On vaikea tietää miksi juuri tätä kirjaa ei ole suomennettu. Netistä löytyy Tampereen yliopistossa v. 2013 tehty sivuainetutkielma nimeltä Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna.https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94750/GRADU-1387179428.pdf… Tutkielmasta löytynee tietoja kriteereistä, jotka vaikuttavat kirjan suomennospäätöksen tekemiseen.
Kyseessä on P. Mustapään runo Vanha juttu kokoelmasta Laulu ihanista silmistä (1925). Runo sisältyy myös teokseen P. Mustapää: Kootut runot (1969).
https://finna.fi/
Ensimmäinen sitaatti on Nummen Portaikko pilvissä -kokoelmaan sisältyvän sikermän 'Kun ihminen on' neljännen runon lopusta.
Tuskin kukaan suomalainen lyyrikko on runoillut männyistä niin paljon kuin Nummi. Kysymyksen toista runositaattia en kuitenkaan pystynyt Nummen tuotantoon paikantamaan. "Männyt talon ympärillä" esiintyvät hänellä esimerkiksi runossa 'Toinen sarabande' (kokoelmassa Matkalla niityn yli), mutta muuta yhteistä kuin nämä sanat sillä ei kysymyksen säkeiden kanssa ole. Huokaavia mäntyjä on Heti, melkein heti -kokoelman sikermän 'Hopealanka, kultamalja' viimeisessä runossa, mutta tässäkin tapauksessa yhteydet kysymyksen sitaatin säkeiden kanssa jäävät tähän.
Sitaatin alkuosassa voi havaita etäisiä kaikuja Kirsi…
Suomen Sukututkimusseuran sivustolta https://www.genealogia.fi/paikallistieto löytyy paikallistieto-otsikon alta osoite- ja puhelinluetteloita.
Kansalliskirjaston sivuilla on digitoituna mm. kokoelma osoitekalentereita https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?orderBy=DATE_DESC&collection=521
Nämä ovat vapaasti verkossa käytettävissä.
OverDriven kirja on epub-tiedosto, jonka sivunumerointi vaihtelee esim. käytetyn tekstikoon mukaan, jos sitä on ilmoitettu ollenkaan. Monessa OverDriven kirjassa on käytössä vain prosenttimäärä luetusta määrästä. Painetun kirjan sivunumerointia siitä ei löydy. Painetun kirjankin sivunumerointi vaihtelee painosten välillä, joten viitteissä tavallisesti ilmoitetaan myös mistä painoksesta tieto on otettu.
Kyseessä on tunnus, jolla ilmoitetaan ohjelman sisältävän tuotesijoittelua.
"Tuotesijoittelulla tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai tavaramerkin sijoittamista audiovisuaaliseen ohjelmaan vastiketta vastaan. Tuotesijoittelu on yleensä kiellettyä. Tuotesijoittelu on kuitenkin sallittua elokuvateoksissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa.
Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua. Ilmoituksen voi tehdä joko tekstillä tai ohjelmatoimijoiden yhtenäisesti käyttämällä tuotesijoittelutunnuksella."
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/markkinointi-sponsorointi-ja-tuotesijoittelu
Voisiko kysymyksessä olla Nelosella vuonna 2011 tullut sarja Meidän isä on parempi kuin teidän isä?
https://www.nelonen.fi/ohjelmat/meidan-isa-on-parempi-kuin-teidan-isa/k…
Löysin tämän vastauksen asiasanalla naiset, se oli tuorein, olisiko se oikea, https://www.kirjastot.fi/kysy/milla-hakusanoilla-etsin-fiktiivisia-kirj…? Kysyjien tiedot eivät ole palvelussamme tallennettuina niin, että voisimme hakea niillä edellisiä vastauksia. Etsin muutaman vinkin lisää, jos kyse ei olekaan tuosta vastauksesta. Alla olevista suosituslistoista löytyivät esim. nämä teokset:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Hugh Howey: Siilo
Nadine Gordimer: Burgerin tytär
Maria Jotuni: Rakkautta
Christa Wolf: Erään naisen elämä
Milla Keränen: Sisilian ruusu
Donna Woolfolk Cross: Paavi Johanna
Lukujonossa-blogi 8 vaikuttavaa kirjojen…
Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luonnontieteellinen museo | LUOMUS, tai Luonnonvarakeskuksesta, Etusivu (luke.fi), voisi löytyä asiantuntija vastaaman tähän kysymykseen.
