| Löytyisikö hyviä nettilähteitä aiheesta työn kuormittavuuteen vaikuttavista tekijöistä? kuormitustekijöiden/kuormituksen arvioinnista |
1069 |
|
|
|
Työterveyslaitoksen hakukoneella löytyy 80 linkkiä kirjoittamalla hakupalkkiin sanat työn kuormittavuus työterveiset. Linkeistä ne, joissa osoitetiedoissa on sana työterveiset, johtavat ko. lehden sivuille kysymystäsi käsitteleviin artikkeleihin. Tässä esimerkkeinä muutama otsikko:
1. Työkuormitus uudessa työturvallisuuslaissa
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
2. Pitkät ja epäsäännölliset työajat kuormittavat monella tavalla
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
3. Miten työkuormitusta ja työntekijän kuormittumista arvioidaan?
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
Googlella löytyy useita julkaisuja/sivuja (yli 800) työn… |
| Etsin kirjaa, jossa muistaakseni Leviathan-niminen tankkeri ajaa veneen upoksiin ja nainen katoaa, mies ajautuu rantaan. Kun mies ei saa oikeutta tapahtuneelle… |
1806 |
|
|
|
Tätä on kysytty aikaisemminkin. Kyseessä on Justin Scottin kirja Kosto (The Shipkiller). Kirja on ilmestynyt 1979 suomeksi. Helsingin seudulla kirjaa näyttäisi olevan Pasilassa, Puistolassa ja Tikkurilassa paikalla.
|
| Saako kirjastoista lainattuja videoelokuvia ym av-materiaalia käyttää opetuskäytössä eli julkisessa, mutta ei kaupallisessa tarkoituksessa? Toisin sanoen… |
1996 |
|
|
|
Kirjaston video- ja dvd -elokuvat on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Niissä on lainausoikeus, mutta niitä ei saa esittää julkisesti. Joissakin elokuvatallenteissa on lainausoikeuden lisäksi esitys- ja laitoskirjasto-oikeus. Tämä esitysoikeus tarkoittaa, että kirjasto voi julkisesti esittää kyseisen elokuvan. Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ näkyy kunkin elokuvan kohdalta onko kyseisellä elokuvalla ainoastaan lainausoikeus vai voiko kyseistä elokuvaa esittää myös kirjastoissa.
|
| Miksei Cd-levyä saa netistä tilattua Herttoniemen kirjastoon? |
870 |
|
|
|
Herttoniemen kirjasto on pian menossa remonttiin. Tästä syystä kirjastoa ei voi valita noutopaikaksi. Remontti kestää 28.2.2007 asti.
|
| Saisinko listan suomalaisista elokuvista, joissa esiintyy Tauno Palo ja Ansa Ikonen yhdessä? Ja myös tiedon, mitkä ovat DVD:tä ja mitkä VHS-nauhoja. |
10533 |
|
|
|
Ansa Ikosen ja Tauno Palon yhteiset 12 elokuvaa ovat:
Kaikki rakastavat Vaala, Valentin 1935
Vaimoke Vaala, Valentin 1936
Koskenlaskijan morsian Vaala, Valentin 1937
Jumalan tuomio Särkkä, T. J.
Norta, Yrjö 1939
Serenaadi sotatorvella eli sotamies Paavosen tuurihousut Särkkä, T. J. 1940
SF-Paraati Norta, Yrjö 1940
Kulkurin valssi Särkkä, T. J. 1941
Vaivaisukon morsian Särkkä, T. J. 1944
Laitakaupungin laulu Laine, Edvin 1948
Professori Masa Kassila, Matti 1950
Isän vanha ja uusi Kassila, Matti 1955
Ratkaisun päivät Leminen, Hannu 1956
ks. myös www.elonet.fi
Video- ja DVD-saatavuus Suomen elokuva-arkiston Tenho-tietokannan mukaan
- Kaikki rakastavat video, Suomi-filmi
- Vaimoke, video, Suomi-filmo
Serenaadi sotatorvella, Video, Suomen… |
| Siirsin lainani eräpäivää eteenpäin niin kone antoi päiväyksen 1.3.2007. Onko todella niin että eräpäivä siirtyy 3 kk kuukautta eteenpäin? Lainani oli… |
943 |
|
|
|
Herttoniemen kirjastoa kohtaa pian remontti, ja se on suljettuna näillä näkymin 28.2.2007 asti. Koska kirjastossa asioiminen ei remontin aikana ole mahdollista, on Herttoniemen aineistolle annettu tavallista ruhtinaallisemmat eräpäivät.
