| Mistähän löytäisin marssin vaaleanpunaista shampanjaa? |
2836 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
|
| Haluaisin tietää kahden runon julkaisuteokset. 1. Uuno Kailas; Raja railoa aukeaa... vuodelta 1931 2. Pekka Kejonen; Metsän ja kaupungin raja on meissä, ei… |
2904 |
|
|
|
Uuni Kailaan runo ”Rajalla” (alkaa sanoilla ”Raja railona aukeaa”) on julkaistu hänen runokokoelmassaan ”Uni ja kuolema” (WSOY, 1931). Kokoelma on saatavilla sähköisessä muodossa Euroopan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.pgeu.net/dirs/pge/pge05/100006/e100006.txt, koska Kailaan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta ja teos on siten tekijänoikeuksien rajoituksista vapaa.
Pekka Kejosen runo ”Metsän ja kaupungin raja” löytyy kokoelmasta ”Suruttoman saattohoito” (WSOY, 2005).
|
| Etsin tietoa sadusta, jonka muistan joskus aikoinaan lukeneeni. Satu saattoi olla suomalainen, en tosin ole varma. En muista nimeä enkä kirjailijaa, vain… |
2579 |
|
|
|
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
|
| Kuinka monta sanaa ihminen tuntee? Kaksplus-lehdessä kerrottiin, että 6-vuotias tuntee jopa 12 000 sanaa. Itse muistelen, että korkeakoulutettu henkilö tuntisi… |
9320 |
|
|
|
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä… |
| Neljäntuulenlakki : ohje miten sellainen neulotaan, siis puikoilla! |
2306 |
|
|
|
Ainakin Suuressa käsityölehdessä vuodelta 2004 (nro 3, s. 37 ja 68-69) on ohje. Artikkelin nimi on Tuulahdus pohjoisesta
(Lapin henkeen: revontulipusero ja neljäntuulenmyssy).
|
| Kysymykseen minkä arvoisia 1 markan setelit-63 tuli vastaus numerolla 114.1- 0,50 € ja numerolla 114,2- 12€, mitä numeroita nämä ovat? Minulla on esim sadan… |
3130 |
|
|
|
1 markan kohdalla numerot 114.1. ja 114.2 näyttävät olevan julkaisun
"Suomen rahat arviohintoineen : Keräilijän opas" juokseva numerointi. Rahaliike Holmaston julkaisussa (Suomi 1996 : rahat ja setelit 1811-1996 arviohintoineen) on taasen oma numerointinsa.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 : Keräilijän opas, (painos 10. p.
julk. Suomen numismaattinen yhdistys, 2008) antaa 1 markalle (1963) seuraavat arvot: 1 € ja harvinaisemmalle (1963 Tähti*) 20 €, tämä parhaalla kuntoluokituksella eli seteli on virheetön, siinä ei ole pienintäkään taitosta. Tämä arvo tippuu 10 €, jos seteli on kerran taitettu, ja sen paperi on puhdas. Kunnolla on siis suuri merkitys rahan keräilyhintaan.
Kirjan edellisessä painoksessa Suomen rahat arviohintoineen. 2005… |
| Milloin on Hallan nimipäivä? |
2030 |
|
|
|
Hallalla ei ole virallista nimipäivää, sillä sitä ei löydy Almanakkatoimiston nimipäivähaulla osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/. Myöskään Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) ei tunne nimeä Halla, vaikka osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ensimmäiset Halla-nimiset ovat syntyneet jo 1900-luvun alussa. Heitä on tosin ollut ainoastaan 61, joista peräti 44 2000-luvulla. Ehkäpä jos nimen suosio jatkaa kasvuaan, sille saadaan joskus virallinen nimipäiväkin.
Etunimet.net-sivusto osoitteessa http://www.etunimet.net/erikoiset-nimipaivat/ tarjoaisi Hallan nimipäiväksi päivämäärää 21.10. Erityistä perustetta tuon… |
| Milloin te ostatte uusia teoksia kirjastoon? Olen tehnyt joskus viime vuonna ehdotuksen. Minusta teidän todella tulisi hankkia Van Shen CD V kirjastoon. … |
1302 |
|
|
|
Ehdotuksesi on jo toteutunut, sillä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu kaksikin kappaletta Van Shen levyä ”V”. Löydät levyn osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla välilehden ”Tekijä” ja kirjoittamalla hakukenttään nimen ”Van She”. Tällä vastaushetkellä toinen kappale on tosin menossa lainaan ja toisestakin on varaus, mutta voit tehdä levystä varauksen, jotta saat levyn sitten, kun se palautetaan.
|
| Löytyisiköhän tietoa sukunimestä Kotro? |
2909 |
|
|
|
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kotro” perustuu ortodoksiseen etunimeen, joka esiintyy kreikassa muodossa ”Kodratos” ja venäjässä muodoissa ”Kondratij” ja ”Kodrat”. Kreikankielisen nimen merkitys on ’neliömäinen’.
