| Mistä nimi kirs tulee /ratsutilan perustaja Suomenniemi |
794 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Kirs on tai on ollut sukunimenä 68 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tälle nimelle ei löytynyt selvitystä sukunimioppaista tai muistakaan kirjaston käytössä olevista lähteistä. Sukunimi Kirsilä pohjautuu evijärveläiseen talonnimeen, joka on suomeen mukautunut muoto ruotsalaisesta nimestä Girs tai Giers. Kirsilä-nimisen torpan nimeä on selitetty myös sanalla kirsi, joka tarkoittaa routaa. Kirsi-sukunimellä on yhteys ruotsinkieliseen sanaan kirsebär. Sukunimi Girs on annettu paikoin ruotusotamiehille lisänimeksi, ja se ilmeisesti tulee ruotsin kielen sanasta gärs, joka tarkoittaa kiiskeä. (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000) |
| Minun siskoni lapsenlapsi, mikä hän on minun pojalleni? |
679 |
|
|
|
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf |
| Jos suomalaisissa liikennevaloissa opastin on vaakatasossa, punainen valo on vasemmalla ja vihreä oikealla. Miksi Japanissa taas punainen on oikealla ja vihreä… |
527 |
|
|
|
Saimme vastauksen Liikenneturvan tietopalvelusta:
Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevassa yleissopimuksessa (SopS 31/1986, 23 artikla Ajoneuvoliikennettä koskevat opasteet, 5 kohta) määritellään näin: "Jos valot on sijoitettu pystysuoraan, punaisen valon tulee olla ylinnä; jos valot on sijoitettu vaakasuoraan, punaisen valon tulee olla liikennesuunnan vastaisella puolella." Japanissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Japani ei ole kuitenkaan allekirjoittanut yleissopimusta.
Sopimus:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1986/19860031
Liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen hyväksyneet maat:
https://treaties.un.org/Pages/ViewDetailsIII.aspx?src=TREATY&mtdsg_no=XI-B-20&chapter=11
|
| Siivoan kirjahyllyä muuton alla ja tiedustelen, voiko kirjastoon tuoda käytettyjä kirjoja. Liitteenä kaksi kuvaa, joista näkyy, mitä kirjoja olisi tarjolla. |
544 |
|
|
|
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää kirjoja. Yleensä on kuitenkin toivottavaa, ettei kerralla jätetä kovin montaa kirjaa. Joissakin tapauksissa kierrätyspisteestä voi löytyä aineistoa, joka voidaan ottaa kokoelmaan.
Löydät kyseiset kirjastot Helmet-palvelusivustolta kohdasta Palvelut, pudotusvalikosta otsikolla Kirjakierrätyspiste. |
| Voinko palauttaa Töölön kirjastosta lainaamani kirjan Oodiin, joka pidempään avoinna? |
478 |
|
|
|
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Ainoa poikkeus tästä ovat esineet, jotka pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Milloin Helmet-kortilla pääsee Kirjastokinoon? Pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat muita kuntia verotulojen tasauksen kautta, joten tällaisten palvelujen… |
422 |
|
|
|
Helmet-kirjastot eivät tilaa toistaiseksi Kirjastokino-palvelua, sillä sen sisältö ei vastaa laadultaan asiakkaidemme toiveita. Helmet-kirjastot arvioivat myös muita VoD-palveluita, ja näin ollen palvelut saattavat laajentua kattamaan myös Vod-palvelun myöhemmin. |
| Olen muutaman päivän ajan kuunnellut celian kautta krjoja. Nyt ilmestyi ruutuun punainen viesti ilmoittaen että istunto n päättynyt. En pysty kirjautumaan enää… |
165 |
|
|
|
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, käytätkö Celian selainversiota vai mobiilisovellusta. Jos kyse on mobiilisovelluksesta ja sinulla Android-laite, kannattaa ladata sovelluksen uusi versio Play-kaupasta. Sovellusta on päivitetty. Kun avaat uuden sovelluksen, valitse listalta Celia ja kirjaudu vanhoilla tunnuksilla.
Jos kyse ei ole Android-laitteesta, en osaa suoralta kädeltä antaa neuvoa. Laite kannattaa joka tapauksessa sammuttaa ja käynnistää uudelleen. Ongelmatilanteen kanssa voi kääntyä suoraan Celia-kirjaston chatin puoleen. Se neuvoo celianet.fi-osoitteessa arkipäivisin klo 9-14. He osaavat neuvoa ja kysyä tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä.
