| Kysyisin että onko Koululainen-lehti saatavilla Turun pääkirjastosta tai että onko siellä Koululainen-lehteä? |
599 |
|
|
|
Koululainen-lehteä on saatavissa Turun pääkirjastosta. Lehden numerot löytyvät kirjaston lastenosastolta, ja niitä voi lukea ja lainata sieltä.
|
| Mistä arkistosta löytyisi Turun poliisilaitoksen henkilökunta 1960. Etsin isäni nimikirjoituksia. Hän on käynyt Kokemäen maamieskoulua, mutta milloin. Tästä… |
500 |
|
|
|
Kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun yksikköön ja tiedustella, mikäli he säilyttävät etsimiänne asiakirjoja.
|
| Mistä voin ostaa kynän näköisen sanakirjan, jonka kärjellä vedetään tekstin/sanan päältä pitkin esim. kirjan pintaa ja käännetyn sanan voi lukea kynän… |
604 |
|
|
|
Etsimänne kaltaista sanakirjakynää ei valitettavasti näyttäisi olevan tällä hetkellä saatavilla Suomessa. Erilaisten oppijoiden liitolla voisi olla tietoa samankaltaisista välineistä, joten kannattaa olla yhteydessä heihin.
|
| Onko Egyptissä muinoin olleen deir-el-Medinan kylän ihmisten elämästä tehty väitöskirjaa tai muuta kirjaa tai kirjoja ? Minua kiinnostaa sen ajan arkielämä. |
315 |
|
|
|
Löysin kirjan "Kirjeitä Faraoiden Egyptistä" (2004) jonka egyptologian tohtori Jaana Toivari-Viitala on kirjoittanut. Kirja käsittelee tavallisten ihmisten elämä Egyptissä, Deir el-Medina kylässä. Kirja löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastossa hyllyssä 91.11.
Jaana Toivari-Viittala on myös kirjoittanut muutaman artikkelin Deir el-Medinasta, tietoa niistä löytyy täältä: http://www.egyptologinenseura.fi/Johtokunta/Jaana.htm Linkistä pääsee myös Deir el-Medina tietokantaan josta voi löytää paljon enemmän luettavaa Deir el-Medinasta.
|
| Miten saan yksitellen esiin kaikki minun kysymykseeni tulleet vastaukset? |
257 |
|
|
|
Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
|
| Mitä toimenpiteitä tarvittiin, kun 20-vuotias nainen haki passia Ruotsin matkaa varten kesällä 1937? |
750 |
|
|
|
En löytänyt tietoa siitä, että 20-vuotiaan naisen passihakemuksessa olisi noudatettu tavallisesta poikkeavaa käytäntöä. Suomalaisnaiset matkustivat ulkomailla suhteellisen paljon maailmansotien välisenä aikana, kuten Ritva Hapuli toteaa teoksessaan ”Ulkomailla: Maailmansotien välinen maailman suomalaisnaisten silmin” (SKS 2003). Passin hankkimiseen liittyvästä prosessista on toisaalta poikkeuksellisen hankala löytää tietoa. Voit kysyä asiasta esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutilta, joka on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos: http://www.migrationinstitute.fi/
Internetistä löytyy myös jonkin verran passien historiaan liittyvää aineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on esimerkiksi aikaisemmin kysytty… |
| Roope Lipastin runo, jossa hän kertoo miten ihmisen jokainen elinvuosi ja -kymmen on ihmisen parasta aikaa. Humoristinen runo, mikä mahtaa olla? |
892 |
|
|
|
Novellikokoelmassa Halkaisukirvesmies : elämä ja vähäisemmät teot, on sivuilla 208-209 kappale, jonka otsikko on Parhaat synttärit. Mahtaisiko olla proosaruno, en tiedä, en ehkä sanoisi runoksi, mutta muuten teksti vastaa kuvaustasi.
Se alkaa näin:
1 Ihmisen paras ikä on yksivuotiaana. Ei tarvitse välittää mistään, ja saa olla ihan oma itsensä. Jokaisena päivänä oppii enemmän kuin myöhemmin kokonaisena vuotena. Verottaja ei ole kiinnostunut...
Ja päättyy näin:
90 Yhdeksänkymmentä on yksi parhaista vuosikymmenistä. Silloin voi halutessaan vaikka kuolla ja on silti ehtinyt nähdä melkein kokonaisen vuosisadan. Jos jaksaa vielä vuosikymmenen...Sitten on sata ja voi aloittaa taas nollasta!
|
| Saako teillä otettu kopioita ja pystyykö skannamaan niin, että saa omaan sähköpostiin? |
754 |
|
|
|
Turun pääkirjastossa saa otettua kopioita Uutistorilla, Tieto-osastolla ja Kirjallisuus- ja taideosastolla. Paperitulosteet maksavat 20 senttiä/sivu. Värillisiä kopioita saa Uutistorilta.
