| Asun Ruotsissa ja aion kirjoittaa alkeisoppikirjan, joka on tarkoitettu suomen kielen opiskeluun. Onko Ruotsissa asuvalle kirjailialle apurahoja haettavaksi… |
442 |
|
|
|
Suomen tietokirjalijat ry:tä kerrottiin, että ainakaan heidän apurahahakemuksensa ei ole riippuvainen hakijan asuinmaasta. Lisää tietoa löydät heidän sivuiltaan:
http://www.suomentietokirjailijat.fi/apurahat/
Apurahoja myöntäviä tahoja on monia, ja jokaisella on omat sääntönsä. Aurora-tietokannan kautta voit etsiä rahoitusmahdollisuuksia:
http://www.aurora-tietokanta.fi/
|
| Minkä pituinen kirja-arviointi saa olla? Ohjeissa lukee vain lyhyt. Jos haluaa antaa pidemmän, syvällisemmän arvioinnin, niin voiko sen sitten lähettää "osissa… |
594 |
|
|
|
Helmet-aineistoluettelossa annettaville arvioinneille ei ole asetettu maksimimittaa, mutta teksti tallentuu yhdeksi kappaleeksi, joten pitkä teksti on työläs lukea. Siksi monet kirjoittavat kappaleen mittaisia arviointeja.
|
| Onko enää mistään saatavana kirjaa Pirjo-Riitta Tähti: Rakkaudella sisaresi? |
779 |
|
|
|
Pirjo-Riitta Tähden teos Rakkaudella sisaresi ilmestyi vuonna 2000 Kirja-Auroran kustantamana. Kyseessä on sen verran vanha teos, että kirjakauppamyynnissä sitä ei enää ole. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Nettiantikvariaateista etsiminen käy helposti. Kirjaa näyttää olleen hiljattain myynnissä muutamassa nettiantikvariaatissa. Joillakin antikvariaateilla on myös "puutelista", johon voi ilmoittaa etsimänsä teoksen.
https://finna.fi
|
| Haluaisin tietää kenen runo on kyseessä tai mistä löytäisin runon vanhasta viulusta, jota kukaan ei halunnut, ennenkuin vanha mestari huolsi sen. Lopussa… |
752 |
|
|
|
Runoa ei ole löytynyt. Sitä on kyselty kirjastolaisten yhteisen sähköpostilistan kautta. Tunnistaisiko joku lukijoista tämän runon?
|
| Olen saanut tiedon, että ”Valtion metallitehtaat ja Imatran Voima Oy ostivat Kampista korttelista 153 Malminkadun ja Malminrinteen kulmatontin 28.6.1947 uutta… |
581 |
|
|
|
Ainakin Hufvudstadsbladetissa on ollut 14.12.1948 etusivun uutinen "Hyresnämden lurad av statlig concern", jossa käsitellään Malminkatu 16 tilannetta.
Valtioyhtiöt Valmet ja Imatran voima (myöhemmin lisäksi Oulujoki oy) olivat ostaneet ko. tontin ja saaneet luvan rakentaa sille toimitalon sillä ehdolla, että rakentaisivat Herttoniemeen asuntoja, jotka olisi annettu Helsingin kaupungin vuokralautakunnan hallintaan.
Käytännössä yhtiöt olivat kuitenkin myyneet Herttoniemeen rakennuttamansa asuintalot G. W. Sohlberg -yhtiölle, joka oli oli asuttanut niihin mm. omia juuri kaupunkiin muuttaneita työntekijöitään.
