| Haluaisin Helsingissä lainata kirjan: Jag är Zlatan Ibrahimovic : min historia / berättat för David Lagercrantz Kirja Ibrahimovic, Zlatan Stockholm :… |
686 |
|
|
|
Kyseinen kirja ei valitettavasti ole vielä tullut lainattavaksi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, eikä siitä voi vielä tehdä varausta. Voit seurata HelMet-tietokannasta milloin kirja tulee kirjastoihin, ja varata sen itsellesi.
|
| Terve, Onko kirjastoilla 16mm elokuvia lainattavana? Olisin myös kiinnostunut ostamaan mikäli niistä jossain vaiheessa hankkiudutaan eroon. |
1267 |
|
|
|
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
|
| Oliko särkylääkkeen englanninkielisen sanan kirjoitusmuoto viisikymmentäluvulla "painkiller" vai väliviivalla "pain-killer"? Nykyisin se mielestäni… |
883 |
|
|
|
Yritin kirjastovarastostamme Pasilasta löytää 1950-luvulla painettua sanakirjaa, mutta vanhin hyllystä löytynyt teos, josta sana löytyi, oli painettu vuonna 1968, Random house dictionary of the english language. Siellä sana oli kirjoitettu yhteen painkiller. Muistakaan sanakirjoista en löytänyt yhdysviivallista muotoa. Voi tosiaan olla, että kyseessä on vanha kirjoitusasu, joka on muuttunut tai esiintynyt yhteenkirjoitetun rinnalla. Beckettin näytelmän ensimmäinen versio on ranskankielinen, mutta englanniksi se on ilmestynyt pian sen jälkeen. Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksella osataan varmasti neuvoa eteenpäin, http://www.helsinki.fi/englanti/ , toimiston yhteystiedot löytyvät täältä http://www.helsinki.fi/englanti/… |
| Hyvät suomalaiset kirjastonhoitajat! Voisitteko täsmentää sellaisen lehtikirjoituksen sivua? Ruopila, Veikko. Viron kirjakielen suuri kehittäjä .- Uusi Suomi,… |
604 |
|
|
|
Artikkeli on sivulla 3
|
| Onko Töölön kirjastossa: 1) Harju-Tiilikainen, Kuninkaallinen merikartasto 1791-1796 ja 2) Harju-Lappalainen, Kuninkaallinen tiekartasto 1790? |
362 |
|
|
|
Kirjat löytyivät Töölön kirjastosta ja ovat varattuina nimellänne. Noudettavissa viimeistään perjantaina 20.1.
|
| Miksi kirjoissa ei ole ikärajoja tai miksi kirjastossa ei ole ikärajoja sen suhteen, että mitä kirjoja lapset eivät saa lainata? Tuntuu aika erikoiselta, että… |
4586 |
|
|
|
Varmaankin yleisesti katsotaan, että kirjat ovat vaikutuksiltaan lievempiä kuin elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa kuvataan vankilassa… |
| Jos teoksen kappaleita on noin 200, varauksia noin 400 ja laina-aika 7 vrk, niin äkkiä laskemalla kirja tulisi omalle kohdalle kahden viikon kuluttua. Laskenko… |
1187 |
|
|
|
Normaalien kirjojen laina-aika on neljä viikkoa, joten se jo lisää odotusaikaa huomattavasti. Osa kirjan 225 kappaleesta on myös laitettu bestseller-niteiksi, jolloin ne eivät liiku lainkaan varausjonossa vaan niitä voi lainata kirjastossa se, joka kirjan ensimmäisenä huomaa. Bestsellereissä on kyllä viikon laina-aika, mutta ne eivät siis varausjonon etenemiseen vaikuta lainkaan, jollei sitten joku kirjaa jonottava asiakas peru varausta saatuaan kirjan bestsellerinä.