Kyseinen etunimi on siirtynyt sukunimeksi Suomessa tiettävästi Uudellakirkolla, Ruokolahdella, Johanneksessa, Jaakkomassa ja Juuassa. Myös Savossa Kotroja on asunut Puumalan seudulla ilmeisesti 1500-luvun lopulla tai myöhemmin.
”Kotro” ei ole kovin yleinen sukunimi Suomessa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että se on ollut sukunimenä vain 634 suomalaisella. Nykyisenä nimenä se on 354 suomalaisella, joista 176 on… |
| Olisiko kenelläkään hajua, minkä maalainen sukunimi Muroke on? Ja mistä päin suku olisi peräisin? Toivoisin tästä tietoa. |
669 |
|
|
|
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
|
| Erään TV-ohjelman jälkeen jäi askarruttamaan seuraava: Mihin perustuu/mistä juontuu sanonta "maailman vanhin ammatti" eli prostituutio? Tätä hokemaa tunnutaan… |
2574 |
|
|
|
Englannin kielessä ensimmäinen maininta prostituutiosta maailman vanhimpana ammattina kuuluisi olleen Kiplingin tekstissä ”On the City Wall”, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1888. Tekstin alussa puhutaan Lalunista, joka oli maailman vanhimman ammatin edustaja ja jonka esiäiti oli Lilith. Lilith oli Kabbalan ja babylonialaisten mytologioiden mukaan Raamatussakin mainitun Aadamin ensimmäinen vaimo ennen Eevaa, ja hänestä löytyy hiukan tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lilith. John McGivering mainitsee osoitteesta http://www.kipling.org.uk/rg_oncitywall_notes_p.htm löytyvissä Kiplingin teoksen huomautuksissa, että Lalun on ilmeisesti peräisin Intiassa julkaistusta Myrza Moorad Alee Begin kirjasta ”Lalun… |
| Mistä tulee sanonta "mennä niin että hippulat vinkuvat"? |
31079 |
|
|
|
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä.
Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat.
http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä.
Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat.
Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua.
Eräs Kirstin lukija kertoi, että hippula (jossain päin Suomea… |
| Sukulaiseni palasi Amerikanretkiltään takaisin Suomeen 1922. Muistelmissaan hän kertoi asuneensa pari yötä Helsingissä, matkustajakodissa lähellä asemaa… |
455 |
|
|
|
Helsingin vuoden 1925 puhelinluettelo tuntee ainakin Untola-nimisen matkustajakodin, jonka osoite oli Kaivokatu 8.
|
| Olen lähdössä matkalle Napoliin. Mukaan olisi mukava ottaa jotain kaunokirjallisuutta paikkaan ja kulttuuriin liittyen. Myös dekkarit käyvät. Mitä kirjoja… |
606 |
|
|
|
Napoliin sijoittuva dekkari on esim. Cosi fan tutti…niin tekevät kaikki, kirjoittajana Michael Dib-din. Myös hänen muissa jännityskirjoissaan tapahtumat ovat usein Italiassa. Dekkarin Pyhien jäljillä, tekijänä Raymond Khoury, tapahtumat sijoittuvat useampaankin kaupunkiin, joista yksin on Napoli. Romanttinen tarina on Anthony Capellan Napolilainen naimakauppa ja Afrikan siirtolaisista kertova on Napolin ihme, kirjoittajana Tahar Ben Jelloun. Napolinlahdelle Pompeijille sijoittuu Robert Harrisin jännityskirja Pompeji. Kirsi Piha kirjoittaa myös italialaista elämänmenosta kirjassaan Medicien naapurissa: pieni kirja Italiasta.
|
| Kan ni hjälpa mig att hitta orden till visa "Kom, kom ska' vi bo på Åland"?! Den börjar såhär, kom, kom ska vi bo på Åland, min flicka och jag med... Mvh… |
1123 |
|
|
|
Du hittar visan "Kom kom ska vi bo på Åland" i följande böcker:
Stora sångboken : 250 finlandsvenska sånger och visor
http://www.helmet.fi/record=b1101326~S9*fin
Vår gemensamma musikskatt / Bjarne Berg
http://www.helmet.fi/record=b1162521~S9*fin
|
| Olen miettinyt mistä saisin selville viljelykäyttöön vuokrattujen peltojen vuokrahintatietoja (€/ha). Esimerkiksi täällä Sastamalan ja entisen Mouhijärven… |
1431 |
|
|
|
MTT:n selvitys numero 75 "Pellon vuokrahinnat Suomessa vuosina 2003-2004" kertoo, että pellon vuokrahintoja ei ole toistaiseksi tilastoitu Suomessa. Tämä MTT:n tutkimus perustuu kyselytutkimukseen.
