| Onko tutkittu, missä määrin suomalaiset käyttävät vain kotimaisia uutislähteitä, eli kuinka suuri/pieni osa suomalaisista (niistä suomalaisista, jotka… |
212 |
|
|
|
Kyllä asiaa on tutkittu. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston Reuters- instituutin kansainvälisessä Digital News Report -tutkimuksessa on vuodesta 2014 lähtien kerätty tietoa eri medioiden käytöstä uutislähteenä. Vastaukset painotettiin niin, että ne edustavat kunkin maan 18 vuotta täyttänyttä väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen. Vastaajat eroavat väestöstä siten, että heillä kaikilla on internet-yhteys. Suomessa ilman internet-yhteyttä on noin 6 prosenttia väestöstä. Eri vuosien raportit löytyvät verkosta. Uusin Suomen maaraportti ohessa.
https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/wp-content/uploads/Reuters_Digit…
Yleisradio on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksia suomalaisista uutisen kuluttajina vuosina… |
| Löytyisikö runo, joka loppuu suurinpiirtein näin: "Eikä se metsä ollut synkeä lainkaan, sehän on tuttu ja tuoksuva. Ei ole vuorella vankia ja kotonaan nukkuu… |
497 |
|
|
|
Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958. |
| Olen kiinnostunut saamelaisten kirjoittamasta kirjallisuudesta. Onko olemassa valmista listaa? Erityisesti romaanit kiinnostaisivat - jos niitä löytyy. |
200 |
|
|
|
Saamelaisesta kirjallisuudesta voi lukea esimerkiksi Oktavuohka saamelaistietoa opetukseen -sivustolta https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus. Artikkelissa on lista saamelaiskirjailijoista.
Myös Kirjasammossa kerrotaan saamelaiskirjallisuudesta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/4256.
Helmet-kirjastosta löytyy saamelaista kirjallisuutta. Sitä voi hakea hakusanoilla saamenkielinen kirjallisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamenkielinen%20kirjallisuus__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt |
| Miten olette tulkinneet Viidakkokirjan Karhun elämää -kappaleen sanat? Tarkoitetaanko niillä kenties, että millaista työttömän ihmisen elämä on positiivisesti… |
523 |
|
|
|
Mahdoton tietää, mitä sanoittaja tarkalleen on tekstillä tarkoittanut, mutta sanoituksen voisi tulkita vain kuvailevan Baloo-karhun rentoa elämänasennetta ja uskoa luontoäidin huolenpitoon. |
| Jos olen lainannut kirjan Myyrmäen kirjastosta, voinko palauttaa kirjan Pitäjänmäen kirjastoon? Kiitos paljon! |
207 |
|
|
|
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipaikkaan, myös yli kaupunkirajojen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540) |
| Haluaisin tietää, miten on käännetty Francesco Petrarcan runon Italia mia (Rerum vulgarium fragmenta, canzone nro 128) säkeet 93-96: Virtù contro a furore… |
686 |
|
|
|
Elinan Vaaran suomentamassa kokoelmassa Sonetteja Lauralle (1966) ei ole kaikkia sonetteja.Siinä ei valitettavasti ole kyseistä sonettiakaan (128. sonetti).
Tyyni Tuulio on suomentanut kyseisen kohdan näin:
[Kun merkin vain se saa,
niin muinaiskunnollansa]
se vimmaa vastaan nousee sotimaan.
Oi Italian kansa,
viel' uljuus rinnastas ei kuollutkaan!