Yhtiöiden toimitalohankkeen vuoksi Malminkatu 16:n tontilta oli purettu pari puuasuintaloa, joiden asukkaat vuokralautakunta oli… |
| Montako Dvd-levyä voi lainata kerralla? |
1453 |
|
|
|
HelMet-kirjastoissa sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 100 lainaa. Lainamäärässä ei ole rajoituksia aineistolajin suhteen, joten voit siis periaatteessa lainata kerralla 100 DVD:tä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
|
| Kaipaan Graham Greenen novellia, missä kaksi italialaispoikaa perheineen vuorotellen valtaa kirjottajan talon ja kiristää tätä. Oliko tää edes Greenen juttu… |
370 |
|
|
|
Ainakaan vielä ei novelli ole selvinnyt. Sitä on kyselty kirjastolaisten yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos vastaus löytyy, palaan asiaan. Tunnistaisiko joku lukijoista tämän novellin?
|
| Asiakas lahjoittaisi meille äänikirjoja. Voimmeko ottaa vastaan vai liittyykö asiaan tekijänoikeudellisia näkökohtia? |
680 |
|
|
|
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
|
| Kuinka vaarallista ihmisille on tiskikoneen huuhteluaine? Sehän on viimeisessä huuhteluvedessä, joten sitä jää astioihin. |
2018 |
|
|
|
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
|
| Onko missään Helsingin kirjastoista tietokonetta, jolta löytyy Adobe Acrobat -editointiohjelma? Ei siis pelkkä reader. |
568 |
|
|
|
Myllypuron mediakirjastossa on Adoben Premiere CS6 Master-paketti, jossa on mm. Photoshop, Illustrator ym. ediointiohjelmia. Paketti on käytettävissä Myllypuron AV-studiossa, ja sinne pitää varata aika Varaamon kautta.
Jos tarvitset opastusta, otathan yhteyttä etukäteen kirjastoon:
09-3108 5092.
Varaamoon pääset kirjautumaan: https://varaamo.hel.fi/
Voit kirjautua käyttämällä Facebookin tai Googlen kirjautumista, tai mikäli olet Helsingin/Espoon kaupungin työntekijä, voit kirjautua työpaikan tunnuksilla.
|
| Miten saan tunnukset Celianetin pratsam reader -kuuntelukirjojen käyttöön? |
2499 |
|
|
|
Mikäli et ole vielä Celian asiakas, voit rekisteröityä Celian palvelujen käyttäjäksi osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ja saat samalla Pratsam reader -tunnukset. Rekisteröintejä tehdään tällä hetkellä Itäkeskuksen, Kallion, Kannelmäen, Lauttasaaren ja Pasilan kirjastoissa. Espoossa voit rekisteröityä Celia-asiakkaaksi Ison Omenan ja Sellon kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa. Tilanne voi muuttua, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa Helmet-sivustolta.
Rekisteröintejä tehdään myös Malmin kirjastossa, joka tosin on suljettuna 18.4.2017 saakka.
Jos olet jo Celian asiakas eli sinulla on Celian asiakastunnus, voit tilata Pratsam reader -tunnukset alla olevasta linkistä löytyvällä verkkolomakkeella.
https… |
| Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? |
1361 |
|
|
|
Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan:
”Yet do I fear thy nature.
It is too full o' the milk of human kindness
To catch the nearest way.”
Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin:
Mut luontoas ma pelkään:
Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks,
Ett' oikotien se löytäis.
Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti:
Mut liian täysi, pelkään,
on ihmissäälin maitoa sun luontos,
tien suoran löytääkseen.
Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin:
Silti pelkään
luontoasi;
se on täynnä inhimillisyyden maitoa
ja oikotie on sille vieras.
Ja uudelleen vuonna 2004:
Mutta luonteestasi
kannan huolta; se on liian täynnä
inhimillisyyden maitoa, ja oikotie
on sille vieras.
Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta… |
| Pitäisi löytää Aleksandr Kerenskistä kertovia kirjoja – löytyykö suomeksi tai muilla kielillä? |
667 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista löytyy venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi ja englanniksi:
Poterjannaja Rossija / Aleksandr Kerenski
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point / by Alexander Kerinsky / by Alexander Kerinsky
Kerenskij : det nya Rysslands skapare / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg
Jonkin verran muuta aineistoa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja muualta Suomesta. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin ja kortin saat esittämällä henkilötodistuksen.
https://www.kansalliskirjasto… |
| Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Onko tähän sotaväkeen osaa ottaneista… |
1139 |
|
|
|
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon… |
| Kysyisin missä sijaitsi A.Aimon ja Dallapen esittämän 1934 jenkan Korholan komiassa talossa Korholan talo. Oliko levykotelon talokuva juuri se talo. |
1517 |
|
|
|
Savossa on paljon Korhola-nimisiä taloja. Rautalammilla on Korholan kartano, josta ainakin kerrotaan sen olevan juuri "se Korhola", mutta varmuutta emme asiaan saaneet. Tässä linkki Korholan kartanon sivuille:
http://www.korholankartano.fi/index.html
|
| Voiko sana lampaalla missään taivutusmuodossa taipua sanaksi lammaksella? |
1255 |
|
|
|
Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan.
Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat… |
| Minun pitäisi selvittää, missä yleisessä kirjastossa (todennäköisesti pääkaupunkiseudulla) on kokeiltu automaattista (koneellista) sisällönkuvailua. En tiedä… |
476 |
|
|
|
Automaattista sisällönkuvailua on kokeiltu tässä yleisten kirjastojen yhteisessä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, jossa toimi vuodesta 2008 vuoteen 2015 semanttinen analyysi, joka poimi automaattisesti kysymyksen tekstistä käsitteitä, jotka automatiikka arvioi merkittävimmiksi. Nämä näkyivät asiasanaehdotuksina vastaussovelluksessa. Vastaaja toki valitsi sopivat ja jätti sopimattomat käyttämättä sekä lisäsi sellaisia asiasanoja vastauksia kuvaamaan, jotka puuttuivat automaattisesti valikoiduista, mutta automaattinen kuvailu toimi silti melko hyvin.
Samaa automatiikkaa hyödynnettiin myös kysymyksen lähettämisen yhteydessä niin, että kysyjälle tarjottiin mahdollisuutta tarkistaa, oliko saman tapaiseen kysymykseen vastattu aiemmin.… |
| Minua kiinnostaa Saksan keskiaikaiset miesten nimet. Mistä mahtaisin löytää moisen tiedon? Kiitos kovasti vastauksesta. |
3540 |
|
|
|
Esimerkiksi Behind the Name -sivustolla on luettelo keskiaikaisista saksalaisista nimistä. Miehen nimen jälkeen on m-kirjain ja naisen nimen f-kirjain. Luettelo löytyy täältä:
http://www.behindthename.com/submit/names/usage/medieval-german
|
| Miksi joudun maksamaan eläkeläisenä 23 % veroja, kun työssä ollessani veroprosentti oli pienempi? |
480 |
|
|
|
Asiassa on syytä olla yhteydessä suoraan verohallintoon, yhteystiedot sivulla https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Yhteystiedot
|
| Minulla olisi pari kysymystä Missä teoksessa ja milloin ovat ilmestyneet seuraavat teokset 1. Novelli Kotkanpesä Björnstjerne Björnsson 2. Kaarina Helakisan… |
2266 |
|
|
|
Bjørnstjerne Bjørnsonin novelli Kotkanpesä on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1885 Aatto Suppasen suomentamana hänen toimittamassaan ja WSOY:n kustantamassa novellikokoelmassa Skandinaviasta : novelli-kirja. Seuraavan kerran novelli julkaistiin vuonna 1909 niin ikään WSOY:n kustantamassa kokoelmassa Kertomuksia. Tällä kertaa suomentajina olivat Maila Talvio ja Yrjö Koskelainen. Bjørnsonin Kotkanpesä-novelli on sittemmin sisältynyt lukuisiin novelliantologioihin. Tuoreimmat julkaisut ovat Aulis Ojajärven toimittama Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja : 1 (WSOY, 1987), Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan toimittama Laatunovelleja (WSOY, 1998) ja Ulla Lappalaisen toimittama Virtaavan veden äärellä : eurooppalaisen… |
Ask a Librarian