| Sain toimeksiannon Espanjasta lausunnan opettajaltani: Pitäisi löytää kirja, jossa on seuraavanlainen kohtaus: Köyhään kotiin tulee pappi tai joku vastaava… |
818 |
|
|
|
Opettajasi muistama kohtaus on Richard Wrightin romaanista Musta poika (Black boy). Vuoden 1947 suomennoksessa (s. 41-42) pienen pojan äiti kutsuu saarnaajan päivälliselle, ja tapahtumat sujuvat juuri kuten opettajasi muistaa.
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smusta%20poika%20wright__Ff%…
|
| Varasin Kirjasto 10:stä Rosa Liksomin Hytti no 6 -kirjan. Katsoin, että yksi kappale olisi hyllyssä. Voinko hakea kirjan tänään iltapäivällä? |
458 |
|
|
|
Valitettavasti Kirjasto 10:ssä ei ole tällä hetkellä tätä kirjaa hyllyssä, ja varauksesi tulee jostakin toisesta Helmet-kirjastosta. Siihen menee muutama päivä. Saat ilmoituksen, kun kirja on noudettavissa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shytti%20nro%206__Ff%3Afacet…
|
| Kuulin että Viikin kirjastossa järjestetään kesäkuun alkupuolella lasten ip. kerhon tyyppinen kerho koululaisille ma-pe. En löydä ilmoittautumislinkkiä mistään… |
670 |
|
|
|
Tarkoitat varmaankin Tuunausta ja tarinoita -kesätyöpajaa, jonka Viikin kirjasto järjestää 6. - 10.6. klo 13-15. Paja on tarkoitettu 7-12-vuotiaille koululaisille. Kesätyöpajaan voi ilmoittautua
huhti-toukokuun aikana suoraan Viikin kirjastoon puhelimitse, sähköpostitse tai käymällä kirjastossa.
Viikin kirjaston yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Viikin_kirjasto/Yhteys…
|
| Milloin ensimmäinen pöytälamppu keksittiin? |
902 |
|
|
|
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-… |
| Onko teillä kirjaa Euroopan ihmisoikeussopimus, Pellonpää, Gullans, Pölönen, Tapanila. Vuosi 2012. Tarvisin välttämättä sen eikä lähempää löydy. Olisiko… |
582 |
|
|
|
Kirjaa on Outi-kirjastoissa kaksi: Oulun pääkirjastossa ja Kaukovainion kirjastossa. Molemmat kirjat ovat lainassa, ja varauksiakin on kymmenen, joten kovin nopeasti sitä ei valitettavasti voi saada. Tilanteen näet Outi-kirjastojen sivulta. Samalta sivulta voit halutessasi tehdä varauksen:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
|
| Onko unkarilaisen runoilija Endre Adyn runoa "Hunn, új legenda" suomennettu (runon otsikon suora suomennos olisi "Hunni, uusi legenda"), ja jos on, niin kuka… |
763 |
|
|
|
Unkarilaisen Endre Adyn (1877 – 1919) runojen suomennoksia on luettavissa Adyn runojen kokoelmissa Eliaan vaunuissa (1977), Endre Ady 1877–1919 (1977), Lensi riikinkukko (1978) ja Endre Ady : 26 suomennosta (1978) sekä unkarilaisen runouden antologioissa Unkarin lyyra (1970) ja Taivas irtosi maasta : unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta (1986). Lisäksi joitakin Adyn runoja on suomennettu runoantologiaan Tuhat laulujen vuotta (1957).
Etsimäsi runon "Hunn, új legenda" (1913) suomennosta ei valitettavasti kuitenkaan ole edellä mainituissa teoksissa. Artikkelitietokannoista ei myöskään löydy viitteitä siitä, että runo olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/vers0901.htm#07… |
| Hukkaaminen kirjaston kirjan. Voiko kirjan korvata hankkimalla samanlaisen ja toimittamalla sen kirjastoon? |
2234 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kadonneen kirjan voi korvata hankkimalla samanlaisen kirjan tilalle, mutta asiasta täytyy aina sopia etukäteen kirjaston kanssa. Kannattaa siis ottaa ensin yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, sopisiko kirjan korvaaminen uudella kappaleella.
Asiasta kerrotaan käyttösääntöjen maksuliiteosassa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
|
| Kuinka aineistohaussa voi hakea esimerkiksi kaikki bluray-elokuvat ja järjestää ne vaikkapa julkaisujärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan? |
316 |
|
|
|
Esimerkiksi näin:
Napsauta linkkiä "Tarkennettu haku" ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.search… ).