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [6] : Italian kirjallisuuden kultainen kirja (toimittanut Tyyni Tuulio, WSOY, 1945)
|
| Arvon kirjastolaiset. Kiertelen Suomea, ja varsinkin lopetettuja kuntia. Onko olemassa hakuteosta tai muuta hyvää lähdettä Suomen kunnista 1950-60-luvuilla?… |
191 |
|
|
|
Tässä muutama ehdotus:
- Suomen kunnat 1917-2009 / toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti ; [kartat: Kauko Kyöstiö ... et al.] (2008)
- Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä / toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola ; [artikkelien kirjoittajat]: Tuula Eskeland [ja 10 muuta] (2018)
- Suomenmaa-sarja 1-7 (1967-1978): kunnittainen hakuteos
- Suomi-käsikirja / [toim. Jussi Keinänen] (1968)
- Suomen paikkakuntahakemisto / P. Pauninkoski (1949)
Kaksi uusinta löytyvät useista Helmet-kirjastoista ja vanhemmat Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta.… |
| Onko lämpöherkkiä pigmenttejä (termokromaattinen) käytetty maalin seassa missään rakennusprojekteissa paljastamassa mahdollisia lämpövuotoja rakenteissa … |
503 |
|
|
|
Termokromaattisuudella tarkoitetaan lämpöherkkyyttä, aineen ominaisuutta vaihtaa väriä lämpötilan muutoksen seurauksena. Arkisia esimerkkejä termokromaattisuudesta ovat esimerkiksi väriä vaihtava sormus tai tuttipullon värin vaihtuminen, kun neste on lämpötilaltaan sopivaa juotavaksi. Lämpöherkkää materiaalia voidaan käyttää myös esim. indikaattorina lämpöherkkien tuotteiden kuljetusolosuhteiden varmistamisessa.
Hakusanoilla " thermochromic paint" tai "colour-change paint" löytyy verkosta lisätietoa lämpöherkkien pigmenttien käytöstä väriaineissa. Kotiverstas-sivuston keskustelua termokromaattisista maaleista kannattaa myös vilkaista https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=836.0
Lämpöherkkien pigmenttien… |
| Kysyn, miten on mahdollista, että musiikkikappaleella on väärät tekijätiedot? Miten oikeat tiedot saa fono.fi sivulle? |
127 |
|
|
|
Ylessä on tietoa siitä, miten he ovat vieneet tietoja sivulleen. Korjauspyynnöt voi lähettää osoitteella arkisto.tietopalvelu@yle.fi |
| Mitä tarkoitetaan sananlaskulla "Lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin"? |
558 |
|
|
|
Tunnettu sananparsi kuuluu: "Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija." Se on myös Erkki Tantun kuvittaman sananparsikokoelman nimi. Tantun piirroksessa hövelin oloinen kirkonvartija istuskelee kahvilla ja puheissaan samaistaa itsensä pappissäätyyn, vaikka ei siihen kuulukaan.
Olisiko sanonnassa "lukkarit olivat koolla iloisissa merkeissä, ja lopuksi me papit nauroimme niin" siis kyse saman asian toisesta versiosta? Tästä sanaparresta löytyy paljon vähemmän mainintoja. Olisiko lukijoillamme ehdotuksia tulkintaan?
|
| Miksi viivyttelyä sanotaan puhekielessä kuppaamiseksi? |
466 |
|
|
|
Syytä tähän merkitykseen ei löytynyt, mutta kupata-verbillä on tosiaan muitakin merkityksiä kuin veren laskeminen kansanomaisena parannusmenetelmänä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se merkitsee arkikielessä myös paitsi viivyttelyä ja kuhnimista myös riistämistä, kiskomista, kynimistä ja nylkemistä:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=kupata&SearchWord=kupata&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1
|
| Yhtäkkiä tuli mieleeni kirja, jota luin ollessani ekaluokkalainen 1984-85. Kirja kertoi (Sarianna?) tytöstä, joka joutui käyttämään peruukkia. Peruukki lensi… |
328 |
|
|
|
Kyseessä on Anna-Liisa Haakanan lastenkirja Sari-Anna (WSOY, 1984).
https://lastenkirjainstituutti.fi/ |
| Olen kuullut aikoinaan näyttelijä Marja Packalenin esittämän kappaleen jollakin KOM- teatterin kokoelmacd:llä. Muistelen nimeksi Elegia, mutten ole siitä varma… |
368 |
|
|
|
Voisikohan kyse olla Kaj Chydeniuksen laulusta Ennustus. Marja Packalén esittää sen äänilevyllä Haittaako järki? : KOM-teatterin lauluja vuosilta 1982-83 (1985) ja CD-levyllä KOM-teatteri: 35 vuotta lauluja (2006).