Pääkaupunkiseudulla Kouvolan Sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuna Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3440209
Tällä hetkellä Kansalliskirjaston palveluja on rajattu. Sinun kannattaa ollaa yhteydessä suoraan Kansalliskirjastoon, jos haluat käydä lukemassa lehteä kirjaston tiloissa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin asiaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta. Heidän mukaansa Juha Kuisma on selvittänyt "mennä putkeen" sanonnan taustoja ja alkuperää v. 2015 julkaistussa teoksessaan "Tupenrapinat: idiomeja maan uumenista". Kun asiat sujuvat täydellisesti ja esteittä, voidaan sanoa, että ne ovat ”menneet putkeen". Ilmaisu ei ole kovin vanha, verrattuna moneen muuhun idiomiin. Se on syntynyt keihäänheittäjien parissa 1970-luvulla, kun tietokoneet ja liikevoimina laskettu tieto saatiin Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen heittojen mittaamisen tueksi. Näiden avulla kyettiin analysoimaan keihäänheiton askelsarja ja heiton liike erilaisten voimien vektoreina. Kun keihäs osuu optimaaliselle lentoradalle, se ”osuu putkeen…
Omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon julkaisemia kirjoja löytyy Vaski-verkkokirjastosta 1835 erilaista, Mediapinnan…
Kyseessä Lienee Franz Lisztin pianokappale Les jeux d'eau a la Villa d'Este (Villa d'Esten suihkulähteet). Se sisältyy kokoelmaan Années de pèlerinage, S163. (Troisieme année)
Yhtenäistetty Franz Liszt - teosluettelo
Ylen kirjoittaa 17.8.2012, että Iisalmen uuden Prisman kokonaisalaksi tulee noin 10 000 neliömetriä ja se avataan alkukesästä 2014. Wikipedia antaa vuoden 2013 uuden osalta.
Asia kannattaa varmistaa suoraan Iisalmen Prismalta. Samoin vanhan Prisman osalta: https://www.prisma.fi/fi/prisma/myymalat/iisalmi
S-ryhmällä on varmasti myös tietoa avaamisesta: https://s-ryhma.fi/mediapalvelu
Voisikohan kyseinen kirja olla Hilkka Ravilon teos nimeltä Terhi (2013)? Tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ehdotettiin tätä, mutta satavarmasti kirjaa ei tunnistanut kukaan.
Vesiperänkadun (vuosina 1950-70 Vesiperäntie) nimi perustuu alueen kansanomaiseen nimitykseen Vesiperä. Koska nimi oli alkanut unohtua, pidettiin nimen säilymisen kannalta tärkeänä liittää se kadunnimen yhteyteen.
Lähde: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet
Kirjakustantamot yleensä päättävät suomennettavista teoksista. Kustantamoissa työskentelee kustannustoimittajia, joiden työnä on seurata maailmalla ilmestyvää kirjallisuutta. Suurin osa käännettävistä kirjoista tulee tätä kautta. Eri kustantajien sivuilta löytyy tietoa kustannustoimittajista (esim. WSOY:n sivulla on käännöskirjallisuudesta vastaavien kustannustoimittajien yheystiedot). Käännösehdotuksia tulee myös kääntäjiltä, kirjailijoilta ja lukijoilta.Eri kustantamoihin voi ja kannattaa lähettää ehdotuksia suomennettaviksi toivotuista kirjoista.
Jos aihe kiinnostaa sinua, niin Pia Holstikko on tehnyt aiheesta opinnäytetyön Tampereen yliopistossa ”Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista…
Frida Kahlon maalauksesta "Magnolias" on kuva kirjassa "Frida Kahlo retrospective". Kirja on jo vuodelta 2010, mutta kuva maalauksesta on melko hyvä. Kirjan voi halutessaan tilata lähikirjastoonsa.
Kailan kirjassa "Lapin sota" kerrotaan kyllä Jarl Sundqvistista. Ritva-Liisa Sumu oli Sunkun lapsi, joten tulokulma on tietysti erilainen kuin Kailan kirjassa. Kirjastonhoitaja suosittelee myös Sunkun vaimon, Anna-Liisa Rekolan, kirjaa "Miksi elämä erottaa".
