Hei!
Löysin sattumalta Kielikello-lehden artikkelista esimerkin sukunimestä Ots:
Esimerkiksi Ots, jonka virolainen genetiivi on Otsa, ja Ernesaks, viron genetiivi Ernesaksa.
Lähde: https://www.kielikello.fi/-/miten-virolaisia-sukunimia-taivutetaan-suom…-
Kirjastoissa on myös paljon viron kielen oppikirjoja, joita voi tulla lainaamaan.
Esim: Renate Pajusalu: Meie keelesild (Otava, 2017)
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994.…
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Maailma ilman rakkautta (World without love) / J. Lennon, P. McCartney, san. Reino Helismaa. Suomen kielellä esittäneitä on useita mm. Topi Sorsakoski ja Yölintu.
Ainakin sanoissa on paljon samaa, esim: "Varjoon kulkee se tie
Jota rakkaus ei valoon vie"
Kyseistä kappaletta on kysytty aiemminkin, joten voisi tässäkin tapauksessa tulla kysymykseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-kappale-kuka-saveltanyt-ja
Järvenpään ja Keravan kirjastot kuuluvat Kirkes-kirjastoihin, jonka alueella kirjoja voi palauttaa mihin tahansa kirjastoon. Tarkoittaa siis että Järvenpään kirjastosta lainattu kirja voi palauttaa Keravan kirjastoon ja päinvastoin.
Seuraavan linkin alta löytyy Kirkkonummen rakennusvalvonnan sivut:
https://www.kirkkonummi.fi/rakennusvalvonta
Rakennuspiirustuksia voi tilata seuraavasta osoitteesta:
Piirustukset ostetaan / tilataan
https://kauppa.lupapiste.fi/
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f…
Kyseessä lienee Anna Justicen ohjaama Pako vankileiriltä (Die verlorene Zeit, 2011), joka on esitetty televisiossa vuonna 2015 nimellä Menetetty aika.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1530866
Elokuva on julkaistu DVD:nä ja sitä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea. Jos se ei kuulu oman kuntanne kirjaston elokuvavalikoimaan, sen voi tilata katsottavakseen kaukolainana.
Miesten peruukkien käyttö 1700-luvulla oli oman aikansa muoti-ilmiö - ja varsin pitkäaikainen sellainen: peruukit olivat muotia 130 vuoden ajan. Tapa sai alkunsa Ranskassa jo 1600-luvun puolella. Merkittävä peruukkimuodin airut oli kuningas Ludvig XIV, jolla valtaan noustessaan oli pitkät ja paksut hiukset. Kuningas oli ylpeä hiuksistaan, ja kun ne alkoivat ohentua, hän kompensoi menetystään hiuslisäkkein ja lopulta turvautumalla täysperuukkiin. Englannissa muoti vakiintui restauraation aikaan. Siellä kuningas Kaarle II alkoi käyttää mustaa peruukkia, kun hänen omat hiuksensa alkoivat harmaantua.
Peruukkimuodin kulta-aikaa oli 1700-luku. Näyttäviä, suuria peruukkeja, jotka saattoivat olla hyvinkin kalliita, kohdeltiin merkittävinä…
Kirjoitat selaimeen helmet.fi. Siitä valitset "hae aineistoa" ja siitä "tarkennettu haku". Valitset aineistoksi "kirja", kieleksi "espanja" ja kirjoitat hakusanan "lastenkirjallisuus", saat hakutuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28lastenkirjallisuus%29%2…
Jos nationsonline.org-sivustolta löytyvä lista 46 Euroopan pääkaupungista pannaan sen ilmoittaman asukasluvun mukaiseen järjestykseen, Helsingin sijoitus on 23., eli Euroopassa on enemmän Helsinkiä pienempiä (23) kuin sitä suurempia pääkaupunkeja (22). Sijoilta 24-46 löytyvät Riika, Kööpenhamina, Vilna, Skopje, Tirana, Dublin, Lissabon, Bratislava, Tallinna, Ljubljana, Sarajevo, Podgorica, Bern, Reykjavik, Luxemburg, Nikosia, Monaco, Andorra la Vella, Nuuk, Valletta, Vaduz, San Marino ja Città del Vaticano.
https://www.nationsonline.org/oneworld/capitals_europe.htm
Tarkoittanet alkujaan latinasta peräisin olevaa sanaa makuloida, joka merkitsee painotuotteen tuhoamista tai mitättömäksi tekemistä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makuloida?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/makulatuuri?searchMode=all
Hei,
Suora vastaus kysymykseesi ei löydy, mutta ehkä voit ehkä saada joku tieto näistä lähteistä:
Maarakennustekniikka
Hartikainen, Olli-Pekka
https://helle.finna.fi/Record/helle.1444772
Hullujusseja ja pillareita : maanrakennuskoneita Pohjolassa 1900-1980
Hiittu, Matti ; Hiittu, Mikko
https://helle.finna.fi/Record/helle.540638
Lapiolinjalla : työttömät pakkotöissä 1948-1971
Nenonen, Marko
https://helle.finna.fi/Record/helle.411412
Pikkasen samasta aiheesta keskusteluketju ww.tiede.fi -sivulla.
https://www.tiede.fi/keskustelu/4002117/ketju/kaivinkone_vastaa_x_lapiomiesta
Englanniksi selitetty mitä miesvoimalla on tarkoitettu hevosvoimana. Koneiden teho mitataan usein…
Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että…
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tilastokeskus määrittelee kausivaihtelun: Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat. (Tilastokeskus, termit ja määritelmät) Verkosta löytyy myös Evellina Kuusniemeen opinnäytetyö Kysynnän kausivaihteluiden tasoittaminen, josta varmaan löytyy vastauksia noihin kysymyksiisi ja varmaan lähdeluettelosta teoksia, joista olisi apua. Myös muutama muu ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö löytyi kun hakusanoina olivat kausivaihtelut ja liikevaihto.
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan.
