| Onko kirjastossa Jyväskylän opettajaseminaarin opiskelijamatrikkelleita 1800 -luvun lopulta ja jos on niin saako niitä kaukolainaan? |
515 |
|
|
|
Kirjassa "Jyväskylän seminaari 1836-1937" on myös matrikkeli. Kirjaa löytyy joistakin kirjastoista eri puolilta Suomea, ja se on myös lainattavissa. Kysy kaukolainamahdollisuudesta omasta lähikirjastostasi. Alla linkki tietoihin kirjan sijainnista hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+seminaari+1863-1937&type=AllFields&limit=20 |
| Onko kirjailija Sarah Pekkasella suomalaiset sukujuuret? |
477 |
|
|
|
Hänen isänisänsä on lähtöisin Suomesta.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002533451.html |
| Onko hieman vanhemman opiskelijan (joka ei siis opiskele informaatiotutkimusta) mahdollista päästä pääkaupunkiseudelle kesätöihin kirjastoon? Sivuilta löytyi… |
137 |
|
|
|
Kirjastojen kesätyöpaikat on valitettavasti tarkoitettu vain 16-17 -vuotiaille nuorille. |
| "If we could give every individual the right amount of nourishment and exercise, not too little and not too much, we would have found the safest way to health… |
256 |
|
|
|
Artikkelissaan "Lima, veri ja sappi – mitä roomalainen lääkäri tiesi anatomiasta ja fysiologiasta" (teoksessa Antiikin lääketieteen perintö, toim.Andreo Larsen, Yliopistopaino 2004) Anto Leikola tarjoaa seuraavan käännöksen: "Jos nyt tämän tuntemuksen perusteella voitaisiin saada selville jokaiselle yksilölle hänen luontoonsa sopiva ravinnon ja ruumiillisen rasituksen määrä, jossa ei ole liikaa eikä liian vähän, silloin olisi tavoitettu terveyden avain." |
| Onkohan olemassa vanhaa satua tai runoa Tontusta ja halonhakkaajasta tms.? Olisi alkuperäiseltä kieleltään ruotsinkielinen ja ilmestynyt jossain vanhassa… |
357 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä satu "Haltija ja halonhakkaaja" (ruotsal. kansansadun mukaan) kirjasta
Satuvakka. 1, Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle
Kielet:
Suomi
Pääsana:
SATUVAKKA
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kojo, Elsa; Kuusela, Aune; Puranen, Leena
Tekijät:
toimittaneet Elsa Kojo, Aune Kuusela ; kuvittanut Leena Puranen
Julkaisutiedot:
Helsinki : Valistus, 1964
Ulkoasu:
86, [2] s. : kuv.
ISBN:
nid. (osa)
En pääse nyt tarkistamaan kirjaa, sillä sitä ei ole kokoelmissamme, mutta tästä minulla on vahva muistikuva.
|
| Kuka keksi Helsinki-Vantaan lentoaseman nimen? |
445 |
|
|
|
Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977. |
| Kun lainaan kirjan sähköisenä, siinä ei näy sivunumeroita. Miten voin tehdä lähdeviitteen tällaiseen teokseen (tai yksittäisren lainaukseen teoksen sisältä)… |
1343 |
|
|
|
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa. |
| Palautin eilen kirjan myöhässä ja sakko on 0,20 senttiä. Sitä ei näköjään voi maksaa verkkomaksuna. Tulenko maksamaan sen kirjastoon vai miten menettelen? |
142 |
|
|
|
Helmet.fi -sivustolla lukee seuraavasti: "Helmet.fi:n käyttämässä Bambora Payformin järjestelmässä ei ole rajoituksia maksujen suuruudelle, mutta pankeilla tai korttiyhtiöillä saattaa olla omia rajoituksia. Tarkista nämä omasta pankistasi tai maksukortin myöntäjältä."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Voit myös maksaa myöhästymismaksun minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa. Kortilla voi maksaa kaikissa kirjastoissa. Käteismaksumahdollisuus kannattaa tarkistaa etukäteen Helmet.fi -sivustolta, sillä useimmissa alueen kirjastoissa ei voi maksaa käteisellä. |
| Aleksis Kiven kirjan Seitsemän veljestä alussa 6 vanhinta veljestä varastivat naapurin kanan pesästä munat, kypsensivät ja söivät ne sekä karkasivat metsään… |
239 |
|
|
|
