| Varasin juuri kiirastorstaiksi ryhmätilan ja oman huoneen(kun oma huone ei ollut niin aikaisin vapaana, kuin olisin tarvinnut) Ryhmätilojen säännöt -sivu ei… |
221 |
|
|
|
Kun et kerro, mistä olet nämä huoneet varannut, niin kysymykseen on tätä kautta valitettavasti mahdotonta vastata. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, nuorisotaloon tai muuhun tahoon, jonne olet varauksesi tehnyt. Jos kyseessä on jokin Helmet-kirjasto, niiden yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut |
| Tiedän, että kirjailija Risto Isomäki on syntynut Turussa. Haluaisin tietää hänen vanhempiensa nimet ja syntymäpaikat. |
672 |
|
|
|
Kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon mukaan Risto Isomäen vanhemmat: ovat reumatologian professori Heikki Isomäki ja saksankielen lehtori Marjo Isomäki os. Suvanto:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175947712112
Heikki Isomäki on syntynyt Ähtärissä, Marjo Isomäen syntymäpaikasta ei löytynyt tietoa. |
| Onko rikollisuus/turvattomuus lisääntyneet Suomessa 2000-luvun aikana? Onko maahanmuuton lisääntymisen ja rikollisuuden välillä tilastollista korrelaatiota? |
600 |
|
|
|
Hannu Niemen toimittaman Rikollisuustilanne 2017, katsauksia 29/2018 (Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti) mukaan
"Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on 1990-luvun alusta lähtien vähentynyt. Eri rikoslajeissa kehitys on ollut kuitenkin eritahtista ja osittain erisuuntaista. Varkausrikoksissa väheneminen on ollut miltei yhtäjaksoista. Petosrikosten ja varsinkin maksukorttipetosten määrä on viime vuosia lukuun ottamatta puolestaan lisääntynyt.
Ilmi tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi 2010-luvulle saakka. Vuodesta 2012 alkaen poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuitenkin vähentynyt melko selvästi."
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/… |
| Voiko pääkaupunkiseudun kirjastoissa lukea Pohjois-Karjala-lehden vuosikertoja 1970-luvun alusta? Mikrofilmiltä? Missä kirjastossa? |
172 |
|
|
|
Pohjois-Karjala : Pohjois-Karjalan maakuntalehti on luettavissa mikrofilmattuna Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/ |
| Mitä on totalitarismi? Miten se syntyi? Miksi Eurooppa ajautui siihen? Miten totalitarismi näkyi Saksassa? |
671 |
|
|
|
Tieteen termipankki määrittelee totalitarismin näin: yhteiskuntajärjestelmä, jossa yksi valtaryhmittymä tiukasti säätelee yhteisön poliittista ja kulttuurillista toimintaa ja jossa yksityisten ihmisten vapautta on jyrkästi kavennettu:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:totalitarismi
Perusteellinen selvitys totalitarismista löytyy Hannah Arendtin kirjasta Totalitarismin synty. Kirjasta on artikkeli Tiede & Edistys -lehdessä (Totalitarismin syntyä jäljittämässä Ari-Elmeri Hyvönen, 4/2013, s. 329-332), joka on luettavissa myös verkossa:
https://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/39173044/Hyvonen_-_Totalitarismin_syntya_jaljittamassa.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1554710292&Signature=… |
| Minkä sarjan isoa valkoista kahvikuppia nainen pitelee molemmin käsin Arvid Nordquist -kahvimainoksessa? |
363 |
|
|
|
Arvid Nordquistilta kerrottiin, että kuppi on Arabian 24h-sarjan kuppi 0,5 l, http://www.arabia.fi/eng/products/24h/cup-0-5l?color=1173. |
| Etsitään tietoa japanilaisista puutarhoista. |
287 |
|
|
|
Japanilaisista puutarhoista löytyy useita teoksia Helmet-kirjaston kokoelmasta.
Yoko Kawaguchin Japanese Zen gardens paneutuu japanilaisten puutarhojen alkuperään, Zen-buddhalaisuuden taiteelliseen ilmentymään niissä, kivien ja kukkien merkityksiin. Kirjassa on esimerkkejä puutarhoista 1300-luvulta lähtien.
Helena Attleen The Gardens of Japan on johdatus japanilaiseen puutarhaan, sen historiaan ja olemukseen. Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti 28 puutarhaa.
Yoko Kawaguchilta löytyy myös suomennettu teos Japanilainen puutarha, inspiraatiosta toteutukseen. Siinä esitellään tapoja soveltaa japanilaista puutarhasuunnittelua mutta myös japanilaisen puutarhan historiaa ja filosofiaa.
Lisää teoksia voi Helmetistä etsiä hakusanoilla… |
| Missä järjestyksessä Maria Wern -kirjat kannattaa lukea? |
16726 |
|
|
|
Anna Janssonin Maria Wern -sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
Stum sitter guden, 2000. (suom. Vaitelias jumala, 2002).
Alla de stillsamma döda, 2001. (suom. Kalpeat ja kuolleet, 2003).
