| Joka puolella puhutaan että älä käytä juomavedeksi lämmintä hanavettä.Tähän on syynä putkien rakenne josta liukenee lämpimän veden kanssa haitallisia… |
109 |
|
|
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että lämpimään veteen irtoaa haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) kemikaalia epoksipinnoitetuista putkista, Tutkimus: Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu - THLTheseus-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joissa on käsitelty putkien materiaaleja ja pinnoitteita. Siellä kannattaa tehdä hakuja esimerkiksi hakusanalla bisfenoli A, pinnoitetut putket tai vesijohtomateriaalit, Haku - Theseus ja vesijohtomateriaalit AND juomavesi, Haku - TheseusVesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä kertoo putkien materiaaleista, kansi.FH9PEX-putkista liukeneva tert-… |
| Milloin liikerakennus osoitteessa Pakilantie 61 on rakennettu? Se on perimätiedon mukaan ollut jonkin ison firman toimitalo, mutta milloin? |
165 |
|
|
|
Erja Vuorion Oulunkyläiseen kirjottamansa artikkelin mukaan kyseisen tontin on omistanut aikanaan S. Eriksson, joka myös asui toisessa tontille rakennetuista taloista. OTK osti tontin Länsi-Pakilan ympäristöhistoriaselvityksen mukaan 1930-luvulla ja rakennutti siihen Elannon myymälän tilat. 1970-luvulla vienti-, tuonti- ja teräsyritys Valtameri Oy osti tontin ja rakennutti siihen pääkonttorinsa sekä varaston vuonna 1976. Vuonna 1999 Valtameri fuusioitiin Rautaruukkiin. ja 2000-luvun alussa rakennus saneerattiin S-marketin käyttöön. Tontin nykyisestä omistajasta en valitettavasti löytänyt tietoa, mutta saneerauksen suunnitellut arkkitehtitoimisto ARRAK kertoo sivuillaan saneerauksen perustiedot. Lähteet: Kurkistus… |
| Kenen runo alkaa " Minä rakastan sinua tässä...Tummissa varjoissa... Näen kaukana laivan..... |
191 |
|
|
|
Kyseessä lienee Pablo Nerudan runo, joka alkaa "Minä rakastan sinua tässä". Runo on 18. runo kokoelmasta Veinte poemas de amor y una canción desesperada ja sen on suomentanut Matti Rossi.Runo sisältyy mm. teoksiin Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (1964) ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, (1968). |
| Onko Helsingin kirjastoissa varattavissa käsihiomakonetta? |
504 |
|
|
|
Helsingin kirjastoissa ei ole käsihiomakonetta, mutta Espoon kirjastoista Isossa-Omenassa ja Tapiolassa on käsihiomakone. Hiomakone [Esine] : 7 vrk | Helmet-kirjastot | helmet.fi Koneita ei voi varata. |
| Sisäministeriö julkaisi viime vuoden 2024 lopussa oppaan: Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen. Sitä ei ole jaettu kotitalouksiin, on vain netissä… |
173 |
|
|
|
Kirjaston henkilökunta voi opastaa tulostamisessa. Tulostettava tiivistelmä varautumisoppaasta on suomi.fi-sivustolla: Varautunut pärjää paremmin – tietoa häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta. – Suomi Tulostaminen Helmet-kirjastossa: Asiakastietokoneet ja tulostaminen | helmet.fi |
| Miten jatkuu runo? Se olen minä täällä hei... |
510 |
|
|
|
Kyseessä on Eeva Kilven nimeämätön runo kokoelmasta Animalia (1987, s. 27). Runo alkaa lauseella Se olen minä täällä taas. Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000. |
| Mitkä olisivat hyviä tieto - tai kaunokirjallisuuden lähteitä, jotka kuvaisivat 1850-1900 luvun elämää Keski-Pohjanmaalla, tarkemmin Perhossa ja Keski-Suomessa… |
137 |
|
|
|
Tässä joitakin tietokirjoja aiheesta: Antila, Olavi, et al. Perinnealbumi: Keski-Pohjanmaa 2 : Lestijärvi, Lohtaja, Nivala, Perho, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Toholampi, Ullava, Veteli, Ylivieska. Kimy-kustannus, 1980.Junnila, Heikki, et al. Perhonjokilaakson Historia: Halsuan, Kaustisen, Perhon Ja Vetelin Historia 1860-luvulta 1980-luvulle. Perhonjokilaakson kunnat, 1987. Junkala, Leevi, ja Maria Niemelä. Suur-Lohtajan Historia: 2, Vuodet 1809-1917. Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1977.Ekman-Salokangas, Ulla, ja Suur-Lohtajan historiatoimikunta. Suur-Lohtajan Historia: 3, 1910-luvulta 1980-luvulle. Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 2004.Poikonen, Yrjö, ja Työväen sivistysliitto. Keski-Suomen piirijärjestö. Torpparien,… |