Kirjoita hakukenttään * (siis yksi asteriski). Pudotusvalikosta, jonka otsikko on "Aineisto", valitse aineistolajiksi BD-levy. Napsauta painiketta "Hae". Tuloslistan yläpuolella on valikko "Jarjestys". Napsauta tästä kohtaa "Vuosi", niin tulokset järjestyvät uusimmasta vanhimpaan.
Suosittelen tutustumista hakuohjeisiin osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html
tai, jos käytät ns. perinteistä Helmetiä, osoitteessa
http://luettelo.helmet.fi/help*fin -> Ohjeita.
|
| Tuntevatko eläimet nautintoa, jos kyllä niin minkälaista? Eli ns. Fiilisteleekö eläimet? |
626 |
|
|
|
Kun tarkkailee esimerkiksi lemmikkien käyttäytymistä, näyttää ainakin maallikosta siltä, että eläimet nauttivat monenlaisista asioista, esimerkiksi syömisestä, leikkimisestä ja hellittelystä.
Jos aihepiiri kiinnostaa sinua, niin kannattaa tutustua eläinten käyttäytymistieteen tohtori Jonathan Balcomen kirjaan Eläimellinen nautinto (Into, 2014).
Balcome luettelee eläinten mielihyvän aiheiksi mm. leikin, ravinnon, parittelun ja kosketuksen. Hän käsittelee kirjassaan myös muita eläimiä kuin tuttuja kotieläimiämme. Balcomen teoksen lähdeluettelo kertoo siitä, että aihepiiriä on tutkittu.
Aiheesta löytyy myös joitakin artikkeleita, joihin on linkit alla.
Balcombe, Jonathan: Eläimellinen nautinto (suom. Eila Salomaa, Like, 2014)
http://www.… |
| Olen ihmetellyt että miksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee, välistä maaliskuun loppupuolella ja huhtikuun puolivälissä? Olen käsittänyt että ko. ajankohdan… |
3131 |
|
|
|
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä… |
| Voisitko suositella (tieto)kirjallisuutta Helsingin Kalevankadusta ja sen historiasta? Kiitos! |
574 |
|
|
|
Varsinaisesti Kalevankadun historiasta on aika niukasti kirjallisuutta. Siitä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, toisin kuin vaikkapa Mannerheiminkadusta, josta kertoo kirja ”Aikamatka Mannerheimintiellä” (Helsinki-seura, 2012).
Paras lähde Kalevankadusta lienee Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teos ”Puhvelista Punatulkkuun” (Helsingin sanomat, 1977), joka kertoo Helsingin vanhoista kortteleista ja toki myös Kalevankadun varrella olevista kortteleista. Teoksessa ”Helsingin kadunnimet” (Helsingin kaupunki, 1970) on lyhyt selostus kadun nimihistoriasta. Paljolti samoihin lähteisiin tukeutuu Wikipedian osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevankatu oleva artikkeli Kalevankadusta.
|
| Savolainen-sukunimen alkuperä, kantasana, historia ja levinneisyys? |
2021 |
|
|
|
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
|
| Mistä nimi Nana tulee ja milloin sen nimen nimipäivä on? |
4057 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Nanan nimipäivää voidaan viettää 9.7., jolloin juhlivat myös Nanna, Nanny ja Nanni. ”Nana” on nimen ”Nanna” ranskalainen muoto ja peräisin nimestä ”Anna”. Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Anna” on puolestaan peräisin heprealaisesta nimestä ”Hannah”, jonka merkitys on ’armo’.
|
| Mistä nimi Elias on peräisin ja mikä on Elias-nimen kantanimi? |
3085 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elias” on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Elia”, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Nimestä on monia erilaisia muotoja eri kielissä kuten englannin ”Ellis” ja ”Eliot”, ranskan ”Élie” ja ortodiksien ”Ilja”.
|
| Jos tekee hankintatoiveen ja kirjasto tilaa ko. teoksen, kauanko tilaushetkestä (siis siitä että kirjastotietokannassa lukee "hankinnassa" / "tilattu" tms.)… |
602 |
|
|
|
Asiaan on mahdotonta antaa vastausta kovin tarkkaan, koska se riippuu ihan kirjasta. Hankintaosastolla oleva kollega arveli, että saapumisessa voi hyvin kulua toiveen jättämisestä pari kuukautta, koska kirja tulee ensin kirjastojen valintalistalle, lähtee vasta listan sulkeuduttua tilauksena, toimituksessa menee oma aikansa ja sitten vielä aineiston käsittelyssä lainauskuntoonkin vielä kestää.
