| Mitä tarkoittaa nuorison käyttämät fraasit 'living' ja 'sos'? onko muita vastaavia fraaseja joita nykynuoriso käyttää? Olisiko aiheesta jotain artikkeleita tai… |
8646 |
|
|
|
Urbaanin sanakirjan mukaan "sos" on paitsi hätäkutsu (Save Our Souls) myös lyhenne sanoista Sut On Servattu. Servatun merkitys taas Urbaanin sanakirjan mukaan on "laittaa toinen hiljaiseksi sanomalla tälle jotakin osuvaa". "Living"-sanalle ei löytynyt merkitystä, ellei se sitten ole vain englannin kielen elävää merkitsevä sana.
Urbaanin sanakirjan kautta löytyy lisää sanoja ja sanontoja, mm. tämän hetken Top 10 -lista:
https://www.urbaanisanakirja.com/
Ylen sivuilta löytyy myös nuorten trendisanatesti, joka kuitenkin lienee auttamattomasti vanhentunut, onhan se jo yli vuoden vanha:
http://yle.fi/uutiset/3-7948476
Helsingin puhekielestä tai -kielistä on kirjoitettu tutkimus:
Helsingissä puhuttavat suomet : kielen indeksisyys ja sosiaaliset… |
| Onko olemassa mitään yhtä sivustoa, jossa olisi kaikki Pääkaupunkiseudun tulevat konsertit, musiikkityylistä riippumatta. Tuntuu, että nyt joutuu etsimään… |
503 |
|
|
|
Emme löytäneet tällaista sivustoa. Ainakin alla olevilta sivuilta löytyy varsin paljon, vaikkakaan ei kattavasti, tietoa konserteista:
http://www.visithelsinki.fi/fi/juuri-nyt/tapahtumia/konsertteja-ja-oopp…
http://www.meteli.net/helsinki
http://www.tiketti.fi/tapahtumat#t=1
http://kohokohdat.fi/helsinki/keikat-helsinki/
|
| Onko olemassa Suomen sodan sotamiesten valokuvia? Suomen sodan upseereista on lukuisia kuvia, jotka täyttävät sodasta kertovat kirjat. Suomen sodan… |
341 |
|
|
|
Kuvia saattaa löytyä Museoviraston kuvakokoelmista. Pikahaku ei tuota tuoksia, mutta kaikkia Museovirastojen kuvia ei ole rekisteröity. Voit halutessasi mennä selaamaan historia kuvakokoelmien henkilökortistoa. Mikäli etsit jonkun tietyn henkilön kuvaa, voit tiedustella asiaa puhelimitse tai sähköpostilla.
https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home
|
| Runoilija on Hilja Haahti. Runon nimi on kai Juokse hepo vilkas. Mistä kirjasta se löytyy? |
1224 |
|
|
|
Kyseessä on Hilja Haahden runo Matkalla joulukirkkoon ja se alkaa sanoilla "Juokse, juokse, hepo vilkas, vikkelään!" Runo sisältyy useisiin alakansakoulun lukukirjoihin ja runoantologioihin.
Matkalla joulukirkkoon on luettavissa esimerkiksi antologioista Lapsuuden joulu, osa 1 ( toim. Satu Marttila ja Juha Virkkunen, Kirjayhtymä, 1979), Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, Otava, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Juha Virkkunen ja Satu Marttila, Tammi,1978)
Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
|
| Etsitään ilmeisesti Martti Haavion satukirjaa, jossa susi syö pikku kilit. Metsästäjä tappaa suden ja pikku kilit pelastuvat suden mahasta ja juoksevat… |
519 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kokoama Iloinen eläinkirja - eli kaksitoista viisasta mestaria (WSOY). Kirjassa on Haavion kokoamia ja muokkaamia satuja eri kansojen sadustoista. Teoksesta on otettu lukuisia painoksia, ensimmäinen ilmestyi vuonna 1946; tuorein, 14. painos on vuodelta 2002. Kirjaan on kaksi eri kuvitusta. Ensimmäinen kuvitus on Matti Verkaksen. Vuonna 1953 ilmestyneestä kolmannesta painoksesta lähtien kirjassa on ollut uusi, Helga Sjöstedtin tekemä kuvitus. Kirjassa on osin mustavalkoinen ja osin monivärikuvitus.
Satu Seitsemän pientä kiliä löytyy vuoden 1981 painoksesta sivulta 37.
http://lastenkirjainstituutti.fi/
|
| Etsin ruotsinkielisiä sanoja tuttuun joululauluun "Joulupuu on rakennettu". Tiedän, että laulu on ruotsinkielisenä ilmestynyt ainakin Pauli Virran levyttämänä… |
2376 |
|
|
|
Perinteisestä joululaulusta Joulupuu on rakennettu on olemassa kaksi ruotsinnosta. Dagny Flodin Segerstrålen ruotsinnos löytyy nuottijulkaisusta Lasten omat joululaulut = Barnens egna julsånger (valinnut ja sovittanut, Einari Marvia, Fazer, 1977). Laulu on saanut ruotsiksi nimen Barnens julvisa. Toinen ruotsinnos samasta laulusta sisältyy nuottijulkaisuun Lapset soittavat joululauluja = Barnen spelar julvisor, 1 (sov. Heidi Sundblad, Fazer, 1978). Laulu on nimeltään Julen ren i dörren tittar. Tämän julkaisun viitetiedoissa ei valitettavasti kerrota, kenen riimittelemät ruotsinkieliset sanat ovat.
