| Lainataako näkövammaisille aikuisille kirjastoista lautapelejä missään päin Suomea? |
449 |
|
|
|
Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä… |
| Haluaisin kopioida viisi kuvaa vanhoista kuvista. Onnistuuhan teillä? Sitten: saako teillä siirrettyä dia-kuvia muistitikulle? |
303 |
|
|
|
Useimmissa Helmet-kirjastoissa on monitoimilaitteita, joilla kuvista voi ottaa paperikopioita tai skannata ne omaan sähköpostiin.
Diojen skannaus muistitikulle onnistuu asiakastietokoneella käyttämällä erillistä skanneria ja diasovitinta. Tämä mahdollisuus löytyy Helsingissä ainakin Pasilan, Oodin ja Malmin kirjastoista. Jos haluat asioida muussa toimipisteessä, kannattaa ensin soittaa sinne ja kysyä, voiko sen laitteilla skannata dioja. Kirjastojen palvelut löydät täältä ja rajauksen voi tehdä valitsemalla "skannerit": https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut |
| Mistä tulee sanonta "svengaa kuin hirvi", tai jotain tuohon päin? |
3295 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi -teoksen (2015, 146) mukaan sanonnan juuret ovat Disneyn vuoden 1967 Viidakkokirja-elokuvan suomennuksessa. Elokuvan alkukielisessä versiossa Baloo-karhu sanoo Bagheera-pantterille, että "well, man, what a beat". Baloon vuorosana kääntyi suomeksi muotoon "svengaa kuin hirvi". |
| Etsin Janacekin nuottia Umpeen kasvaneella polulla |
289 |
|
|
|
Koko sävellyssarjasta Umpeenkasvaneella polulla (JWVIII17) löytyy pianonuotinnos teoksista Composizioni per pianoforte : pianoforte solo (Bärenreiter Editio Supraphon, 1978) ja Po zarostlém chodnicku : Drobné skladby pro klavír (Edition Supraphon, 1971). Molemmat löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista. |
| Erittävätkö kaikki puut itselleen mahlaa?Tai sen kaltaista ainetta. |
633 |
|
|
|
Mahlalla tarkoitetaan lähinnä lehtipuiden maitiasnestettä eli kasvien solukoissa esiintyvää ravintoliuosta. Kaikkien puiden solukoissa esiintyy maitiaisnestettä. Esimerkiksi havupuiden maitiasnestettä kutsutaan pihkaksi ja parakautsipuun maitiaisnestettä lateksiksi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maitiaisneste?searchMode=all
https://www.arktisetaromit.fi/fi/erikoisluonnontuotteet/mahla/ |
| Kahdeksankymmentä luvulla oli nuorille (/lapsille?) suunnattuja selkeitä ja hyviä tietokirjoja mm linnan, katetdraalin ja laivan rakentamisesta. Löytyisiköhän… |
110 |
|
|
|
Näitten oivallisten lapsille suunnattujen tietokirjojen tekijä on David Macaulay. Suomeksi ilmestyivät kirjat, joiden nimet olivat
"Katedraali, "Kaupungin alla", "Linna" ja "Pyramidi". Voit kysyä näitä omasta kirjastostasi. Jos sieltä ei löydy, niin ne voidaan tilata sinulle kaukolainoina. Helsingin kaupunginkirjastossa nämä löytyvät Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
TEKIJÄ Macaulay, David
TEOS Katedraali / David Macaulay ; suomentanut: Jaana Lappo
Julkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1982
ULKOASU 77, [3] sivua : kuvitettu ; 31 cm |
| Voisitteko tarkistaa miten Tuulen viemää-romaanissa on suomennettu luvun 40 alla lainattu kohta? Löytyy hieman puolenvälin jälkeen, Geraldin hautajaisten loppu… |
128 |
|
|
|
"Hän ei tahtonut Scarlettin kuulevan multakokkareiden putoilemista arkulle."