Aineistoa voi tietysti palauttaa aikaisemminkin, suunnaksi täytyy silloin vaan ottaa jokin toinen kirjasto. Niin kuin normaalistikin, kaikki Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastot kelpaavat palautuspaikoiksi.
|
| Mitä sukunimi tsutsunen tarkoittaa? Haluaisin tietää jotakin sen synnystä ja historiasta. |
6271 |
|
|
|
Tsutsusia on asunut Karjalassa, etenkin Suojärvellä ja Salmissa. Nimi on todennäköisesti mukaelma venäläisestä nimestä, mahdollisesti nimistä Schutskoff tai Schutschoff.
Lähde: Pirjo Mikkonen-Sirkka Paikkala Sukunimet
|
| Mitä merkitsevät nimet : Hilkka ja Vilho? |
6492 |
|
|
|
Hilkka-nimen lähtökohta on naisen päähinettä tarkoittava sana hilkka. Kerrotaan, että Jalmari Finnen sisar Hilja luki lapsena veljensä kanssa innokkaasti Punahilkka-satua ja häntä alettiin sitten kutsua Hilkaksi. Myohemmin hän muutti nimensä ihan virallisestikin Hilkaksi. Hiljoja on erityisesti Itä-Suomessa kutsuttu Hilkoiksi. Hilja nimi on suomennos latinalaisesta nimestä Placidia, joka tarkoittaa tasaista, hiljaista.
Vilho on suomalainen kutsumamuoto nimestä Vilhelm. Vilhelm-nimi on ollut keskiajalta lähtien suosittu saksalainen miehennimi. Nimi tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa ( muinaissaksan wille=tahto ja helm= suoja, kypärä). Nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia.
Lähde Pentti lempiäinen suuri etunimikirja
|
| Yritin varata netistä kirjan, mutta huomasin, että Töölön kirjasto puutuu noutokirjastojen pudotusluettelosta. Mihin kummaan se on hävinnyt? Käveken ohi ja… |
926 |
|
|
|
Töölön kirjasto on paikoillaan, tervetuloa käymään vielä viikon ajan, mutta sen jälkeen kirjasto on suljettu ajalla 27.11.2006- 31.1.2007. Kirjastossa on remontti ja tuona aikana ei varauksia tietenkään voi Töölöstä noutaa, joten se on poistettu hakulistalta. Aiemmin varattu aineisto on noudettavissa tänä aikana Rikhardinkadun kirjastosta ja Töölön aineiston voi palauttaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lähimmät kirjastot ovat Kirjasto 10, Munkkiniemen kirjasto, pääkirjasto Pasilassa ja Rikhardinkadun kirjasto.
|
| Kysyn nimien Nea, Alviira ja Tellervo tarkoitusta.. |
1106 |
|
|
|
Nea on lyhennys Linneasta, joka puolestaan on tullut vanamon tieteellisestä nimestä Linnea borealis. Nea on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995.
Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo on metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Kansallisromanttisen innostuksen myötä Tellervoa ehdotettiin etunimeksi jo 1860-luvun puolivälissä. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut vuodesta 1908.
Nimestä Alviira löytyi vain maininta, että on muunnos nimestä Elvira.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja WSOY 1999
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi Karisto 1992
|
| Onko mahdollista "varata" kirjaa joka mahdollisesti joskus tulee poistoihin? |
888 |
|
|
|
Valitettavasti ei ole. Kirjastoilla ei ole käytössään sellaista listaa / järjestelmää jonne voisi ilmoittautua jonottamaan mahdollisesti joskus poistettavia kirjoja.
|
| Mitä Jean-Francois Lyotardiin liittyviä artikkeleita löytyy suomalaisista julkaisuista? |
733 |
|
|
|
Haku Aleksista, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta, antoi tulokseksi kahdeksantoista viitettä filosofi Jean-Francois Lyotardista. Artikkeliluettelo liitetiedostona.
Filosofisen aikakauslehden niin & näin verkkosivuilta löytyy artikkeleita, joissa viitataan Jean-Francois Lyotardiin, mm. osoitteissa
http://www.netn.fi/199/netn_199_pyoria.html
http://www.netn.fi/395/netn_395_holvas.html
Vapaa Ajattelijan numerosta 1/2001 löytyy artikkeliviittaus Lyotardiin:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/posthum.html
|
| Minkä arvoinen on suomalainen 100mk seteli v.1939 |
1820 |
|
|
|
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa.