Seitsemän veljeksen pojissa on kaksi kaksosparia : Tuomas ja Aapo, Timo ja Lauri. Tämä selittää sen, että pojat ovat syntyneet kahdeksan vuoden sisään. Romaanin alkaessa Juhani on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta, Eero ei ole vielä ihan kahdeksantoistavuotias. Poikien ryöstäessä Männistön muorin kanan pesät ja paetessaan metsän kohtuun heillä täytyy olla jo vähän ikiä, sillä he hallitsevat riistanmetsästyksen ja tulenteon ja havumajakin syntyy pojilta. Eero pyörii vielä äitinsä jaloissa, ja häntä ei isommat pojat ottaisi edes mukaan vaivakseen.Eero voisi olla 5-vuotias.Jos Juhani on 13-vuotias, ovat Tuomas ja Aapo 11 vuotiaita, Simenon 9-vuotias ja Timo ja Lauri 8-vuotiaita. Lauri tekee saviotuksia, tämä homma sopii hyvin tuon ikäiselle… |
| Saako tietoja tietyn kirjan lainaushistoriasta koko Suomen alueella jostain? Pipunan oma napa -kirjasta olisimme kiinnostuneita. Kiitos! |
167 |
|
|
|
Tietyn nimekkeen, esimerkiksi Raiisa Cacciatoren Pipunan ikioma napa -kirjan, lainaushistoriaa ei saa Suomessa tietoon ei kuntatasolla eikä valtakunnallisestikaan. Henkilötietoja kirjastot eivät luovuta, ja yksittäisen nimekkeen lainausmäärää pitäisi kysyä jokaisesta kunnasta erikseen.
Jos lainakappale kirjastossa tuhoutuu, lakkaa kirjanimekkeen lainamäärä kertymästä sen niteen osalta. Niteitä voidaan myös muuten poistaa, jolloin niiden tiedot katoavat. |
| Onko Kantelettaressa yhtenäinen juoni, niin kuin Kalevalassa? |
378 |
|
|
|
Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma. Se koostuu kolmesta kirjasta, jotka on jaettu eriaiheisiksi runoiksi, esim hääkansan tai paimenten runoiksi. Samasta aiheesta on useita runoja, mutta ei etenevää juonta. Lisää tietoa Kantelettaresta vaikka Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28846
|
| Muistan jossakin nähneeni kirjoituksen messingin vaikutuksesta esim bakteereihin, esim ovenkahvoissa. Muistaakseni vaikutukset olivat muistaakseni… |
221 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, että kuparilla ja sen seoksilla (eli esimerkiksi messingillä) voisi olla antimikrobisia ominaisuuksia. Tässä Ylen juttu aiheesta muutaman vuoden takaa: https://yle.fi/uutiset/3-8773201. |
| Kuorittua maitoa kutsutaan Varsinais-Suomessa yleensä sanalla JOPPI mutta myös ilmeisesti itäperäistä sanaa KURRI käytetään. Onko saatavissa tietoa siitä mikä… |
1753 |
|
|
|
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891. |
| Minkä niminen on musiikkikappale jossa sanat "sydämessä ruusu kukkaan aukeaa"? Ehkä uudempaa suomalaista tuotantoa. |
250 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kappaleen! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista kyseistä kappaletta? |
| Minulla on Helmet ns appina koneella mutta sivun asetukset muuttuivat yhtäkkiä kummallisiksi enkä näe koko sivua enää. Miten saan haettua helmetin uudelleen… |
145 |
|
|
|
HelMet-kirjastojen asiakkaille on tarjolla Taskukirjasto-niminen mobiilisovellus. Siitä enemmän täällä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547). Nettiselaimen kautta HelMet-verkkokirjasto taas löytyy osoitteesta https://www.helmet.fi/. Apua ja opastusta Taskukirjasto-sovelluksen ja verkkokirjaston käyttöön saa myös HelMet-kirjastojen asiakaspalveluista. |
| Mitkä ovat Nordkapin koordinaatit? Netistä löysin kahdenlaista tietoa: 71" 10´ 17" (Nordic way) vai 21"10´21". |
872 |
|
|
|
Nordkappin kunnan koordinaatit ovat Norjan Wikipedian mukaan 70°58′41″N 25°58′30″, eli noin 70 astetta pohjoista leveyttä ja 25,2 astetta itäistä pituutta. Matkailusivusto Visit Nordkappin mukaan sijainti leveysasteilla on 71°10′21′′. Ero johtuu siitä, ettei tarkka koordinaatti kata koko Nordkappin aluetta.