Mitchell, Margaret : Tuulen viemää suom. Maijaliisa Auterinen 2.p. 1939 Otava. |
| Montako prosenttia maailman metsistä on ihmisen istuttamia? |
198 |
|
|
|
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests |
| Onko ns. Nivalan konikapinaan liittyvä Bertolt Brechtin runo "Ruuskasen hevonen" suomennettu? |
227 |
|
|
|
Runon suomennos on luettavissa ainakin Nivala-seuran sivulla. Runon on suomentanut Erkki Vala
https://nivalaseura.fi/perinnepankki/nivalan-konikapina/bert-brecht-ruuskasen-hevonen/ |
| Kirja ilmestynyt vuonna 2022. Ketoo lapsen näkökulmasta lounaissuomalaisessa sijaisperheessä,hevostilalla,kuka on kirjailija ja mikä on kirjan nimi? |
157 |
|
|
|
Voisiko kyse olla Maija Niinimäen kirjoittama helppolukuinen nuortenkirja Nolommaksi menee. Kirja on jatkoa edellisenä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Nolointa ikinä. Kirjat kertovat 11-vuotiaasta Viljamista, joka ei voi asua kotonaan ja joka siksi sijoitetaan maalaistaloon.
Kustantajan esittely kirjasta |
| Olen ihastunut runoon/ lauluun Danny Boy. The Londonderry Air. Sain runokortin Britanniasta, ja löysin lauluna youtubesta. Olen kuunnellut laulua myös… |
546 |
|
|
|
"Danny Boyn" sanoituksen kirjoitti vuonna 1910 englantilainen lakimies ja sanoittaja Fred Weatherly. Musiikki on tätä vanhempi pohjoisirlantilainen kansansävelmä "Londonderry Air", johon on tehty muitakin sanoituksia. Weatherlyn irlantilaissyntyinen käly Margaret kuuli sävellyksen Yhdysvalloissa vuonna 1912 ja lähetti sen nuotit Weatherlylle, joka sovitti runonsa musiikkiin.
"Danny Boyn" tarkasta merkityksestä on monta teoriaa. Yhden mukaan laulun kertoja on vanhempi, joka hyvästelee sotaan lähtevän poikansa ja toivoo hartaasti, että tämä palaisi elävänä kotiin. Tähän viittaisi avaussäkeen "the pipes are calling". Monissa brittiarmeijan irlantilaisissa tai skotlantilaisissa joukko-osastoissa perinteisiin kuuluu… |
| Kuoliko Lauri Törni Vietnamin sodassa? |
179 |
|
|
|
Kyllä, Lauri Törni palveli USAn armeijassa Vietnamin sodassa ja hän sai surmansa siellä. Törnin elämästä ja kuolemasta löytyy seikkaperäinen artikkeli Kansallisbiografiasta.
Lauri Törnistä on kirjoitettu useita elämäkertoja:
Cleverley J. Michael - Väänänen Juha, Lauri Törni : syntynyt sotilaaksi. Otava 2012
Tyrkkö Jukka, Lauri Törnin tarina : vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin. Alea-kirja 1975
Pohjonen Juha - Silvennoinen Oula, Tuntematon Lauri Törni. Otava 2013
Lisää materiaalia Törnistä löytyy Finnasta. |
| Luen Päätalon kirjaa Loimujen aikaan enkä eka kertaa. Siinä sivun 422 kohdalla Kalle ja isänsä viedään kaatamaan koivikkoa, joka on jäänyt tekemättä… |
267 |
|
|
|
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella… |
| Mitä kaikkia palkintoja, arvonimiä ja muita kunnianosoituksia presidentti myöntää yksityishenkilöille? Tunnen ritarikuntien kunniamerkit, mutta ovatko ne… |
505 |
|
|
|
Ritarikuntien kunniamerkkien ja mitalien lisäksi tasavallan presidentti myöntää erilaisia arvonimiä. Hän päättää arvonimen myöntämisestä valtioneuvoston kansliassa toimivan arvonimilautakunnan ehdotuksesta. Arvonimiä on käytössä yli 100. Lista löytyy Finlexistä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Muita tasavallan presidentin myöntämiä tunnustuksia ovat tieteen ja taiteen akateemikon arvonimet, virka-ansiomerkki, hengenpelastusmitali ja äitienpäiväkunniamerkki. Näiden lisäksi tasavallan presidentti voi antaa muita ministeriöiden asetuksissa säädettyjä ansiomerkkejä, kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.
Tarkemmin tasavallan presidentin myöntämistä kunniamerkeistä ja arvonimistä voit lukea sivulta… |
| Onko kukaan muu suomentanut Edda-runoja kuin Aale Tynni, ja jos on, niin missä niitä on julkaistu? Onko Eddan runot käännetty kokonaisuudessaan suomeksi… |
1332 |
|
|
|
Eddan runoja on suomentanut myös kääntäjä Alku Siikaniemi eli Alku Artur Siegberg. Käännökset julkaistiin Valvoja-aika-lehden numerossa 3/34. Kansalliskirjaston digitoitu lehti on luettavissa tästä.