Jos varauksen saapumisaikaa haluaa arvioida, kannattaa ottaa huomioon se, että jo nyt lainassa olevan kirjan eräpäivä saattaa olla vielä viikkojen päässä. On myös mahdollista, että osa asiakkaista pitää lainaa yliaikaa tai palauttaa sen jo ennen eräpäivää. Siksi varausten… |
| Mitä eroa on punaisen ja vihreän omenan terveysvaikutuksilla? |
2760 |
|
|
|
Terveysinfon sivulla kerrotaan punaisen omenan sisältävän enemmän antioksidantteja kuin keltaiset ja vihreät omenat. Antioksidantit estävät haitallisten happiyhdisteiden ns. vapaiden radikaalien muodostumista, eli ne puolustavat ja puhdistavat elimistöä.
http://www.terveysinfo.fi/uutiset/a...li_lue/238
http://www.antioksidantit.com/
|
| Japanilais-amerikkalainen ystäväni haluaisi minun suosittelevan englanniksi käännettyjä kirjoja, jotka kertovat Suomesta, historiasta ja ihmisten elämästä,… |
1419 |
|
|
|
Kirjoja, englanniksikin, Suomesta, maan historiasta, ihmisistä ja suomalaisuuden filosofiasta ja ”kaikesta” on kirjoitettu varsin paljon. Tässä muutamia poimintoja.
Alkupalaksi voisivat käydä nämä humoristiset katsaukset suomalaisuuteen
- Meet the Finns / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
- Fun Finland / Ian Bowie ; pictures: Ybi Hannula, 2011
Eri näkökulmista Suomea ja suomalaisuutta käsittelevät mm. alla mainitut kirjat:
- Portraying Finland : facts and insights / editorial board: Laura Kolbe (editor-in-chief) ... et al., 2008
- Finland : a lone wolf / Max Jakobson, 2006
- A history of Finland / Eino Jutikkala with Kauko Pirinen, (6. rev. ed, 2003)
- A brief history of Finland / Matti Klinge (3. ed., 2000)
- Historical dictionary… |
| Miksi Eestin suomenkielinen nimi on Viro? |
7408 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että nimi ”Viro” on ollut alun perin nykyisen Viron koillisen maakunnan Virumaan nimitys, joka on siirtynyt merkitsemään koko maata. Samalla tavalla sanalla ”Suomi” on viitattu muinoin nykyiseen Varsinais-Suomen alueeseen, kunnes se on vakiintunut viittaamaan koko maahan.
Sanan ”Viro” alkuperästä ei ole Häkkisen mukaan täyttä varmuutta, mutta nykyään sen arvellaan olevan germaaninen tai balttilainen laina. Sen merkitys olisi ollut ’mies’. Liettuassa vastine voisi silloin olla sana ”vyras” ja latviassa ”virs”. Mahdollinen olisi myös kantagermaanin rekonstruoitu muoto ”wiraz”. Vanha teoria liittää ”Viron” vanhoihin ruotsalaisiin vesistönnimiin, jotka pohjautuvat… |
| Käytetäänkö termiä "nimike" vai "nimeke"? |
11053 |
|
|
|
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanat ”nimike” ja ”nimeke” ovat rinnasteisia eli merkitsevät samaa, kun kyse on merkityksestä ’painatteen nimiössä sen varsinainen nimi’. Molempia siis käytetään. Pikainen Google-haku kertoo, että ”nimeke” on yleisempi käytössä.
Sanalla ”nimike” on vielä erillinen merkitys ’luokituksessa tai jaotuksessa tunnuksen tapaan käytettävä nimitys’, ja esimerkkinä annetaan sana ”ammattinimike”.
|
| Mistä teoksista ovat seuraavat: runo Alfhild, Lauri Viita; novelli Poika, Sari Malkamäki; novelli Uintiaamu, Tove Jansson? Tiedosta kiitollinen. |
2415 |
|
|
|
Lauri Viidan runo "Alfhild" ("Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät...") löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista.
Viita, Lauri: Betonimylläri (WSOY, useita eri painoksia).
Viita, Lauri: Kootut runot (WSOY, useita eri painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla / toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen (Tammi, 1978, 1986).
Suomalaiset klassikkorunoilijat ja heidän koskettavimmat runonsa(Gummerus, 2008)
Sari Malkamäen novelli "Poika" sisältyy kirjailijan novellikokoelmaan "Tiikerikakku" (Otava, 1994).