https://no.wikipedia.org/wiki/Nordkapp
http://www.visitnordkapp.net/en/ |
| Usein näkee englannin kielessä kirjoitettavan christmas muodossa xmas. Mistä tyo X on peräisin? |
433 |
|
|
|
Se on peräisin kreikan kielen X-kirjaimesta (äännearvo kh). Kyseinen khii-kirjain esiintyy usein kristillisissä symboliikassa, sillä se on Kristus-nimen kreikankielisen muodon (Χριστός, khristos) ensimmäinen kirjain. |
| Mahtaiskohan teiltä löytyä tietoa, kenen tekemä tämä kuvan teos on (kuva liitteenä) ? Ilmeisesti kuva liittyy jotenkin lappalaiseen taiteeseen ja on kaiketi… |
558 |
|
|
|
Teos on taitelija Andreas Alarieston. Andreas Alariesto (1900–1989) syntyi Sodankylän Rieston kylässä, kylä jäi sittemmin Lokan tekojärven alle. Hän on ikuistanut vanhan Lapin elämää teoksiinsa. Alariestosta löytyy tietoa verkossa Korundin sivulla, https://www.korundi.fi/eventscalendar/ANDREAS-ALARIESTO-%E2%80%93-Heinakengat-heittelevat/zjb1pmha/a30fa3bf-8029-4e02-8a8a-c89a2e67ffd1 sekä Museo-Galleria Alarieston sivulla https://www.visitsodankyla.fi/naejakoe-artikkeli/museo-galleria-alariesto/.
Tuo kuva löytyy kirjasta Andreas Alarieston lapinkuvat WSOY 1976 s. 15. Kirjassa on kuvia Alarieston maalauksista ja niihin liittyviä taiteilijan muistoja Lapin elämästä. Tähän maalaukseen liittyivät "vanhojen ukko ja akkojen… |
| Laboratoriotestestien vastauksissa luetellaan viitearvoja esim. hemoglobiini, naiset 117–155 g/l, miehet 134–167 g/l. Miten tuollaiset ala ja ylärajat on… |
325 |
|
|
|
Viitearvot ovat nimensä mukaisesti viitteellisiä, sillä on hyvin yksilöllistä, kenelle mikäkin hemoglobiini on "sopiva". Professori Pertti Mustajoki kertoo Hyvä terveys -lehden artikkelissa, että viitearvo tarkoittaa käytännössä sitä, että 95 prosentilla perusterveistä ihmisistä hemoglobiinilukema osuu määrätylle välille.
Hemoglobiiniarvot määritellään verenpunasolujen koon, värin ja määrän mukaan.
Lähde 1, Hyvä terveys: https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/asiantuntijat/terveys/korkean_hemoglobiiniarvon_vaarat
Lähde 2, Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/anemia |
| Haluaisin tietoa Paul Wahl Co rakentamista höyrylaivoista. Erityisesti minua kiinnostaa s/s Louhivesi (nykyisin m/s Sunnan 2) joka valmistui Varkauden… |
588 |
|
|
|
Paul Wahlista ja hänen liiketoiminnastaan löytyy kirjallisuutta:
Valta, Reijo, Laudamiehestä Hietaseen : Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta 1830-luvulta vuoteen 1909. 1997.
Partanen, Vilho, Paul Wahl & Co. sahatoimenharjoittajana v. 1870-1909. Pro gradu -opinnäyte Jyväskylän yliopistosta, 1982
Piilahti, Kari-Matti, Kauppaneuvos liike-elämän verkostoissa : Paul Wahlin osoitekirja. Julkaisussa: Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ... [et al.] 2012. ss. 326-348.
Höyrylaivoista:
Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä
/ toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983.
Louhivesi mainitaan… |
Ask a Librarian