| Haluaisin tietää, miten on käännetty Francesco Petrarcan runon Italia mia (Rerum vulgarium fragmenta, canzone nro 128) säkeet 93-96: Virtù contro a furore… |
686 |
|
|
|
Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).
Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin:
[Kun merkin vain se saa,
niin muinaiskunnollansa]
se vimmaa vastaan nousee sotimaan.
Oi Italian kansa,
viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)
|
| Arvon kirjastolaiset. Kiertelen Suomea, ja varsinkin lopetettuja kuntia. Onko olemassa hakuteosta tai muuta hyvää lähdettä Suomen kunnista 1950-60-luvuilla?… |
191 |
|
|
|
Tässä muutama ehdotus:
- Suomen kunnat 1917-2009 / toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti ; [kartat: Kauko Kyöstiö ... et al.] (2008)
- Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä / toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola ; [artikkelien kirjoittajat]: Tuula Eskeland [ja 10 muuta] (2018)
- Suomenmaa-sarja 1-7 (1967-1978): kunnittainen hakuteos
- Suomi-käsikirja / [toim. Jussi Keinänen] (1968)
- Suomen paikkakuntahakemisto / P. Pauninkoski (1949)
Kaksi uusinta löytyvät useista Helmet-kirjastoista ja vanhemmat Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta.… |
| Onko lämpöherkkiä pigmenttejä (termokromaattinen) käytetty maalin seassa missään rakennusprojekteissa paljastamassa mahdollisia lämpövuotoja rakenteissa … |
502 |
|
|
|
Termokromaattisuudella tarkoitetaan lämpöherkkyyttä, aineen ominaisuutta vaihtaa väriä lämpötilan muutoksen seurauksena. Arkisia esimerkkejä termokromaattisuudesta ovat esimerkiksi väriä vaihtava sormus tai tuttipullon värin vaihtuminen, kun neste on lämpötilaltaan sopivaa juotavaksi. Lämpöherkkää materiaalia voidaan käyttää myös esim. indikaattorina lämpöherkkien tuotteiden kuljetusolosuhteiden varmistamisessa.
Hakusanoilla " thermochromic paint" tai "colour-change paint" löytyy verkosta lisätietoa lämpöherkkien pigmenttien käytöstä väriaineissa. Kotiverstas-sivuston keskustelua termokromaattisista maaleista kannattaa myös vilkaista https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=836.0
Lämpöherkkien pigmenttien… |
| Kysyn, miten on mahdollista, että musiikkikappaleella on väärät tekijätiedot? Miten oikeat tiedot saa fono.fi sivulle? |
127 |
|
|
|
Ylessä on tietoa siitä, miten he ovat vieneet tietoja sivulleen. Korjauspyynnöt voi lähettää osoitteella arkisto.tietopalvelu@yle.fi |
| Mitä tarkoitetaan sananlaskulla "Lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin"? |
558 |
|
|
|
Tunnettu sananparsi kuuluu: "Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija." Se on myös Erkki Tantun kuvittaman sananparsikokoelman nimi. Tantun piirroksessa hövelin oloinen kirkonvartija istuskelee kahvilla ja puheissaan samaistaa itsensä pappissäätyyn, vaikka ei siihen kuulukaan.
Olisiko sanonnassa "lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin" siis kyse saman asian toisesta versiosta? Tästä sanaparresta löytyy paljon vähemmän mainintoja. Olisiko lukijoillamme ehdotuksia tulkintaan?
|
| Miksi viivyttelyä sanotaan puhekielessä kuppaamiseksi? |
465 |
|
|
|
Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
|
| Yhtäkkiä tuli mieleeni kirja, jota luin ollessani ekaluokkalainen 1984-85. Kirja kertoi (Sarianna?) tytöstä, joka joutui käyttämään peruukkia. Peruukki lensi… |
328 |
|
|
|
Kyseessä on Anna-Liisa Haakanan lastenkirja Sari-Anna (WSOY, 1984).
https://lastenkirjainstituutti.fi/ |
| Olen kuullut aikoinaan näyttelijä Marja Packalenin esittämän kappaleen jollakin KOM- teatterin kokoelmacd:llä. Muistelen nimeksi Elegia, mutten ole siitä varma… |
367 |
|
|
|
Voisikohan kyse olla Kaj Chydeniuksen laulusta Ennustus. Marja Packalén esittää sen äänilevyllä Haittaako järki? : KOM-teatterin lauluja vuosilta 1982-83 (1985) ja CD-levyllä KOM-teatteri: 35 vuotta lauluja (2006).