Kysymäsi v. 1939 100mk:n setelin yleisimmin esiintyvä arvo on 8 euroa. Lähdeteos: Suomen rahat arviohintoineen 2002: keräilijän opas (Numismaattisen aikakauslehden erikoisnumero) ISBN 951-95236-9-3
Lisätietoa numismaatikoista löytyy muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Myös antiikki- ym. keräilymessuilla on usein tapana olla… |
| Etsin lapsille sopivia satuja ja tarinoita, joissa pääosassa olisi jokin väri. Esimerkiksi satu tai tarina jostakin punaisesta jne. Beskowin värisadut ovat… |
5255 |
|
|
|
Esim. seuraavat löytyvät Helmetistä : www.helmet.fi
1. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuvittanut Kristiina Louhi KIRJA 2002
2. Saahinkaisen samettiviitta / [toimittaja, laulujen säveltäjä, musiikki- ja tanssiohjeet: Aija Leinon KIRJA 2000
3. Taiteilija Romielsin ihmeelliset värit : tarinoita ja satuja / Matti Masajev KIRJA 1996
4. Peikonpojan värikätkö / Petra Szabo ; suomentanut Päivi Lankinen KIRJA 1993
5. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuv. Kristiina Louhi
6. Sininen joulupukki / Simon Tom, suom. Sinikka Sajama, Mäkelä 1998
7. Babarin värikirja / Laurent de Brunhoff, Perhemediat 2006
8. Sika ja värit /Julia Vuori, Otava 2004
9. Touhu Possu ja hauskat värit / Christian Fox… |
| Kaipaan lisätietoa jatkosodan aikana pidetystä ensimmäisestä (?) valistusupseerikoulutuksesta Savonlinnassa. Minulla ei esim. ole tietoa päivämääristä eikä… |
1348 |
|
|
|
Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi… |
| Miten löydän netistä etunimien etymologian. Esim. mistä nimi Jenni on lähtöisin |
2999 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisien etunimien merkkipäivät ja etymologiat: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita ”etsi arkistosta” –laatikkoon: etunimet Jenni, niin kyllä vastauksia löytyy!
http://www.behindthename.com/ -osoitteen sivuilta löytyy tietoa etenkin Yhdysvalloissa käytössä olevista etunimistä ja niiden alkuperästä. Nimiä voi hakea aakkosellisesta luettelosta tai hakuohjelmalla; tehostetussa haussa mahdollisuus hakea mm. ääntämiseltään samantapaisia nimiä. Luetteloita suosituimmista etunimistä. Lähdeluettelo. Linkkejä muille nimiä käsitteleville sivuille.
|
| Tässä iltapuhteeksi heräsi mieleen seuraava kysymys: Miten ennen tietokoneaikaa kirjastoissa hoidettiin lainaus ja palautus? Miten tiedettiin, mitä oli… |
1736 |
|
|
|
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin… |
| Tarvitsen tietoa kansallispuvuista. |
697 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy lukuisia hyviä linkkejä nettiin, esim. http://www.vuorelma.net/index2.htm tai http://www.kansallispuvut.fi/
Jos haluat tutkia tai lainata kansallispukukirjoja, ne löytyvät pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa sanahakua, kirjoita kansallispuvut, niin saat luettelon niistä uusimmasta alkaen. Klikkaamalla jonkin teoksen nimeä näet sen sijainnin, voit soittaa kirjastoon ja noutaa sen itse (ei maksa mitään) tai tehdä puhelimitse/netissä varauksen, jolloin ilmoitat mistä kirjastosta sen haluat noutaa (maksu50 snt).
|
| Israelilaisen runoilijan Yehuda Amichain tuotannosta on tietääkseni suomennettu vain yksi teos, Jerusalem (Nihil Interit) - ainakaan en ole löytänyt muita… |
1162 |
|
|
|
Pasilan kirjastosta löytyy yksi Yehuda Amichain englanniksi käännetty runoteos: Selected poetry of Yehuda Amichai (Harmondsworth : Viking, 1987), kaksikielinen teos Love poems (englanti ja heprea, New York : Harper, 1981), sekä lisäksi yksi ruotsinkielinen ja muutamia hepreankielisiä runokokoelmia.
Runo The place where we are right on Selected poems -teoksessa, jonka mukaan että se on peräisin kokoelmasta Poems, 1948-1962.
Teosten saatavuuden voi tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi/search*fin )
|
| Brian Jacquesin Redwallin taru -sarjassahan, ainakin minun tietojeni mukaan, pitäisi ilmestyä 12 osaa. Niitä on tähän mennessä suomennettu kymmenen. Onko kahta… |
135 |
|
|
|
Alkukielisessä Redwall-sarjassa näyttää tähän mennessä ilmestyneen jo kahdeksantoista osaa. Näiden lisäksi on julkaistu kaksi samaan aihepiiriin liittyvää kuvakirjaa, jotka eivät kuitenkaan liity sarjaan kronologisesti. (Katso http://www.redwall.org/dave/library.html ) Suomeksi sarjan osia on tosiaankin ilmestynyt vasta kymmenen. Sarjan suomalainen kustantaja on Otava. Kustantamon kotisivuilta ei valitettavasti löydy tietoa seuraavien osien julkaisemisesta ja mahdollisesta aikataulusta, mutta asiaa kannattaa tiedustella suoraan Otavasta. Palautelomake, jolla voi myös esittää kysymyksiä, löytyy osoitteesta http://www.otava.fi/palaute/?n=1
|
Ask a Librarian