Kirjastossa voi ottaa kopioita, tarkempia ohjeita ja hinnat löydät kirjaston verkkosivuilta. |
| Tuomas Koivuviidan, Jungmannien ja monien kuorojen levyttämistä ”Meren aalloilla oon syntynyt” alkuperäisistä säveltäjistä ja sanoittajista ei löydy yhteistä … |
111 |
|
|
|
Meren aalloilla on kansalliskirjaston tietojen mukaan Martti Turusen sävellys, sanoitukset ovat merkitty nimimerkin ''Valtasaari'' tekemiksi. Finnan mukaan Valtasaaren todellinen henkilöllisyys on Martti Turunen (1902-1979).Lähteet:Meren aalloilla | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluValtasaari | Kansalliskirjasto | Finna.fi |
| Haluaisin tietää, mistä voin löytää vanhan musiikkisatukuunnelman Samppa Sarvipäästä, joka lähtee lautalla pelastamaan siskoaan Liipukkaa merirosvojen saarelta? |
63 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin sama kasetti, josta on kysytty aiemmassa kysymyksessä Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/90-luvulla-kuuntelin-c-kasettia?language_content_entity=fiIkävä kyllä näyttää siltä, ettei kyseistä C-kasettia ole kirjastoissa saatavissa muualla kuin Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavaksi: https://finna.fi/Record/fikka.5775225?sid=5087719207 Toinen vaihtoehto on yrittää etsiä sitä levyantikvariaateista tai käytetyn tavaran verkkokaupoista. Monen levyantikvariaatin valikoimasta löytyy luettelo netissä. Voit löytää relevanteille sivustoille hakemalla netistä sen tapaisilla hakusanoilla kuin "levydivari", "levyantikvariaatti" tai "käytetyt c-kasetit". |
| Mikä on M.J. Rosen romaanin Yöperhonen alkuperäinen englanninkielinen nimi? |
96 |
|
|
|
M. J. Rosen romaanin "Yöperhonen" alkuperäinen englanninkielinen nimi on "The Venus Fix".Lähde: The Venus Fix (Butterfield Institute, #3) by M.J. Rose | Goodreads |
| Mistä tulee paikannimi Artukainen? |
198 |
|
|
|
"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220. |
| Onko Yoko Ogawan kirja Housekeeper and the Professor, ruotsiksi En gåtfull vänskap, suomennettu? |
131 |
|
|
|
Moro!Kyllä on. Kirjaa löytyy hyvin mm. Vaski-kirjastoista! https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3472561?sid=5082179604 |
| Mikä kirjasarja? Kertoo pompeijassa olevasta ilotalosta ja sarjan neljäs viimeinen osa kuvaa pompeijan tuhoa. Kirjan ensimmäisen osan nimi on kaksiosainen eka… |
120 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Elodie Harperin Sudenluola-trilogia, joka sopisi kuvaukseen kaikin tavoin:https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/elodie-harperin-pompejiin-sijoittuva-sudenluola-trilogia-on-koukuttava-kansainvalinen-menestys/ |
| Minä vuosina Suomessa on lyöty rautamarkkoja? |
149 |
|
|
|
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993) |
| Mistä mahtaisi löytyä Valtteri Keltikankaan Seitsemän tuntia erämaata vuodelta 1937 (noin)? |
97 |
|
|
|
Valter Keltikankaan kirja "Seitsemän tuntia erämaata" on julkaistu vuonna 1977 ja löytyy Vaski-kirjastoista Liedon pääkirjastosta, Nousiaisen pääkirjastosta ja Uudenkaupungin Kalannin kirjastosta.Vaski-kirjastojen kappaleiden tiedot: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotVaski-kirjastojen ulkopuolelta löytyvät kappaleet näkyvät Finnassa: SEITSEMÄN TUNTIA ERÄMAATA | Vaski-kirjastot | Finna.fi |
| Kun etsin vanhempi kirjoja, minut ohjataan usein Finna.fi-sivustolle. Saatavuustiedoissa esiintyy silloin tällöin sellainen kuin Varastokirjasto. Mikä se on?… |
117 |
|
|
|
Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, jonka tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Jos haluaa lainata Varastokirjastosta löytyvää aineistoa, täytyy kääntyä oman kotikirjastonsa puoleen, joka tekee kaukolainapyynnön. Kaukolainan maksun suuruus riippuu omasta kotikirjastosta.Varastokirjaston kotisivu: https://varastokirjasto.fi/Fjärrmagasin viittaa Åbo Akademin kirjaston varastoon. Aineiston lainaamiseksi asiakkaan on tehtävä varastotilaus etukäteen. Tietoa lainaamisesta Åbo Akademin kirjastosta: https://www.abo.fi/fi/kirjasto/lainaa/ |
| Kuinka alkaa laulu, jossa lauletaan ..ja olet pakras ystävä ja ainoo iloni. |
186 |
|
|
|
Kyseessä on mitä todennäköisimmin kansanlaulu Lapsuuden ystävälle.Laulu siis alkaa sanoin: "Sä kasvoit neito kaunoinen..."Sanat löytyvät kokonaisuudessaan esim. täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Lapsuuden_yst%C3%A4v%C3%A4lle |
| Missä säilytetään Crichton-Vulcanin arkistoa vv. 1940-1944? |
113 |
|
|
|
Ab Crichton-Vulcan Oy:n arkistoa (1860–1984) säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Kansallisarkiston tietojen mukaan ”aineistossa on sisäisiä aukkoja, mutta ei kuitenkaan kaikissa asiakirjasarjoissa. Parhaiten on säilynyt liike- ja tilauskirjeenvaihto sekä kirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Yksi keskeisimmistä asiakirjasarjoista, pöytäkirjat, päättyy jo vuoteen 1939. Lisäksi konseptiluonteista aineistoa on säilynyt kirjetoisteita lukuun ottamatta suhteellisen vähän.”Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytetään lisäksi aineistokokonaisuutta Ab Crichton-Vulcan Oy, Köysitehtaan arkisto (1921–1954). Crichton-Vulcan Oy:hyn liittyvää aineistoa saattaa myös sisältyä aineistokokonaisuuteen Oy Wärtsilä Ab:n Värtsilän rautatehtaan… |
| Tunnettiinko ADHD ennen nimellä MBD? |
514 |
|
|
|
Terve.fi-artikkelissa kerrotaan, että MBD-termi on lähes kokonaan korvautunut termillä ADHD. MBD:n (minimal brain dysfunction) määritelmään kuului vaikeuksia hahmottamisessa, motoriikassa ja oppimisessa. ADHD:n luokitus kuvaa samoja ongelmia oirelähtöisesti. Ylioppilaslehti mainitsee, että psykiatrian tautiluokitukseen ADHD otettiin 1980-luvulla, aiemmin samanlaisista oireista puhuttiin MBD:nä.Lähteet:Lapsen ylivilkkaus - sairaus vai luonteenpiirre? | Terve.fiLevottomat sielut | Ylioppilaslehti |
| "Mitä kävi", ''ei pysty tehdä" ja ''keli'' |
307 |
|
|
|
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina… |