Pahimmillaan kirjan saapumisessa voi mennä montakin kuukautta, mutta se tosiaan riippuu ihan kokonaan siitä, mistä kirja hankitaan ja miten eri vaiheet sattuvat osumaan kohdalleen. Jos tilattuja kirjoja tulee kerralla suuri määrä, osa saattaa odottaa pidempään käsittelyä lainauskuntoon. Toisaalta kysytyt kirjat saatetaan käsitellä nopeutetusti.… |
| Pienois mustaruutitykin rakentamis ohjeita |
982 |
|
|
|
Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry:n sivuilla kerrotaan juuri tämän tykin pienoismallin rakentamisesta:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Ennen rakentamista tarvitaan lupa ampuma-aseen valmistamista varten. Artikkelissakin mainitusta Jyri Paulaharjun kirjasta Vanhat tykit Rautaruukusta Hedvigiin saa paljon tietoa. Kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1792653__Sjyri%20paulaharj…
Myös Asehistorian Liiton sivuihin kannattanee tutustua:
http://www.asehistorianliitto.fi/
|
| Suunnitelmissani olisi sisustaa yksiöni merihenkisesti. Mistä saisin vinkkejä? Mikä tekee sisustuksesta merihenkisen? Onko kirjastossa mahdollisesti aiheeseen… |
597 |
|
|
|
Joitakin kenties inspiraatiota antavia kirjoja löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
A home afloat : living aboard vessels of all shapes and sizes / Gary Cookson (Adlard Coles Nautical, 2008; käsittelee siis asuntolaivoja mutta voi ehkä antaa ideoita myös tavalliseen asuntoon)
Koti meren rannalla / Sally Hayden & Alice Whately (WSOY, 2009)
Laiturilla : kesäkoteja rannikolla ja saaristossa / Johanna Lehtinen & Tanja Hakala (Docendo, 2015)
Sailing style : nautical inspiration for the home / Tricia Foley (Clarkson Potter, 2003)
Suomalaiset kesäkodit (Sanoma Magazines Finland, 2005)
Yksittäisten lehtien merellisiä sisustusartikkeleita tuntuu olevan hankala löytää. Aleksi- ja Arto-tietokannat eivät tarjonneet oikein mitään… |
| Olen etsimässä seuraavalle Jane Kenyonin runolle suomennosta. Alkuperäiskielellä teksti alkaa: Briefly It Enters, and Briefly Speaks Oman etsintäni tuloksena… |
678 |
|
|
|
Valitettavasti etsimääsi amerikkalaisen Jane Kenyonin (1947–1995) runoa ei ole suomennettu, kuten ei muutakaan hänen tuotantoaan.
http://www.poetryfoundation.org/bio/jane-kenyon
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://aleksi.btj.fi/
https://vaski.finna.fi/
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirjasto.kuopio.fi/
http://finna.fi
|
| Esi-isän nimi oli Vilus. Alkuperä ja nimen tarkoitus kiinnostavat. |
637 |
|
|
|
Suomen väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun kautta ei löytynyt yhtään Vilus-etu- tai sukunimistä ihmistä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei myöskään löytynyt kirjaston nimikirjoista tai muista lähteistä.
Yksi Vilus-niminen järvi on Jämsässä:
http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vilus
Joten valitettavasti tietoa nimen alkuperästä ei saatu selville.
|
| Onko nimi Liutu Saksasta peräisin ja milloin Liutut ovat tulleet Suomeen. Onko noita vanhoja nimiä tiedossa? Mille alueelle Suomessa ovat muuttaneet? |
968 |
|
|
|
Sana on todella tulkittu saksalaisperäiseksi tai laajemmin germaaniseksi lainasanaksi, esimerkiksi
muinaisskandinaavi (noin vuodet 800-1550) ljóðr, lýðr 'kansa, väki'
muinaisalasaksa (noin 800-1200) liud 'kansa'
muinaisyläsaksa (noin 740-1000) liuti 'ihmiset', 'väki'
keskiyläsaksa (noin 1000-1450) liute 'ihmiset', 'väki'
nykysaksa Leute 'ihmiset', 'väki'
Samaa juurta olevia sanoja löytyy muistakin indoeurooppalaisista kielistä, esimerkiksi
slaavilaisissa kielissä nykyvenäjä люди/ljudi 'ihmiset'
balttilaisiissa kielissä liettuan liaudis 'kansa'
Suomessa tunnettu sana liuta 'suuri joukko' on samaa alkua.
Liutu-nimistä sukua on perinteisesti asunut Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Saksalaisväestöä meillä on ainakin rannikkokaupungeissa asunut… |
Ask a Librarian