Marja Packalénin esittämästä Elegia-nimisestä laulusta ei ole löytynyt tietoja.
|
| Kuka taiteilija on kuvitranut Putumayo-maailmanmusiikkilevyjen kannet? voiko häntä / heitä seurata netissä? |
192 |
|
|
|
Maailmanmusiikkiin keskittyneen amerikkalaisen levy-yhtiö Putumayo levyjen kannet suunnittelee Nicola Heindl.
https://www.putumayo.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Putumayo_World_Music
Nicola Heindlilla on omat kotisivut.
http://www.nicolaheindl.com/ |
| Sanotaan että suuri koivu tarvitsee jopa 500 litraa vettä vuorokaudessa. Miten puu varmistaa ettei sen vedenkuljetusjärjestelmä mene tukkoon epäpuhtauksien… |
628 |
|
|
|
Puiden vedenkuljetusjärjestelmän tukkiintumisesta epäpuhtauksien takia emme löytäneet tietoa, mutta Lauri Lindforsin väitöstutkimuksen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunta "Low apoplastic water potential in trees - dehydration stress on living cells and embolism in xylem", 2017) tiedottoon mukaan ainakin kuivuus voi aiheuttaa tukoksia puun vedenkuljetuskykyyn. Puulla on tähän selviytymiskeinoja, joista voi lukea alla olevan linkin kautta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/puu-on-mestari-selviytymaan-aarimmaisessa-kuivuudessa |
| Voisitko kertoa minulle Tubtematon sotilas kirjan henkilöstä Antero Rokka? |
462 |
|
|
|
Antero "Antti" Rokasta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Alla linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/voisitko-kertoa-antero-rokan-hekilokuvauksen
Hänestä on myös kirjoitettu kirja: Sinä olet Rokka (Petri Sarjanen, 2017),, jonka saa lainaan Kyyti-kirjastoista:
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1293101 |
| Mitä sellaisia eläinlajeja Petsamon alueella oli joita ei lainkaan tavata Suomen nykyisellä alueella? |
379 |
|
|
|
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://… |
| Mikä on se softa jota kirjastonhoitajat käyttää? Olin Helsingissä kirjastossa kesätöissä ja opin käsittelemään varauksia, tekemään kirjastokortteja jne siinä… |
335 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa käytettävä ohjelmisto on nimeltään Sierra. Helsingissä on käytössä kassaohjelmisto Ceepos.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Julkisuuslain_mukainen_tietojarjestelmas(774) |
| Miksi teknologia kehittyy niin nopeasti? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, ja ennen kaikkea, miksi pitää jatkuvasti kehittää/kehittyä? |
343 |
|
|
|
Teknologiasta ja sen kehityksestä on perusteellinen tietopaketti Opetushallituksen etälukion sivuilla. Teknologian kehityksen alkusyistä ja sen kehittymisestä sivusto kertoo näin:
"Jo ihmiskunnan alkuvaiheissa keksittiin monia teknologisia innovaatioita, joiden tarkoituksena oli pääasiassa hengissä selviämisen turvaaminen. Teknologiaa voidaankin pitää ihmisen eloonjäämispyrkimysten välittömänä ilmauksena ja sen kehittymiseen vaikuttavat yleiset käsitykset maailmankuvasta, ihmisestä ja elämästä."