Tove Janssonin novelli "Uintiaamu" löytyy teoksesta "Kesäkirja" (WSOY, 1973)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta
www.helmet.fi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/… |
| Jos varaan jonkin kirjan ja en pääse sitä ihan heti hakemaan niin kuinka monta päivää kirjaa säilytetään kirjastossa sen jälkeen kun se on saapunut? |
990 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa varattu aineisto pidetään varaushyllyssä kahdeksan arkipäivää eteenpäin siitä kun kirja on saapunut ja varausilmoitus lähetetty.
|
| Etsiskelin kirjaa haulla, mutta en löytänyt. Onko vielä saatavilla ? Tekijänä Kalevi Suojanen & co , Kirja: Yritysoikeus ja yritystoiminnan muutostilanteiden… |
476 |
|
|
|
Kyseinen kirja tilataan viikolla 4 kirjastoihimme. Kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat saadaan kirjastoihin lainattaviksi. Kirjan tilannetta kannattaa seurata HelMet-palvelunkautta.
|
| Olen lukenut ns pitkän saksan ja sen jälkeen kaksi vuotta yo-pohjaisessa kauppaopistossa. Onko DVD-kasetteja lainattavissa, haluaisin ennen Itävallan… |
344 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa saksankielisiä elokuvia. Oheisesta linkistä löytyy myös elokuvat joissa on saksankielinen ääniraita.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=16&m=g&l=ger&b=…
Goethe-Instituutissa on saksankielisiä DVD-elokuvia lainattavana myös yksityishenkilöille. Dokumentit ovat yleensä Saksaa koskevia ja
näytelmäelokuvien ohjaajat saksalaisia, aiheet vaihtelevat.
Itävaltaa koskevaa aineistoa siellä ei ole.
www.goethe.de/helsinki
|
| Voiko jossakin kirjastossa siirtää kaitafilmejä ja vanhoja videoita dvd:lle? |
818 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa voi siirtää videoita dvd:lle. Kaitafilmien siirrossa dvd:lle on käytettävä yksityisiä palveluja.
http://www.lib.hel.fi/kohtaamispaikka
|
| Kotonamme on suhteellisen vaatimaton talvinen maalaus Viipurin pyöreästä tornista (?) vuodelta 1942, jonka on signeerannut E. Suomela. Jostain… |
5165 |
|
|
|
Valitettavasti käytettävissä olevista lähteistä ei ole löytynyt tarkempaa tietoa taiteilija E. Suomelasta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa olevissa taiteilijamatrikkeleissa ei ole mainittu E. Suomelaa muuten, kuin että on viitattu Matti Vuolanteen teokseen Suomalaisen kuvaamataiteen lähdehakemisto vuodelta 1980. Siinä taas E.Suomelan kohdalla on merkintä Sotamus., eli siis ilmeisesti viittaus taiteilijan teoksiin Sotamuseon kokoelmissa. Kannattaa ottaa yhteyttä Sotamuseoon, ehkäpä heillä on enemmän tietoa taiteilijasta. Museon yhteystiedot sivulla http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21125
(www.museot.fi >Museohaku > Museot aakkosittain > Sotamuseo)
|
| Löytyykö mistään materiaalia suomi toisena kielenä ylioppilaskokeiden arvioinnista? (suomi toisena kielenä, koodi S2) |
1319 |
|
|
|
Ylioppilastutkint Suomessa -sivustolla on ainekohtaiset arviointiperusteet, myös suomi toisena kielenä -kokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnan 15.1.2010 päivätyistä ohjeista ja määräyksistä löytyvät eri tehtävätyypit ja niiden arvosteluperusteet.
Ylioppilastutkinto Suomessa -sivusto: http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/
Koekohtaiset määräykset ja ohjeet - suomi toisena kielenä:
http://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/A6.pdf
|
| Onko missään muussa Helsingin kirjastossa mahdollista varata sähköpianon soittoaikaa kuin Kirjasto 10 studiossa? |
922 |
|
|
|
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Sokura, kiitos |
2243 |
|
|
|
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
|