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts75.pdf
Kannattaa kääntyä MTT:n puoleen ja kysyä onko tuoreempia lukuja käytössä.
Selvityksen tekijän yhteystiedot http://tripunix.mtt.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=wwwpuhno06&%24%7BHTML…
Muita mahdollisia tahoja naapuripeltojen viljelijöiden lisäksi, joista vuokrahintoja voisi kysyä:
Agronet.fi -palvelusta löytyy keskustelupalsta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet
Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto yhteystietoja löytyy sivulta http://wwwb.mmm.fi/puhlu/
|
| Mikä on sukunimen Nurmi tausta ja merkitys? Kertoisitko jotain? |
3628 |
|
|
|
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Nurmi” on monien muiden sukunimien tapaan tullut paikannimistä. Nurmi on ollut vanhana kylännimenä ainakin Messukylässä ja Vahvialassa. Osa Nurmi-nimistä on esiintynyt myös tilojen niminä, josta nimi on sitten omaksuttu sukunimeksi. Osa Nurmi-sukunimistä taas on otettu nimiä muutettaessa, esimerkiksi nimien suomalaistamisaallon aikana.
Vanhimmat kirjalliset maininnat Niemi-nimisistä ovat peräisin Karjalankannakselta 1500-luvulta: Hans nurmi Viipurista 1544, lau nurmi Uudeltakirkolta 1546 ja Niilo Nurmi Lumijoelta 1540-luvulla. Varsinaisesti se kuitenkin yleistyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.… |
| Löytyisikö tällaisen piirileikin sanat: "Anttia varten lapaset tein, lapaset tein, lapaset tein. Anttia varten lapaset tein, lapaset tein. Antti kun kuoli… |
1352 |
|
|
|
Vanhasta Matti Hakon toimittamasta Suomalaisia kansanlauluja –kirjasta löytyy Pyhäjärveltä muistiinmerkitty toisinto, jossa on tämä Antti ja lapaset kohta.
Kyseessä on ilmeisesti piirileikkilaulu, jonka tunnetuimman version sanat alkavat: "Ei ole leskeä ollenkaan"
Vastauksen saimme kirjastojenvälisen tietolistan välityksellä.
|
| Onko kuolemanrangaistuksesta saatavilla esim. aiheesta kertovia dokumentteja? |
562 |
|
|
|
Kannattaa tutustua Amnesty Internationalin kuolemanrangaistussivustoon
http://www.amnesty.org/en/death-penalty
Kuolemanrangaistuksesta löytyy tietoa suomeksi Suomen Amnestyn sivuilta http://www.amnesty.fi Kirjoita hakulaatikkoon kuolemanrangaistus
Kirjamateriaalia löytyy jonkin verran Helmet-hausta, esimerkiksi:
Silmä silmästä : kuolemanrangaistuksen historiaa / Terho, Sampo, 2007
Kun valtio tappaa.. : raportti kuolemanrangaistuksesta, 1989
Kuolemanrangaistus : Amnesty Internationalin raportti, 1981
Teoksessa Kun aika loppuu on Lars Björnen artikkeli Kuolema esivallan toimesta – kuolemanrangaistuksen historia:
Kun aika loppuu : kuolema historiassa / toimittanut Eero Kuparinen, 1999
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=… |
| HELMET-kirjasto: mikä instanssi tms pitää sitä yllä? Onkohan Helmetin Hannu Väisästen teokset osuneet oikeille Hannuille? Ainakin kirjailija-Hannun ja… |
880 |
|
|
|
HelMet-kirjasto on yhteisnimi pääkaupunkiseudun yleisille kirjastoille. Sen muodostavat siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
HelMet-verkkokirjasto ( www.helmet.fi ) on näiden kirjastojen verkkoliittymä, avoimesti verkossa käytettävä verkkokirjasto, jonka kautta voi mm. selata näiden kirjastojen kokoelmia ja varata niistä aineistoa.
Toista kysymystäsi en oikein ymmärrä. Kun teet haun tekijännimellä väisänen hannu, saat seuraavan tuloslistan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=v%C3%A4is%C3%A4nen+hannu&se…
Kuten näet, listalla on 14 nimekettä, joiden luettelointitietoihin ei ole erikseen merkitty Väisäsen funktiota tekijänä, yksi teos, jossa hänen funktionaan on ill., 5 teosta joissa hänen… |
Ask a Librarian