| Mitä murretta on Jukka Virtasen kirjassa Joulupukkikapina? |
538 |
|
|
|
Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.
Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita |
| Mistä läytäisin lisätietoa henkilöstä, jonka maalaaman kuvateoksen sain äidiltäni. Jorma Hietalan signeerama liitutyö on ostettu taideliikkeestä Jyväskylässä… |
771 |
|
|
|
Suomen Kuvataiteilijamatrikkeli, joka on hakemisto suomalaisista ja Suomessa työskentelevistä ammattitaiteilijoista, ei tunne Jorma Hietalaa. Keski-kirjastojen aineistotietokannasta ei myöskään löydy häntä käsitteleviä kirjoja. Suosittelen kysymään seuraavaksi taidegallerioista tai Jyväskylän Taiteilijaseurasta.
Vastaavaan kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Silloisessa vastauksessa on hyviä vinkkejä jatkoselvittelyyn: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-saisin-tietaa-suomalaisista-taiteilijoista.
|
| Saako teiltä kirjastokorttia? Jos saa, maksaako se? |
218 |
|
|
|
Kirjastokortin saa kaikista Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Keski-kirjastojen toimipisteistä. Samaa korttia voi käyttää kaikissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä sekä muissa Keski-kirjastoverkon kirjastoissa. Saadaksesi kortin sinun tulee todistaa henkilöllisyytesi kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton, kirjastokortin uusiminen maksaa Jyväskylässä 2,00 €. Kirjaston verkkosivulla kohdassa Asiakkaana kirjastossa kerrotaan kirjastokortin hankkimisesta ja asiakkuudesta https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/asiakkaana-kirjastossa. |
| Tietoa olosuhteista ja tunnelmista Hangossa talvisodan syttyessä 1939 ja Hangon evakuoinnista 1940 sekä asukkaiden palaamisesta Hankoon |
335 |
|
|
|
Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset:
Romaanit:
Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975
Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003
Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017
Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971
Tietokirjat:
Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011
Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012
Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017
Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014
Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987
Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015
Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen… |
| Etsin lastenkirjaa (mielellään kuvakirja), jonka avulla alle kouluikäisen lapsen kanssa voisi käsitellä omaa erityisyyttä ja hahmottaa, että hän ei ole ainut… |
311 |
|
|
|
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
|
| Kuuntelin lapsena usein äänikirjaa Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä. Osaan edelleen ulkoa sen laulut, ja joitakin kohtauksia sanasta sanaan. Aikuisena… |
475 |
|
|
|
Egnerin Hyppelihiiri Myökki-Pyökki-metsässä -kirjasta on tosiaan kaksi eri käännöstä.
Ensimmäisen painoksen (1956) laulut on kääntänyt Aila Nissinen.
Vuonna 1979 ilmestyneen laitoksen laulut on kääntänyt Panu Pekkanen.
1980-luvulla ilmestynyt äänikirja tehtiin tästä versiosta. Nykyään
saatavissa taitaa olla taas kirjan alkuperäistä versiota.