Må döden sova, 2002. (suom. Loputon uni, 2004).
Silverkronan. 2003. (suom. Hopealantti, 2005).
Drömmar ur snö. 2004. (suom. Jäljet lumessa, 2006).
Främmande fågel. 2006. (suom. Outoja lintuja, 2007.
Pojke försvunnen. 2007. (suom. Pääkallovaras, 2008).
Inte ens det förflutna, 2008. (suom. Hylynryöstäjä, 2009).
Först när givaren är död, 2009. (suom. Haudankaivaja, 2010).
Drömmen förde dig vilse, 2010. (suom. Unissakävelijä, 2011).
Alkemins eviga eld, 2011. (suom. Murhan alkemia. 2012).
När skönheten komm till… |
| Olen 70-luvulla poikakuorossa laulanut sävelen osalta mieleenpainunutta hengellistä laulua, jota ja jonka sanoja en ole onnistunut mistään (internetistäkään)… |
457 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään laulua. |
| Tuntemattoman sotilaan huumori ja stressi? |
1775 |
|
|
|
Tuntemattoman sotilaan huumori on niin laaja aihe, ettei sitä ole mahdollista selostaa tämän vastauksen puitteissa kuin esimerkinomaisesti. Esimerkiksi sotamies Honkajoki lukee humoristisen rukouksen, jossa rukoilee Jumalaa suojelemaan eri tahoja – ja erityisesti Suomen herroja lyömästä päätänsä ”Karjalan mäntyyn”. Petroskoissa taas Vanhala väittää upseerille heidän olevan ”Kuopion potkukelkkapataljoonasta”. Koko ajatus moisesta yksiköstä on kerrassaan naurettava ja absurdi, ja se huvittanee sekä kirjan hahmoja että lukijaa.
Tuntematon sotilas on täynnä humoristisia kohtia, joten niitä ei ole mahdollista listata. Suosittelen lukemaan teoksen, niin sieltä niitä voi helposti toimia.
Stressiin Linnan romaanissa on varmasti monenlaisia… |
| Luokittelevatko kaikki kirjastot itse kirjansa, vai tehdäänkö se jossain kootusti? |
351 |
|
|
|
Eri kirjastoilla on käytössä erilaisia luokitusjärjestelmiä.
Helsingin kaupunginkirjastolla on aivan oma järjestelmänsä, HKLJ, jota ei käytä mikään muu kirjasto. Se löytyy täältä: http://finto.fi/hklj/fi/
Suomen muut yleiset kirjastot käyttävät pääsääntöisesti Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, YKL:ää: http://finto.fi/ykl/fi/
Tieteellisillä kirjastoilla taas on käytössä UDK-luokitus, johon voit tutustua täällä: https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-aineiston+UDK-luokituskaavio
Luokittelua ei enimmäkseen kuitenkaan tehdä villisti jokaisessa kirjastojen toimipisteessä erikseen, vaan yleensä luokittelu on sen kirjastoyksikön tehtävä, joka muutenkin hoitaa aineiston luettelointia. Esimerkiksi… |
| Mihin perustuu wienerleikkeen sitruuna, anjovis ja kapris koristelu? |
3267 |
|
|
|
Itävaltalaisena tunnetun wieninleikkeen (Wiener Schnitzel) historia juontaa juurensa ilmeisesti jo vanhaan Bysanttiin. Arabit toivat sen sotaretkiltään Espanjan Andalusiaan. Sieltä se kulkeutui Italiaan ja myös Itävaltaan. Muualla leike tarjotaan sitruunalohkolla ja persiljanoksalla koristeltuna, mutta Pohjoismaissa se on saanut lisukkeikseen sitruunan lisäksi anjovista ja kapriksia (Lähde: Viitasaari, À la carte : ravintolaruokien historiaa, 2006). Syitä juuri näiden lisukkeiden lisäämiseen ei valitettavasti löytynyt.
|
| Moikka, kirjasto kympissä oli ennen paljon nuotteja ja levyjä. Missä nuotit ja cd levyt nykyään ovat? |
243 |
|
|
|
Kirjasto Kymppi suljettiin viime syksynä ja kirjaston nuoteista suurin osa siirrettiin joulukuussa avattuun Keskustakirjasto Oodiin. Cd-levyt taas ovat nykyään Pasilan kirjaston kokoelmissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Pasilan_musiikki(65118) |
| Onko jostakin löydettävissä aineistoa josta selviäisi kaupunki katurakentamisen elinkaarikustannukset verrattaessa kivetyn kadun kustannuksia asvaltoidun kadun… |
416 |
|
|
|
Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kerrottiin, että selkeää aineistoa elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä ei oikein löydy ja investointikustannuksetkin vaihtelevat kohteittain riippuen maaperästä, rakentamisolosuhteista, katuluokasta, kadun käyttötarkoituksesta yms. Ehkä karkeasti voi ajatella, että asfalttipintaisen peruskadun investointikustannus on noin 150 €/m2 ja luonnonkivipintaisen kadun kustannus 280 €/m2. Molemmat päällystetyypit edellyttävät ylläpitoa. Asfaltoinnin uusintatarve riippuu mm. kadun liikennemääristä ja asfalttia käytetään myös kivetyllä kadulla kiveyksen alla kantavassa rakenteessa jos kadulla on ajoneuvoliikennettä.