| Kun erisnimi on Taito, miten se taipuu...? Siis kysynkö Taitolta vai Taidolta, vai joltain muulta...? |
576 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut listan etunimien taivutuksesta. Sen mukaan kumpikin Taito-nimen taivutusmuoto on oikein. https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=426Myös sukunimien taivutuksesta on julkaistu vastaavanlainen lista:https://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/ |
| Minä vuonna ja mikä kustannusyhtiö julkaisi ensimmäisen kerran Kafkan teoksen "Amerikka" Elvi Sinervon suomentamana? |
216 |
|
|
|
Franz Kafkan romaani Amerikka (Amerika) ilmestyi vuonna 1965 Elvi Sinervon suomentamana Tammen kustantamana. Käännös julkaistiin Keltaisessa kirjastossa ja se oli 66. sarjassa julkaistu suomennos.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3569804?sid=4930218905https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4028 |
| Helsingin kaupunginosa "Sörnäinen" usein kääntyy puhekielessä muotoon "Sörkkä". Huomasin kuitenkin että oikeaoppinen kielimuoto taitaa olla "Sörkka". Osaatteko… |
1707 |
|
|
|
Stadin slangi on kiinnostava kielimuoto monelta kantilta. Slangin sanastoon kuuluvat myös paikannimet, kuten mainitsemasi Sörnäisten puhekieliset/slangimuotoiset Sörkkä ja Sörkka. Asiaa pohtii mm. Anna-Sofia Klemetti pro gradu -tutkielmassaan "Sun Söörnäinen on stadiksi sanottuna Sörkka, ei Sörkkä." : slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttö digitaalisissa diskursseissa. Slangilla ei sinänsä ole kielenhuoltoa, joten "oikeaoppisuus" on vahvasti subjektiivista. Tutkielman mukaan suomen kielen vokaalisointusäännön vastainen Sörkka on paikallisille oikea muoto, kun taas Sörkkä näyttäytyy "maalaisten" käyttämänä varianttina. Molemmat erisnimet taipuvat yleisnimien tavoin, tyypin 10A (astevaihtelu) mukaisesti, eli Sörkka, Sörkan ja Sörkkä, Sörkän.… |
| Suomeen on alkanut tuulla föhn-tuuli milloin etelästä ja lännestä. Mistä syystä näin on tapahtunut? |
494 |
|
|
|
Föhn on yleisnimitys kuivalle ja lämpimälle laskutuulelle, joka jatkaa matkaansa ylitettyään vuoriston. Föhn-tuuli ei ole Suomessa suinkaan uusi ilmiö, mutta se on ollut tänä talvena hieman viime vuosia voimakkaampi, mistä syystä se on ollut useammin meteorologisissa uutisissa. Suomeen föhn-tuuli tulee lännestä, jossa tuuli on jättänyt kosteuden Norjan vuoristoille. Ilmatieteenlaitoksen mukaan föhn-tuulen vaikutus on suurin silloin, kun Keski-Euroopassa vallitsee korkeapaine ja Jäämerellä matalapaine. Lue lisää föhnistä: Föhn-tuuli - Ilmatieteen laitos Foehn wind - Wikipedia Foehn | Alpine, Dry & Warm | Britannica |
| Pentti Saarikoski kirjoittaa Hämärän tanssien ensimmäisellä sivulla näin: "Meidän on nukuttava limittäin/ jalat koukussa/ näitä sänkyjä ei ole tarkoitettu… |
206 |
|
|
|
Käsillä olevista lähteistä ei valitettavasti äkkiseltään löytynyt vastausta tähän kysymykseesi. Pentti Saarikoski opiskeli antiikin kieliä ja filosofiaa, viittasi teoksissaan paljon antiikin mytologiaan ja myös suomensi etenkin antiikin Kreikan tekstejä, mikä tutkijoiden mukaan on näkynyt myös hänen omassa tuotannossaan. Sänkyä on yleisesti länsimaisessa kulttuurissa pidetty muun muassa yksinolon ja rakkauden metaforana. Voisiko sänky olla liian pieni siksi, että runon kertoja rinnastuu joko jumaliin tai jättiläisiin, joita pidettiin Gaian (maa) ja Uranuksen (taivas) lapsina? Antiikin tarustoon kuuluu kertomuksia varhaisten jättiläisten ja jumalten taisteluista. Kannattaa tutustua Pentti Saarikoskea käsitteleviin opinnäytetöihin… |
| La Violetera oli tunnusmusiikkina Chaplinin Kaupungin valoissa. |
221 |
|
|
|
José Padillan säveltämää laulua La Violetera ei ole suomennettu, eikä siitä siis löydy suomeksi laulettua äänitettä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi… |
| Luin vuoden 2010 tietämillä joko silloisesta tai jo vähän vanhasta (yläkoulun) äidinkielen oppikirjasta runon, joka loppui sanaan "Marrakesh". Runo kertoi… |
153 |
|
|
|
Valitettavasti runoa ei löytynyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? |