Molempia kirjoja on saatavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta. |
| Antaako kirjasto rahaa lahjoutetuista kirjoista? |
277 |
|
|
|
Kirjasto ei maksa käytetyistä lahjoitetuista kirjoista. Kirjastoon voidaan harkinnan mukaan ostaa tarjottuna esim. paikallista uutta omakustannekirjallisuutta, mutta yleensä hankimme kirjat oman kirjavälittäjämme kautta. Kannattaa tarjota kirjoja esim. paikalliseen antikvariaattiin. |
| Luin lapsena, 90-luvulla, kirjan pojasta, joka oli lumottu kiviseksi patsaaksi. En juuri muista muuta tarinasta vaikka siinä oli muitakin henkilöitä… |
230 |
|
|
|
Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen. |
| Kaipaisin listaa kaupunginkirjastosta löytyvästä espanjankielisestä kirjallisuudesta ja elokuvista. Tarvetta on hyvin eri tasoisille materiaaleille, niin… |
126 |
|
|
|
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on aika paljon espanjankielistä aineistoa. Aineistomme kelluu eli kirjat ja elokuvat voivat olla myös lähi- tai aluekirjastoissa. Varaaminen on kuitenkin maksutonta, joten aineston saa helposti pääkirjastoon. Liitteenä lista Jyväskylän kaupunginkirjastossa olevasta aikuisten espanjankielisestä kaunokirjallisuudesta. Nämä sopivat jo pitempään kieltä opiskelleille. Aloittelevien opiskelijoiden kannattaa aloittaa espanjankielisestä lastenkirjallisuudesta. Lastenkirjallisuutta voi hakea Keskikirjastojen verkkotietokannasta tarkennetulla haulla näin:
Asiasana: Lastenkirjallisuus
Kirjasto: Jyväskylä
Kieli: Espanja
Tuloksena on sekä espanjankielistä lastenkirjallisuutta että vielä helpompia kuvakirjoja (… |
| Mitähän kappaletta on sämplätty Pyhimyksen Tapa poika -kappaleen taustalla kuuluvaan kitaramelodiaan? Kuulin naapurini soittavan viululla kyseistä melodiaa… |
688 |
|
|
|
Taustalla käytetty melodia on rytmisesti muunneltu, mutta muistuttaa kovasti Johann Sebastian Bachin nimiin laitettua menuettia, tai oikeammin sen neljää ensimmäistä tahtia. Teoksen säveltäjäksi on sittemmin todettu Christian Pezold (nimen kirjoitusasu vaihtelee, joskus myös Petzold). Kyseinen g-molli menuetti on osa nuottikokoelmaa, jonka Bach omisti toiselle vaimolleen (Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach).
Sävellyksen teosnumero on "BWV Anh 115". BWV tulee sanoista Bach Werke Verzeichnis ja viittaa 1950 julkaistuun luetteloon Bachin teoksista. Anh taas on lyhenne Anhang-sanasta, joka tarkoittaa liitettä. Teosluetteloa tehdessä siis jo arveltiin, että Bach ei välttämättä ole itse säveltänyt tätä menuettia, ja siksi teos… |
| Anna Olsonin Keittokirjassa vuodelta 1920 mainitaan ruokasieninä "Kantasienet, vuohensienet, kelta- ja ruskosienet sekä karvikas". Mahtaako mistään löyyä… |
341 |
|
|
|
Eri lähteistä löytyneen tiedon mukaan keltasieni on kantarelli ja karvikas on karvarousku.
Sienestäjän tietokirjan (1984) Sienien nimistö -artikkelissa mainitaan tosin myös ruskosienen tarkoittavan kantarellia.
Kysyin asiasta myös Suomen Sieniseurasta, jossa toimii Suomen Sieniseuran nimistötoimikunta, mutta sieltäkään ei onnistuttu löytämään enempää tietoa.
Mahtaakohan muilta tämän palstan lukijoilta löytyä lisätietoa? |
| Millä perusteella kirjoja päätetään poistaa kirjastoista? Ovatko ne liian vanhoja vai ovatko ne lainaamatta liian pitkään? |
575 |
|
|
|
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa. |
| Onko tämän Detroit menetelmän taskuja saatavilla enää mistään? Meidän koululla on tämä käytössä, mutta nyt ovat taskut loppuneet. |
186 |
|
|
|
Kirjastopalvelusta löytyy tuotenimellä kirjantaskut: https://kalusteet.kirjastopalvelu.fi/tuoteryhma/kirjantaskut/1884905. Toivottavasti nämä sopivat tarpeisiinne. |
| Mitä tarkoittaa saikkaroida? |
691 |
|
|
|
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-… |
| Miloin Suomen Yhdyspankki tai joku sen edeltäjistä (PYP, AB Förenings-Banken i Finland) aloitti toiminansa Jyväskylässä? |
479 |
|
|
|
Vuonna 1862 perustettu Suomen Yhdyspankki (SYP) avasi haarakonttorin Jyväskylään vuonna 1864 ja Pohjoismaiden Osakepankki (POP) vuonna 1874, osapuolten fuusioituessa vuonna 1919, jolloin Jyväskylään jäi Pohjoimaiden Yhdyspankin konttori.