Iso Roobertinkadun peruskorjauksesta on Helsingin… |
| Missä kaikissa Helsingin kirjastoissa on yhden hengen työtila tietokoneella? Siis samanlainen tila kuin Pasilan pääkirjaston tietokone 36. Myös koneiden… |
1174 |
|
|
|
Kirjastojen tiloja on muutettu yhä enemmän ryhmätyöskentelyyn sopiviksi ja pöytätietokoneita on korvattu kannettavilla tietokoneilla, joita voi käyttää kirjaston tiloissa missä vain. Helsingin kirjastojen varattavat työtilat löytyvät nykyään Varaamosta https://varaamo.hel.fi/ . Työtiloja voi hakea kirjastoittain ja jokaisen työtilan kohdalla on selitetty, mitä tilassa on.
Esimerkiksi Vallilan kirjastossa on kolme varattavaa työpöytäpaikkaa. Paikkaan kuuluu työpöytä akustoiduilla seinillä, hyvä työtuoli, sähköpistoke, verkkoyhteys sekä lukittava laatikko. Kirjastosta voi lainata käyttöönsä kannettavan tietokoneen 4 tunniksi kerrallaan. Myös Oulunkylän kirjastossa on hiljaisia yhden hengen syvennyksiä ja kannettavia tietokoneita.… |
| Miten Yevgenyevna kirjoitetaan suomenkielisessä tekstissä? Tuo on siis englanninkielisestä tekstistä otettu venäläinen nimi. |
309 |
|
|
|
Mainitsemasi venäläinen nimi (Евгеневна) translitteroidaan suomenkieliseen tekstiin muodossa Jevgenjevna.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk49/Venalaisten_henkilonnimien_opas.pdf |
| Ilmeisesti 1940- tai 1950- luvulla on tapahtunut suuri (siihen aikaan Suomen suurin?) turkisryöstö tai -varkaus. Missä ja milloin tämä tapahtui? Keitä olivat… |
274 |
|
|
|
Turkisvarkauksia näyttää tapahtuneen paljonkin menneinä vuosikymmeninä. Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta löytyi 39 uutista turkisvarkauksista, joista suuri osa oli tapahtunut 1940- ja 50-luvuilla.
Kannattanee tulla etsimään "oikeaa" varkautta Helmet-kirjastoon. Palvelua pääsee käyttämään kirjastojen tietokoneilla. Espoossa ja Vantaalla käyttö onnistuu myös omalla laitteella kirjaston langattomassa verkossa. Alla lisätietoa Aikakoneesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/HS_Aikakone_kaytossa_kirjastoissa(161585) |
| Onko jostakin lähteestä löydettävissä kirkon jäsenmuutos seurakunnittain excel-tiedostona (2018 yhteensä -56360 hlö) koska kirkontilastot.fi palvelussa… |
210 |
|
|
|
Excel-muotoista tilastoa ei löytynyt, mutta kirkontilastot.fi-sivustolla voi valita esim. jäsentilaston 1999-2018 ja haluamansa seurakunnan:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=84
Kirkkoon kuuluvuus seurakunnittain prosentteina 2018 löytyy alta:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=103
|
| Miksi post it -laput lajitellaan sekajätteeseen eikä paperinkeräykseen? Ajattelin ensin, että tämä johtuisi liimapinnasta, mutta kuitenkin esim kirjekuoret … |
1818 |
|
|
|
HSY ohjeistaa tosiaan lajittelemaan liimautuvat muistilaput sekajätteeseen. Post-it -merkkisten muistilappujen valmistajan nettisivuilta löytyy kuitenkin tieto, että kyseiset muistilaput voi kierrättää paperina. Syyksi mainitaan, että suurin osa lappujen sisältämästä liimasta poistuu siistauskäsittelyssä, jossa lapuista poistetaan myös väri:
https://www.3msuomi.fi/3M/fi_FI/post-it-notes/contact-us/FAQs/
Ilmeisesti lappujen sisältämä väri on yksi syy siihen, miksi ne on neuvottu kierrättämään sekajätteenä. Helsingin kaupunginkirjastolta on vastattu muistilappujen kierrätystä koskevaan kysymykseen vuonna 2010. Kun paperista tehdään uusiomassaa, siitä poistetaan painoväri, mutta läpivärjättyjen muistilappujen kohdalla tämä ei aina… |
| Etsin 50-luvun kisälli/kisällitärlaulua, joka käsittelee lehdistöä. Sanoissa on ainakin kohta: Aamulehti, Uusimaa, Kauppalehti, Karjala, ei ole lehteä… |
234 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme löytäneet kysymääsi laulua. Sitä selviteltiin mm. Työväenliikkeen kirjastossa, mutta sieltäkään vastausta ei löytynyt. |
Ask a Librarian