|
| Helmet mahdollistaa Suomen Kuvalehden "printtiversion" lukemisen. Onko kirjaston/kirjastokortin kautta mahdollista lukea SK:n verkkosivuillaan julkaisemia… |
144 |
|
|
|
Käytät ilmeisesti Emagz-palvelua. Palvelun kautta voi lukea tiettyjen aikakauslehtien näköislehtiä. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista. Lehtien verkkosivulla mahdollisesti olevan muun aineiston lukeminen ei sen kautta olemahdollista. EMagz-palvelun alkuvalikossa on Hae lehdistä -hakuruutu. Hakuruutuun voi kirjoittaa hakusanan, jolla haetaan kaikista palvelun tarjoamista lehdistä. Paremman hakutuloksen saat, jos valitset laajennetun haun. Siinä haun voi kohdistaa tiettyyn lehteen ja hakea sen artikkeleista. Artikkelit voi rajata myös ajan mukaan.
https://helmet.emagz.fi/
|
| Etsin suomalaisia elokuvia, joissa on tekstitys joko englanniksi tai venäjäksi. Onko tapaa, jolla tällaisia elokuvia voisi hakea? |
1130 |
|
|
|
Venäjäksi tekstitettyjä suomalaisia elokuvia meillä ei näytä olevan, mutta englanniksi tekstitettyjä kyllä on. Listan voi hakea esimerkiksi käyttämällä Helmetin tarkennetun haun hakulaatikkoa. Silloin kannattaa ensimmäiseksi hakusanaksi kirjoittaa "ääniraita suomi" (= elokuvassa puhutaan suomea). Toiseksi hakusanaksi voi kirjoittaa aihe = Suomi (elokuva on tehty Suomessa). Hakusanan tarkennuksen voi valita pienestä kolmiosta toisen hakusanan edestä. Näiden lisäksi täytyy vielä valita aineisto = elokuva (mukaan tulevat DVD- ja BD-elokuvat) sekä valita kieleksi englanti. Tällä haulla sai tulokseksi 506 elokuvan listan. Valmista hakujoukkoa voi supistaa ottamalla mukaan vaikka vain aikuisten elokuvat tai vain DVD-elokuvat. |
| Olen töissä henkilöstöhallinnossa Euroopan kemikaalivirastossa ja kysyn kirjastokorttiin liittyvän kysymyksen ulkomaalaisten työntekijöidemme puolesta. … |
134 |
|
|
|
Kirjastokortin Helmet-kirjastoon saa jokainen, jolla on osoite jossakin Suomessa. Ne asiakkaat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, saavat kirjastokortin vain vuodeksi kerrallaan. Kortin voi kuitenkin uusia vaikka kuinka monta kertaa. Jos ulkomaalainen työntekijä rekisteröityy Suomen väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään ja saa suomalaisen henkilötunnuksen, hän saa myös pysyvän kirjastokortin. Kotikunnalla ei tässä asiassa ole merkitystä. |
| Peltipoliisin hinta? Kauan menee että se maksaa itsensä takaisin? Miksi niitä ei ole enemmän kun ne todistettavasti toimivat? Toiset sanovat ettei kaikkea voi… |
163 |
|
|
|
Olen tiedustellut kysymykseesi apua Liikenneturvan tietopalvelusta. Sieltä kerrottiin, että näitä asioita hoitaa Poliisihallitus, josta kerrottiin, että asiaa hoitava henkilö on paikalla seuraavan kerran 4.11. Nyt kyselin uudelleen asiasta, koska sieltä ei ollut tullut vastausta, mutta henkilö on seuraavan kerran paikalla 11.11. Poliisihallituksen yhteystiedot ovat tässä https://www.poliisi.fi/poliisihallitus/yhteystiedot, sähköposti viestinta.poliisihallitus@poliisi.fi. On varmaan parempi, että otatte suoraan yhteyttä sinne, niin saatte samalla viestinne sanoman oikeaan osoitteeseen perille. |
| Kuinka suuri on Antti Rinteen uuden kirjan painosmäärä ja kuinka paljon metsää on kaatunut sen tuottamiseen) |
453 |
|
|
|
Tiedossamme ei ole kuinka suuren painoksen kirjan kustantaja Into kustannus on alkuun teoksesta ottanut. Nykyään kustantajat siirtyvät enenevästi tarvepainatukseen eli varastoja ei välttämättä täytetä heti suurella painosmäärällä. Painoksen suuruutta voi tiedustella kustantajalta.
Ylen verkkoartikkelin mukaan 100.000 kappaleen painokseen on kaadettava yli 400 vankkaa puuta. Paperia kuluu 45 tonnia eli 100 rullaa. Paperipuuksi kaadetaan yleensä harvennushakkuista saatavaa kuitupuuta. Järeistä tukkipuista sahatavaraksi kelpaamaton osa päätyy myös sellukattilaan. Esimerkin 100 000 niteen painos on huomattavan suuri, tavallinen tietokirjan painos on alkuun ehkä muutamissa tuhansissa.
https://www.ts.fi/kulttuuri/427776/Kustantamot+… |
| Löytyykö Helsingin kirjastoista suomalaisten runoilijoiden teoksia islanninkielisinä käännöksinä? Yritin etsiä niitä HelMet-palvelusta, mutten löytänyt. Onko… |
285 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen… |
| Onko Tuusulaan tilattu Kersti Juvan juuri ilmestynyt kirja? Varaisin sen, mutten löytänyt aineistosta. |
204 |
|
|
|
Kersti Juvan tänä teos Löytöretki suomeen (SKS, 2019) kuuluu Tuusulan kunnankirjaston sekä muiden Kirkes-kirjastojen kokoelmiin. Teoksesta on useita varauksia. Voit tehdä kirjasta varauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1364538 |
| Viljo Kajavan nimikkoseura? |
252 |
|
|
|
VIljo Kajavalla ei ole omaa nimikkoseuraa.