Lisäksi Edda-runot on kääntänyt proosamuodossa Anni Sumari teoksessaan Óðinnin ratsu (Like 2007).
Tämän artikkelin mukaan Tynnin käännöksiä on kritisoitu omavaltaisuudesta ja taiteellisten vapauksien ottamisesta. Ilmeisesti niitä ei kuitenkaan ole varsinaisesti lyhennetty. |
| Haluaisin tietää, mitkä painokset Orwelin Vuonna 1984 -teoksen suomennuksista on sensuroitu. Ymmärtääkseni viimeisin Kiven käännös on sensuroimaton, mutta mite… |
1104 |
|
|
|
Orwellin klassikkoromaani on suomennettu kahteen kertaan: Oiva Talvitien suomennos 1984 ilmestyi vuonna 1950 ja Raija Mattilan käännös Vuonna 1984 vuonna 1999.
Vuonna 1999 Helsingin sanomissa julkaistun jutun mukaan Talvitien käännöksestä jätettiin pois "ulkopoliittisesti delikaatti" kohta. Mattilan käännöstä ei ole sensuroitu. |
| Mistä Karhapään suku on alun perin lähtöisin? Minne/mihin on ensimmäistä kertaa kirjattu sukunimi (liikanimi) Karhapää? Mitä se tarkoittaa? |
942 |
|
|
|
Karhapää kuten monet muutkin pää-loppuiset nimet ovat alun perin olleet ulkonäköön liittyviä lisänimi. Karhapää on ilmeisesti tarkoittanut 'pörrötukkaista ihmistä'. Nimi on sittemmin vakiintunut sukunimeksi Ilomantsin seudulla. Maakirjoista nimi löytyy sukunimenä ensimmäisen kerran vuodelta 1638. On mahdollista, että samasta alkumuodosta on kehittynyt myös sukunimi Karhinen.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka : Sukunimet. Helsinki, 2000
|
| Helmetissä voi jo nyt kirjautua uuteen asiakastulostusjärjestelmään. Kävin siellä ja sivut ovat englanniksi. Kai suomentuvat!?! Mikä kaikki muuttuu uuden… |
1451 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet siirtyvät yksitellen uuteen järjestelmään maaliskuun loppuun mennessä. Osa kirjastoista käyttää siis vielä vanhaa järjestelmää, osa uutta. Uuteen järjestelmään tehdä lisäksi vielä hienosäätöä siirtymiskauden ajan.
Sivu asiakastulostus.hel.fi pitäisi näkyä suomeksi. Kielen voi valita oikeassa yläreunassa olevasta valikosta, jossa näkyy lipun kuva. Valitettavasti aktivointiviesti, jonka asiakas saa sähköpostilla rekisteröidessään tilinsä, tulee kaikille vielä englanninkielisenä. Suomennos saadaan myöhemmin.
Uudessa järjestelmässä asiakastietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai sen tunnuslukua. Toisin kuin aiemmin, käyttäjän tallennetut ja… |
| Moikka! Olen yrittänyt löytää tutkimusta mistä luin ehkä yli 15v sitten. Siinä oli tutkittu suomen kielen sanoja puhumiselle. Tutkimuksessa oli löydetty… |
204 |
|
|
|
Täsmälleen etsimäsi kaltaista tutkimusta ei löytynyt. Kotuksen kirjastosta ehdotettiin, josko kyse olisi Ulla Vanhatalon väitöskirja-artikkelista (2002), jossa selvitettiin kyselytestillä kielenkäyttäjien käsityksiä siitä, minkälaisia merkityseroja erilaiset kommunikaatioverbit kantavat.
Linkki artikkeliin tässä. |
| Miksi Malmin kirjaston tietokoneita ei voi varata? Vai onko joka ikinen kone varattu aamusta iltaan? |
275 |
|
|
|
Malmin kirjaston asiakastietokoneet päivitettiin Helsingin kaupunginkirjaston uuteen järjestelmään 8.2.2023. Uudessa järjestelmässä koneille ei enää kirjauduta kirjastokortin numerolla eikä niitä voi varata entisen järjestelmän avulla.
Malmin kirjaston ja muiden uuteen järjestelmään siirtyneiden kirjastojen varattavat tietokoneet löytyvät nykyään Varaamosta. Sen kautta voi asiakas varata itse koneen käyttöönsä. Malmin kirjaston koneet löytyvät osoitteesta varaamo.hel.fi haulla "malmin kirjasto". |
Ask a Librarian