Skannaus on mahdollista samoilla osastoilla ja skannatut tiedostot saa sekä muistitikulle että sähköpostiin. Kirjallisuus- ja taideosastolla skannattuja tiedostoja voi lähettää sähköpostiin, mutta ei tallentaa muistikulle.
|
| Voiko varaukseni noutaa toinen henkilö? Nimellä, varausnumerolla? Ei kai sentään valtakirjaa tarvita? Varattu kirja pitää tietysti lainata - voiko hakija… |
3160 |
|
|
|
Saapumisilmoituksessa on henkilökohtainen asiakasnumero (tarkistusluku), jonka perusteella saapuneen varauksen voi noutaa itsepalveluhyllystä.
Varatun niteen voi lainata automaatista ainoastaan sillä kortilla, jolle varaus on tehty.
Toisen henkilön kortilla tehtyä varausta lainattaessa jollekin muulle kortille täytyy asioida asiakaspalvelutiskillä, jolloin valtakirjasta ei ole haittaa. Mukana täytyy aina olla vähintäänkin saapumisilmoitus.
|
| Ihan uteliaisuudesta kiinnostaisi, miksi varaaminen ei aina onnistu. Hetken luulin että varauksille on joku maksimäärä, mutta kokeilin sitten varata toista… |
400 |
|
|
|
Kuvatun kaltainen tilanne syntyy Vaski-tietokannassa https://vaski.finna.fi/ esimerkiksi silloin, jos kyseiseen teokseen on tehnyt varauksen jo aiemmin ja epähuomiossa yrittää tehdä sen uudestaan.
|
| Tarvitsisin tietoa 1960-1970-luvuilla kirjoitetuista lastenkirjoista, jotka olisivat jollain tavalla epätyypillisiä, anarkistisia ja feministisiä. Puhun nyt… |
1218 |
|
|
|
Anarkismia, feminismiä ja muuta epätavallista on mm. seuraavissa lastenkirjoissa;
Camilla Mickwitz: Jason-sarja (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Kerstin Thorvall: Sara-kirjat (ruotsiksi ja suomeksi) - teemana erilainen perhe
Astrid Lindgrenin tuotanto, esim. Peppi-kirjat. Ensimmäinen ilmestyi jo 1945, muita Peppi-kirjoja ilmes-tyi seuraavina vuosikymmeninä, myös 1960-70-luvuilla (lähinnä satukirjoja)
Roald Dahl, satukirjoja 1960-1970
Tove Jansson, esim. Vem ska trösta knyttet? ilm. 1960, suom. 1960 Kuka lohduttaisi nyytiä?
Ezra Jack Keats: The snowy day (1962), suom. Pepen ensilumi (1968). Esitti ensimmäisenä afrikkalais-amerikkalaislapsen ilman negatiivista stereotypiaa.
Beppe Wolgers, Olof Landström: Ur en kos dagbok (… |
| Mikä on keskimääräinen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo? |
8048 |
|
|
|
Tarkempia tietoja päättötodistusten keskiarvojen keskiarvosta täytyy tiedustella Opetushallituksesta, mutta jotain tilastoja kirjastonhoitajat asiasta löysivät.
Kuuden suurimman kaupungin päättötodistusten keskiarvot (7,5 – 8,1) löytyvät pdf-tiedoston sivulta 24 osoitteesta http://www.tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B0d5e8e60-f620-4a72-adc…
Tyttöjen ja poikien välillä keskiarvoissa on huomattavaa eroa, kuten näkyy kaaviosta sivulla 17, osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suomi_nuorten_kasv…
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että keskiarvot eri oppilaitosten välillä, erityisesti lukio- ja ammattikoulutasolla, ovat huonosti toisiinsa verrattavissa, kuten selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen… |
| Mistä tietää että kyseinen kirja, jonka haluan varata, ei ole pokkari??? Nimittäin pokkareissa on usein huomattavasti pienempi teksti, jota on vaikeampi lukea… |
3758 |
|
|
|
Ihan varma ei voi olla, koska esim. Vaskissa pokkareilla ja kovakantisilla kirjoilla ei ole aina omia tietueita. Useimmiten kuitenkin on, ja ero saattaa olla ilmoitettu teoksen viitetiedoissa ISBN-numeron yhteydessä lyhenteillä sid. tai nid. Näistä sid. eli sidottu tarkoittaa kovakantista ja nid. eli nidottu pokkaria.