Teknologian kehittäminen perustuu aina aiemmiin kehitettyyn, eikä vaikkapa lääketieteen ja terveydenhoidon teknologioiden kehittymistä haluta pysäyttää tiettyyn pisteeseen, jos uusia, toimivia hoitomuotoja ja niihin liittyviä… |
| Saisiko jostakin kirjaa "Virityksiä" 5-10 kpl koulumme oppilaiden luettavaksi? Kotikunta on oikeasti Pornainen, mutta sitä ei luettelostanne löytynyt ! |
117 |
|
|
|
Helle-kirjastoissa on useampi kappale Virityksiä-kirjaa, joten kannattaa mennä esimerkiksi Pornaisten kirjastoon ja tilata sitä kautta. Kimpan kirjoja voi lainata, vaikka ne olisivatkin eri kirjastoissa, https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=virityksi%C3%A4&type=AllFields |
| "Raamatullinen arkeologia ei ole onnistunut löytämään Siinailta todisteita Raamatussa kuvatusta 600 000 ihmisen paosta Egyptistä lapsineen ja eläimineen ja… |
518 |
|
|
|
Vanhan testamentin kertomusten mukainen vaellus on historialliselta kannalta ongelmallinen, eikä sitä tutkimusten valossa ainakaan raamatun tarinoiden mukaisena kyetä todistamaan.
Erämaassa selviytymisen osalta esimerkiksi englanninkielisen wikipedian artikkelissa viitataan William Deverin teokseen Who Were the Early Israelites and Where Did They Come From? (Wm. B. Eerdmans Publishing, 2003). Dever pitää mahdottomana ajatusta, että tällaisen väkijoukon huolto Siinain aavikoilla olisi mitenkään onnistunut.
"Sources and parallels of the Exodus" -wikiartikkelista löytyy lisäpohdintaa eksodus-kertomuksen historiallisesta taustasta.
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Exodus
http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/print3.html
https… |
| Onko käsitystä, millaista oli suomen kieli ennen Acrigolaa? Miten olisi esim. kysytty: riittävätköhän heinät kevääseen saakka? |
310 |
|
|
|
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:… |
| Voinko ostaa mistään kirjaa Saako isä suukon? |
210 |
|
|
|
Kyse on sen verran vanhasta teoksesta että mistään kirjakaupoista sitä ei enää löydy. Kannattaakin kysellä antikvariaateista! Myös verkossa löytyy kootusti antikvariaattien kokoelmia, puutelistalle voi esimerkiksi lähetttää kyselyn, jos ei löydy juuri sitä mitä itse etsii.
https://www.antikka.net/
https://www.antikvaari.fi/
Myös Facebookin erilaisissa kirppis/lastentarvike/kirjaryhmissä voi kysellä, aina voi löytyä joku, jonka hyllystä kirja tarpeettomana löytyy!
|
| Etsin kirjaa, jonka luin yläasteella. Kirja oli nuorille suunnattu ja siinä päähenkilönä toimi noin teini-ikäinen poika. Hänestä piti tulla jääkiekkoilija,… |
228 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Tuija Lehtisen teos Ihan pihalla? Samaa kirjaa on kyselty meiltä nimittäin aikaisemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-vajaa-kymmenen-vuotta-sitten?languag…
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mitä muita kirjoja Otavan Signal-sarjassa on julkaistu Liian lyhyt hame -nuortenromaanin lisäksi? |
1249 |
|
|
|
Otavan Signal-sarjassa on julkaistu seuraavat teokset:
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (The corner boys, suom. Jukka Nyman, 1999)
Christina Nord Wahldén: Liian lyhyt hame? (Kort kjol, suom. Nora Schuurman, 1999)
Melvin Burgess: Hepo (Junk, suom. Jukka Nyman, 1999)
Walter Dean Myers: Peto (Monster, suom. Jukka Nyman, 2000)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (Schöne Mädchen fallen nicht vom Himmel, suom. Tiina Hakala, 2000)
Peter Pohl: Valonarkaa (Man kan inte säga allt, suom. Nora Schuurman, 2000)
Julia Bell: Ahmatti (Massive, suom. Sirpa Kähkönen, 2003)
Christina Wahldén: Kunnian tähden (Heder, suom. Nora Schuurman, 2003)
Nick McDonell: Vuoden viimeiset bileet (Twelve, suom. Suvi Mikkola, 2004)
Randa Ghazy: Rauhaa! (… |
Ask a Librarian