Mikäli teillä on Viljo Kajavan elämään tai tuotantoon liittyvää aineistoa, teidän kannattaa ottaa yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Näin aineistot saadaan esimerkiksi tutkijoiden käyttöön.
https://www.finlit.fi/
https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/ |
| Robert Burns kirjoitti vuonna 1785 runon nimeltä To a Mouse. Muistan 90-luvun lopulla lukeneeni kirjan, jossa se oli suomennettu nimellä Peltohiirelle… |
601 |
|
|
|
Robert Burnsin runo Peltohiirelle (To A Mouse) sisältyy Edith Holdenin teokseen Nuoren naisen päiväkirja luonnontapahtumista 1906 (Otava, useita painoksia). Teoksen suorasanaisen tekstin on suomentanut Aila Meriluoto, Runojen suomennokset ovat Raili Takolanderin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.finna.fi/Record/vaski.122147 |
| Onkohan Gerard Manley Hopkinsin runoja suomennettu? |
642 |
|
|
|
Englantilaiselta Gerard Manley Hopkinsilta (1844 – 1889) on suomennettu muutama runo. Runot Kevät, Lyiijyinen kaiku ja kultainen kaiku, Tähtikirkas yö ja Täplikäs kauneus voi lukea Kirsi Kunnaksen ja Aale Tynnin suomentamina esimerkiksi teoksen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Runot Kevät ja Täplikäs kauneus sisältyvät vain teoksen vuonna 1957 ilmestyneeseen painokseen, muut teoksen uudempiin painoksiin vuosilta 1974 ja 2004. Runo Kevät ja syksy nuorelle tytölle sisältyy Risto Ahdin suomentamana antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio. WSOY, 1988), jossa on myös edellä mainittujen muiden runojen suomennokset.
Suomen kirjailijaliiton Kirjailija-lehdessä 2010 : 3 on Riina Katajavuoren… |
| Onko Maunulan kirjastossa mahdollisuutta palauttaa lainattu teos sunnuntaina, kun kirjasto on kiinni? |
1165 |
|
|
|
Maunulan kirjastossa ei ole palautusluukkua, johon aineistoa voisi palauttaa kirjaston ollessa suljettuna.
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on palautusluukku. Tiedot voi etsiä myös kunkin kirjaston sivuilta kohdasta Palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Maunulan_kirjasto/Palvelut |
| Haluaisin varata ilmestymättömät kirjat: Camillla Läckberg osa 2 ja Elly Griffits Aavekentät. |
354 |
|
|
|
Ilmestymättömiä kirjoja ei voi varata. Voit varata kirjat vasta sitten, kun ne on luetteloitu kirjastojärjestelmään.
Elly Griffithsin Aavekentät on kustantajan sivuilla ilmoitettu ilmestyväksi helmikuussa 2020.
https://www.tammi.fi/kirja/elly-griffiths/aavekentat/9789520412364
Camilla Läckbergin Kultahäkki-sarjan toisen osan suomennoksen ilmestymisestä ei ole vielä ennakkotietoa.
https://otava.fi/kirjat/kultahakki/
Sinun kannattaa siis seurata oman kirjastosi sivuilta, milloin teokset ovat tulleet varattaviksi.
|
| Kysyisin, missä Antti Tuurin teoksessa käsitellään Lieksa/Pielisjärvi asutushistoriaa sotien jälkeen (1944-)? Kyse on siirtokarjalaisten asuttamasta… |
489 |
|
|
|
Antti Tuuri on teoksissaan leimallisesti Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten kuvaaja. Toki muutakin aihepiiriä tuotannosta löytyy. Olisiko kyseessä siis kuitenkin Heikki Turunen, joka on mainitsemasi alueen sodanjälkeisistä asutustilallisista kirjoittanut useammassakin teoksessa?
Erityisesti ns. raivaajasarjan viidessä romaanissa liikutaan Lieksan seudun asutustilallisten parissa ja Egyptinkorvessa: Hupeli (1978), Kolmen hevosen mies (1981), Punahongan hehku (1982), Mustarinnan lapset (1985), Maan veri (1987).
Suojärveä ja suojärveläisiä evakoita Turunen on kuvannut myöhemmässä Kuokka ja kannel -trilogiassaan: Kuokka ja kannel (2016), Vinoristin kansa (2017), Nenkoset (2018)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuuri
http://… |
Ask a Librarian