| Olen nähnyt usein, että Usassa kirjoitetaan & -merkki eri tavalla kuin täällä. Kuten liitteen kuvassa. Miksi? |
388 |
|
|
|
Kyseessä on ns. crossed epsilon ampersand, eli kankeasti suomentaen "et-merkki yliviivatulla epsilonilla" (kreikan aakkosten viides kirjain). Et-merkkiä kirjoitetaan käsin monin eri tyylein, joista yksinkertaistetuimmissa on vain kyseinen epsilon tai jopa numero 3, joiden yli vedetään pystyviiva. Et-merkki tulee nimensä mukaisesti e- ja t-kirjainten yhdistelmästä, sillä latinan sana "et" tarkoittaa "ja". Voidaan arvella, että koska merkin historia ja latinaperäisen sanan merkitys eivät ole kaikille selviä, on kirjainpari-ligatuurikin muuttunut ihmisten mielissä vain symboliksi, jota piirretään milloin mitenkin. Tiedonhaun perusteella mainitut yksinkertaisemmat kirjoitusasut (vai piirto-?) ovat tosiaan yleisempiä Amerikassa, kuten… |
| Voiko Lääkärimatrikkelia lukea netin kautta ? Lähikirjastolla ei sitä ole. |
199 |
|
|
|
Helmet-kirjastoilla ei ole käytössä Lääkärimatrikkelin verkkoversiota. Verkkopalvelu on rajattu vain Lääkäriliiton jäsenille. Viimeisintä, Suomen lääkärit -matrikkelia vuodelta 2022 voi lukea Pasilan, Töölön, Tikkurilan, Myyrmäen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. lääkärit matrikkelit | Hakutulokset | helmet.fiLääkäriliitto - Lääkärimatrikkeli |
| Mistä juontaa Panda-karhun nimi? Onko se sen alkuperäinen nimi? |
547 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että pandan lähtökohtana on lähinnä ranskan panda ’panda’, jonka alkuperä on epäselvä.Etymonlinen verkkosivu taas kertoo ranskalaisen lähetyssaarnaajan Armand Davidin löydettyä eläimen vuonna 1869, se oli tunnettu osittain värillisenä karhuna (parti-colored bear), mutta nimi muutettiin pandaksi sen jälkeen, kun eläintieteellinen suhde punaturkkiseen pikkupandaan (Ailurus fulgens) oli vahvistettu. Ranskalainen nimi johtuu ilmeisesti eläimen nepalilaisesta nimestä (पाण्डा, Pāṇḍā).Lähteitä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_ce61649168c4550c2f7acab92354dc6e&word= https://www.etymonline.com/word/panda |
| Veikko Huovisen novelli, jossa rouvan aviomies piilottelee sängyn alla ja huutelee sieltä rumia sanoja, kun rouvalla on ystävättäriä kylässä |
337 |
|
|
|
Jutta Grahnin mies ilmestyi ensimmäisen kerran Huovisen novellikokoelmassa Rasvamaksa. Se sisältyy myös Huovis-valikoimiin Vapaita suhteita ja Naiset on kultia.Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa aikaisemminkin. |
| Mihin kirjallisuushistorian aikakauteen sijoittuvat Dickensin Saiturin joulu, Agatha Christien teokset ja Sherlock Holmesit? |
211 |
|
|
|
Charles Dickensin Saiturin joulu (A Christmas Carol in Prose, Being a Ghost Story of Christmas) on julkaistu vuonna 1843. Agatha Christien teoksia julkaistiin vuodesta 1920 vuoteen 1976. Sir Arthur Conan Doyle kirjoitti Sherlock Holmes -tarinoita vuosina 1887–1927. Eurooppalaisen ja etenkin englantilaisen kirjallisuushistorian kontekstissa Dickensin voi katsoa edustavan viktoriaanista aikakautta, joka näkyi myös kirjallisuusihanteissa. Viktoriaanisen aikakauden teokset kuvasivat usein teollistumisen ajan yhteiskuntaa sekä tavallisen ihmisen elämän vaikeuksia. Dickensin kerronta ja tyyli oli niin omalaatuista ja tunnistettavaa, että hänen mukaansa nimettiin oma tyylisuuntansa: dickensiläisyys. Dickensiläisellä… |
| Etsin ystävälleni kuunneltavaksi/luettavaksi mm. Äyräpään kirkkopappia ja Seitsemää veljestä. Onko nämä kirjat teiltä Kirjasammon kautta saatavilla? Mitä… |
165 |
|
|
|
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Sivusto tarjoaa erilaisia tapoja hakea tietoa kirjoista ja kirjailijoista. Se ei tarjoa kirjoja kuunneltavaksi, lainattavaksi tai ostettavaksi. Kirjoja löytyy kirjastoista, saatavuustietoja voi etsiä Finna.fi:stä:Äyräpään kirkkopappiSeitsemän veljestäVerkosta Seitsemän veljestä löytyy mm. Gutenberg-projektista.Ostettavaksi Seitsemän veljestä löytyy kirjakaupasta, mutta myös antikvariaateista lienee helppo saada käsiinsä Seitsemän veljestä. Myös Äyräpään kirkkopappi löytyy antikvariaatista. Antikvariaattien tarjontaa voi selata esimerkiksi Antikvaarissa. |
Ask a Librarian