Ruotsinkielisille pankeille vastavoimaksi vuonna 1889 perustettu Kansallis-Osake-Pankki (KOP) avasi oman konttorinsa Jyväskylässä vuonna 1895. Perustajille suomalaiskansallisuuden pönkittämisen ja kielitaistelun ratkomisen sijaan tärkempää oli pankin vakaan kasvun takaaminen, joskin suomenkielisellä painotuksella.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallis-Osake-Pankki
Pipping: Sata vuotta pankkitoimintaa (1962)
Blomstedt: Kansallis-Osake-Pankin historia 1: 1889-1939 (… |
| Millä asiasanoilla löytää (oppi)kirjoja ääninäyttelemisestä suomeksi, ruotsiksi ja/tai englanniksi? |
208 |
|
|
|
Voit käyttää hakusanoja ääninäytteleminen, jälkiäänitys tai yhdistelmää näytteleminen ja äänenkäyttö.
Keski-kirjastojen kokoelmissa toiveisiisi sopivia kirjoja on ikävä kyllä kovin vähän. Kannattaa tehdä haku suoraan Frank-monihakuun osoitteessa https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Laajimman tuloksen saat, kun valitset sivun oikeasta yläreunasta vaihtoehdon "Kaikki kirjastot".
Myös yhteistietokanta Melinda (http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&CON_LNG=fin&local_…) on hyvä tiedonlähde tähän tiedontarpeeseen. |
| Onko kautta ylioppilaskirjoitusten historian ollut mahdollista uusia hylätty koe? |
265 |
|
|
|
Ylioppilastutkinnon alkuvuosina, 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, hylkääminen jossakin aineessa merkitsi sitä, että kokelas sai ”prolongatsionin” eli pitkittymisen, ja hänellä oli oikeus kuukauden tai enintään vuoden kuluessa suorittaa koe uudelleen. Tämä koski myös alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Lähde: Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia, tekijät Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen
Ylioppilastutkintolaki uudistettiin edellisen hallituskauden aikana ja uusi laki 502/2019 astui voimaan 1.8.2019. Uuden lain mukaan hylättyä koetta voi uusia kolme kertaa tutkinnon ollessa kesken, ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hylättyä koetta (hylättyä ylimääräistä koetta tai kompensoitua koetta) voi uusia rajattomasti. Tämä koskee… |
| Onko sukunimi Keurulainen lähtöisin Keuruulta? Jos ei ole niin mistä? |
709 |
|
|
|
Keurulainen on asukkaan lähtöpitäjää ilmaisevasta lisänimestä kehittynyt sukunimi, joka osoittaa, mihin asti Keuruulta on aikoinaan lähdetty uudistiloja raivaamaan.
Sana 'keuru', josta Keuruu juontuu, merkitsee käyrää, kourua.
Lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet (2000) |
| Minua kiinnostaa suomalaisen maaaseutuköyhälistön elämä (ja kurjuus). Ajankohta mieluiten 1800-luku ja 1900-luvun alkukin käy. Olen lukenut esim. kirjat … |
188 |
|
|
|
Hei ja kiitos kysymyksestä.
Tässä muutama ehdotus luettavaksi aiheesta.
Kuusi Janne: Silmästä silmään
Hast Mauri: Kymmenen virran maa
Anneli Kanto: Veriruusut ja Lahtari
Asko Jaakonaho: Onnemme tiellä
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
|
| Mistä kirjoista voisi saada apua/vinkkejä/ohjeita heittäytymistaidon kehittämiseen? |
158 |
|
|
|
Heittäytymistä voisi lähestyä asiasanoilla rohkeus, luovuus ja improvisointi
Tässä muutama ehdotus:
Routarinne, Simo: Improvisoi! (Tammi 2005)
Kasslin-Pottier, Hannele: Näyttämöllä työyhteisö - teatterin keinot kehittämistyössä (Infor 2012)
Virheen mahdollisuus, toim. Saija Laukka (Draamatyö 2018) |
Ask a Librarian