Marja Packalénin esittämästä Elegia-nimisestä laulusta ei ole löytynyt tietoja.
|
| Kuka taiteilija on kuvitranut Putumayo-maailmanmusiikkilevyjen kannet? voiko häntä / heitä seurata netissä? |
192 |
|
|
|
Maailmanmusiikkiin keskittyneen amerikkalaisen levy-yhtiö Putumayo levyjen kannet suunnittelee Nicola Heindl.
https://www.putumayo.com/
https://en.wikipedia.org/wiki/Putumayo_World_Music
Nicola Heindlilla on omat kotisivut.
http://www.nicolaheindl.com/ |
| Sanotaan että suuri koivu tarvitsee jopa 500 litraa vettä vuorokaudessa. Miten puu varmistaa ettei sen vedenkuljetusjärjestelmä mene tukkoon epäpuhtauksien… |
628 |
|
|
|
Puiden vedenkuljetusjärjestelmän tukkiintumisesta epäpuhtauksien takia emme löytäneet tietoa, mutta Lauri Lindforsin väitöstutkimuksen (Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunta "Low apoplastic water potential in trees - dehydration stress on living cells and embolism in xylem", 2017) tiedottoon mukaan ainakin kuivuus voi aiheuttaa tukoksia puun vedenkuljetuskykyyn. Puulla on tähän selviytymiskeinoja, joista voi lukea alla olevan linkin kautta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/puu-on-mestari-selviytymaan-aarimmaisessa-kuivuudessa |
| Voisitko kertoa minulle Tubtematon sotilas kirjan henkilöstä Antero Rokka? |
462 |
|
|
|
Antero "Antti" Rokasta on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Alla linkki aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/voisitko-kertoa-antero-rokan-hekilokuvauksen
Hänestä on myös kirjoitettu kirja: Sinä olet Rokka (Petri Sarjanen, 2017),, jonka saa lainaan Kyyti-kirjastoista:
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1293101 |
| Mitä sellaisia eläinlajeja Petsamon alueella oli joita ei lainkaan tavata Suomen nykyisellä alueella? |
379 |
|
|
|
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://… |
| Mikä on se softa jota kirjastonhoitajat käyttää? Olin Helsingissä kirjastossa kesätöissä ja opin käsittelemään varauksia, tekemään kirjastokortteja jne siinä… |
335 |
|
|
|
Helmet-kirjastoissa käytettävä ohjelmisto on nimeltään Sierra. Helsingissä on käytössä kassaohjelmisto Ceepos.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Julkisuuslain_mukainen_tietojarjestelmas(774) |
| Miksi teknologia kehittyy niin nopeasti? Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, ja ennen kaikkea, miksi pitää jatkuvasti kehittää/kehittyä? |
343 |
|
|
|
Teknologiasta ja sen kehityksestä on perusteellinen tietopaketti Opetushallituksen etälukion sivuilla. Teknologian kehityksen alkusyistä ja sen kehittymisestä sivusto kertoo näin:
"Jo ihmiskunnan alkuvaiheissa keksittiin monia teknologisia innovaatioita, joiden tarkoituksena oli pääasiassa hengissä selviämisen turvaaminen. Teknologiaa voidaankin pitää ihmisen eloonjäämispyrkimysten välittömänä ilmauksena ja sen kehittymiseen vaikuttavat yleiset käsitykset maailmankuvasta, ihmisestä ja elämästä."
Teknologian kehittäminen perustuu aina aiemmiin kehitettyyn, eikä vaikkapa lääketieteen ja terveydenhoidon teknologioiden kehittymistä haluta pysäyttää tiettyyn pisteeseen, jos uusia, toimivia hoitomuotoja ja niihin liittyviä… |
| Saisiko jostakin kirjaa "Virityksiä" 5-10 kpl koulumme oppilaiden luettavaksi? Kotikunta on oikeasti Pornainen, mutta sitä ei luettelostanne löytynyt ! |
117 |
|
|
|
Helle-kirjastoissa on useampi kappale Virityksiä-kirjaa, joten kannattaa mennä esimerkiksi Pornaisten kirjastoon ja tilata sitä kautta. Kimpan kirjoja voi lainata, vaikka ne olisivatkin eri kirjastoissa, https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=virityksi%C3%A4&type=AllFields |
Ask a Librarian