Jotain voi arvella myös kirjan ilmestymisajankohdasta niin, että usein uudet kirjat ilmestyvät ensin kovakantisina ja myöhemmin, vuoden parin kuluttua niistä otetaan uusi painos pokkarina.
|
| Turun sanomat 30.3.1947-1.6.1947 lehdet. Miten pääsen selaamaan näitä lehtiä? |
517 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastossa kyseisen aikavälin lehtiä voi tutkia mikrofilmitallenteina pääkirjastossa, paperisina niitä ei kirjastossa ole. Ajan ja opastuksen mikrofilminlukulaitteelle sekä lehdet sisältävät rullat voit parhaiten varata soittamalla pääkirjaston tieto-osastolle tai käymällä paikan päällä.
|
| Onko jotain määritelmää, mikä on piiilokuvakirja? Olen kirjastotyössä ja jo 60-v. ja meillä aloitetaan hyllyttämään piilokuvakirjat erikseen. No muut tekevät… |
659 |
|
|
|
"Piilokuvakirjat" -termiä käytetään teoksista, joiden piirroskuvitukseen on piilotettu etsittäviä hahmoja.
Tällaisen määritelmän antaa fiktiivisen aineiston ontologia KAUNO, joka on osa suomalaista sanasto- ja ontologiapalvelu FINTOa. KAUNOn lisäksi FINTO-palvelu sisältää mm. Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA).
https://finto.fi/kauno/fi/page/p1000
https://finto.fi/fi/
|
| Ihmisille annetaan nykyään etuliitteitä, esim. BB-Dani. Jos etuliite on adjektiivi, esimerkkinä Tyylikäs Timo, taivutetaanko liite nimen mukana, "Tyylikkäälle… |
730 |
|
|
|
Etu- tai sukunimeen liitettyjä – miellyttäviä tai epämiellyttäviä – adjektiiveja on annettu kansankielessä pitkään. Näitä ns. kölli- tai korkonimiä esiintyy puhutun kielen ohella lähinnä kaunokirjallisuudessa. Tällaisten nimien adjektiivinen määrite taipuu aina, esimerkiksi Pienen-Pekan, Sokean-Matin, Ruman-Elsan, Kauniin-Veeran, Korealle-Maijalle, Laihalle-Järviselle, Paksulle-Koskiselle.
Kielitoimisto ohjeistaa taivuttamisesta siten, että ” substantiivin erillisenä määritteenä adjektiivi taipuu samassa sijassa kuin substantiivikin: vanhalla mustalla kissalla.” Esimerkikiksi Stockmannin Hullut Päivät taipuu: Stockmannin Hulluilla Päivillä.
Toisaalta Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös maininta, että adjektiivialkuisissa nimissä… |
| Ottaako kirjasto lahjoituksena hyväkuntoisia kirjoja? |
2533 |
|
|
|
Kirjastot ottavat kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia, kysyttyjä kirjoja otetaan mielellään, mutta vanhoista tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit tuoda ne kirjastoon ja kysyä, haluaisiko kirjasto ottaa ne lahjoituksina. Jos taas kirjoja on enemmän, kannattaa laatia niistä lista ja kysyä asiaa etukäteen vaikkapa sähköpostitse. Useissa kirjastoissa on kierrätyskärry tai -laatikko, johon voi tuoda omia hyväkuntoisia kirjoja kierrätettäviksi muille lukijoille, jos haluaa päästä… |
| Ketkä Vaasa-suvun henkilöt ovat Turun linna -pelikorteissa? |
4509 |
|
|
|
Turun linna -pelikortit ovat Turun kivipainon 1930-luvulla suunnittelemat. Korttien henkilöt valokuvattiin
linnassa olevista muotokuvista ja sovitettiin kortteihin. Vuonna 1978 korttien valmistusoikeudet myytiin wieniläiselle Piatnik & Söhnelle, joka myi pelikortteja maailmalla nimellä Don Carlos.
Turun linna -pelikorttien kuvakortteina on Vaasa-suvun kuninkaallisia.
Ruudut: kuningas Kaarle IX ja/tai Kustaa II Aadolf ja Kaarlen puoliso Maria av Pfalz.
Hertat: kuningas Eerik XIV ja kuningatar Kaarina Maununtytär.
Padat: kuningas Sigismund ja kuningatar Kristina av Holstein-Gottorp
Ristit: kuningas Juhana III ja kuningatar Kaarina Jagellonica
Lähde: Kotiseutuposti 1/2013 (s.3) https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti/vuoden-2013-… |
| Miksi nimitetään teoksen ensimmäisen painoksen kappalenumerointia?Muistaakseni sillä numerolla on jokin nimitys. |
1117 |
|
|
|
Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
|
| Voiko Suomesta kysyä Ruotsissa asuvan henkilön puhelinnumeroa. |
3825 |
|
|
|
Kotimaisista numeropalveluista ainakin Fonectan 020202-palvelusta ja Sentraalin 0100100-palvelusta voi tiedustella ulkomaisia yhteystietoja.
Kannattanee käyttää 118 numeropalvelua, jossa palvelee joko Fonectan tai Eniron (Sentraali) asiakaspalvelijat riippuen soittajan operaattorista.
|