Molemmat nuottijulkaisut kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Helmet/elehdet/pressReader Hei, hienoista palveluistanne kiittäen kysyn eikö rajoitus '15 samanaikaista käyttäjää' PressReader-palvelussa ole pääkaupunkiseudun… |
475 |
|
|
|
Kiitos palautteestasi. 15 PressReader lisenssiä, joka mahdollistaa 15 samanaikaista käyttäjää, on riittänyt tähän asti Helmet-aluella. PressReader informoi meille, että aina kun 16. etäkäyttäjä kirjautuu palveluun, tulee selkeä ilmoitus täyttyneestä kapasiteetista. Jos palvelu on herjannut jotain epämääräisempää, on tuskin ollut kyse lisenssien puutteesta. Palvelussa on ollut tänä vuonna aika ajoin ongelmia kirjautumisessa, koska sivustoa on uudistettu ja kirjautumisvaihtoehtoja lisätty. Olemme aina tiedottaneet PressReaderia teknisistä ongelmista viipymätä ja pyytäneet pikaista korjausta. Toisinaan korjaukset ja lisäohjeet ovat viipyneet.
Ilouutisena voin kuitenkin kertoa, että ensi vuonna palvelu siirtyy rajoittamattomaan käyttöön.… |
| Mistä saadaan tieto kuinka monta ihmistä katsoo jotakin ohjelmaa telkkarista? |
2317 |
|
|
|
Television katsojalukuja mitataan ns. mittaritutkimuksella, jota Finnpanel Oy tekee muun muassa Yleisradion, MTV:n ja Nelonen Median toimeksiannosta.
Tutkimus tehdään kotitalouksien televisiovastaanottimiin asennettavilla mittareilla, joilla tutkimukseen osallistuvien talouksien television katselua pystytään mittaamaan elektronisesti sekunti sekunnilta. Tutkimukseen valitaan satunnaisesti 1100 taloutta niin, että ne edustavat TV-talouksia Suomessa. Yhteensä tutkimukseen valitaan noin 2300 henkilöä.
Tutkimuksen piirissä olevan perheen kaikkien televisiovastaanottimien yhteyteen asennetaan mittarit, jotka rekisteröivät jokaisen perheenjäsenen TV-käytön ympäri vuorokauden. Mittaria ohjataan kaukosäätimellä, jossa kullakin perheenjäsenellä on… |
| Espan lavalla esiintyi kesällä 2015, vai olikohan se kesä 2014, sellainen joku varuskuntakuoro. Se koostui nuorista armeijapojista jotka muistaakseni laulun… |
252 |
|
|
|
Helsingin Varusmieskuoro on olemassa, mutta varusmiespalvelun lyhyydestä johtuen kuoron kokoonpano vaihtuu jatkuvasti eli samat laulajat eivät ainakaan vuotta pidempään ole mukana. Toisin sanoen vaikka kesällä 2017 osuisi tämän kuoron esiintymiseen, laulajina ovat aivan uudet varusmiehet, eivät vuonna 2014 tai 2015 esiintyneet. Myös muissa varuskunnissa toimii tällaisia varusmieskuoroja, kaikki yhtä tilapäisiä kokoonpanoja asian luonteesta johtuen.
Tämä Helsingin kuoro ei ole juuri levytyksiä tehnyt, mutta ainakin kokoelmalevyllä "Kenttäpostia - Sota-ajan aarteet" (Poptori 2002) kuoro on mukana laulamassa nimikappaletta yhdessä Asemieskuoron kanssa. Tämä levy löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi… |
| Hyvä Kirjastonhoitaja Osaatko ystävällisesti kertoa, onko taiteilija Kalervo Palsasta kirjoitettu elämänkertaa taikka vastaavaa teosta. Vastauksestasi… |
316 |
|
|
|
Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä.
Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
|
| Koska Brahen kenttä (Helsingissä) on perustettu? |
744 |
|
|
|
Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus.… |
| Löytyisikö jostain jotain listaa lastenkirjoista, joissa käsitellään ihmisten erilaisuutta? Ei päälleampuvasti, vaan kepeämmin ja yleisesti. Että kaikki ovat… |
298 |
|
|
|
Ehdotamme seuraavia kirjoja erilaisuusaiheesta 5-vuotiaalle.
Tyttö ja ihmeelliset korvat (Aakeson, Kim Fupz)
Rauhallinen Erkki (Majaluoma, Markus)
Yökirja (Nousiainen, Inka)
Xing ja superkaverit (Virtanen, Leena)
Sinä et kuulu tänne, Beiron (Härmälä, Anna)
Olen ystäväsi aina: tarina rohkeudesta ja rakkaudesta (Walton, Jessica)
Pieni kuukorppi (Pfister, Marcus)
Pieni valkoinen pöllö (Corderoy, Tracy)
Koirat eivät tanssi balettia (Kemp, Anna)
Ruma ankanpoikanen (Andersen, Hans Christian)
Koira nimeltään kissa (Kontio, Tomi)
Piki (Kirkkopelto, Katri)
Molli (Kirkkopelto, Katri)
12 päivää maailmalla (Marttinen, Tittamari)
Erilaiset ystävät (Schomburg, Andrea)
|
| Vanha sukulaissetä sanoi, että kameran linssiin liittyy jollain tavalla säteily. Mun mielest kuulostaa superoudolta ei osannut kertoa lisää. Mä tjusin ettei… |
346 |
|
|
|
En tiedä, mitä sukulaissetäsi on tarkoittanut. Yksi mahdollisuus on se, että hän on tarkoittanut toriumia, jota käytetään kameran linsseissä vähäisinä määrinä. Aine vaikuttaa (ilmeisesti positiivisesti) linssien optisiin ominaisuuksiin. Ainetta käytetään myös linssien sävyttämiseen. Torium on luonnostaan radioaktiivinen aine.
http://www.stuk.fi/aiheet/kodin-ja-toimiston-sateilevat-laitteet/radioa…
|
| Väitöskirjaraportissani yksi keskeinen teos on H-G Gadamerin Truth and Method. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1975 ja revised edition siitä 1989,… |
561 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/suomenkieli/ohjeet.pdf löytyvä ”Tutkiva suomen kielen opiskelija: ohjeita seminaarityöskentelyyn ja tutkielmantekoon” (Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2008; s 39) sanoo asiasta näin:
”Periaatteena on, että lähdekirjallisuutena käytetään aina ensipainosta, jolloin
painosta ei tarvitse lähdeluettelossa mainita. Mikäli teoksesta on kuitenkin ilmestynyt
uudistettu tai korjattu laitos, on suositeltavaa käyttää sitä ja merkitä tiedot lähdeluetteloon
(esim. "3., uudistettu p."), heti teoksen nimen jälkeen. Jos kirjan uusintapainos
on muuttamaton, merkintää painoksesta ei tarvita.”
Ensisijaisesti pitäisi siis käyttää ensimmäistä painosta. Ymmärtäisin tuon kuitenkin niin… |
| Tyttäreni haluisi tietää mitä kirjaa luimme 80-luvun puolivälissä. Siinä oli kauniisti tehtyjä lintuja joilla oli kaikilla lukko jotka piti saada auki. … |
418 |
|
|
|
Valitettavasti emme ole tunnistaneet tätä kirjaa. Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle. Jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän tiedon.
|
| Vanha loru, miten jatkuu? Minäpä se olen se kätevä emäntä... Jotenkin näin alkaa, muuta en muista. |
554 |
|
|
|
Valitettavasti lorua ei ole tunnistettu. Lähetin kysymyksesi kirjastojen yhteiselle Tieto-listalle. Jos sitä kautta vastaus löytyy, palaan asiaan.
|
| Maya Angelouta ei ole paljon suomennettu, miksiköhän? Löytyykö tämä runo suomennettuna? |
1483 |
|
|
|
Et mainitse kysymyksessäsi, minkä runon suomennosta etsit.
Lahden runotietokannan mukaan Maya Angeloulta on suomennettu kaksi runoa antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998). Runot ovat Minä nousen aina (Stil I Rise)ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby).
Valitettavasti muita suomennoksia Maya Angeloulta ei löydy minkään tietokantojen avulla. Syytä hänen suomennettujen runojensa vähyyteen lienee mahdotonta selvittää.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://mayaangelou.com/
|
| Mistä tietää, onko aineisto lasten vai aikuisten? Onko kirjassa jokin merkki vai onko vain pääteltävä hyllyjen mukaan. Monet sarjakuvat ainakin meidän… |
1074 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten… |
| Olen kirjoittamassa opinnäytettä Kjell Westöstä. Olen aiemmin lukenut Heikki Sauren kirjoittaman haastattelun "Kjell Westö leikittelee historialla"… |
297 |
|
|
|
Pahoittelen, että en ole löytänyt vastausta kysymykseesi ajoissa. Heikki Saure muisteli, että hän on tehnyt tuon tyyppisen jutun Kirjastolehdelle joskus. Kirjastolehden toimitus kävi läpi lehdet vuosilta 1994-97 ja 2006, eikä onnistunut löytämään kyseistä artikkelia. Mikäli artikkeli tulee jostain vastaan, palaan asiaan. Aleksi- ja Arto-tietokannoista artikkelia ei löytynyt.
|
| Mistä Helsingistä voi ostaa Little's- merkkistä, maustettua pikakahvia? Löysin yhden nettikaupan joka myy tuotetta mutta en haluaisi tilata netistä, vaan ostaa… |
597 |
|
|
|
Emme onnistuneet löytämään tällaista kauppaa Helsingistä. Muutamassa muussa Suomen kaupungissa liike on. Ja verkkokaupoista tosiaan tätä kahvia voi myös ostaa.
|
Ask a Librarian