Mehiläisvahaa on perinteisesti käytetty nahkarasvana. Markkinoilla on myös saatavilla useita erilaisia puunsuojaukseen tarkoitettuja mehiläisvahapohjaisia tuotteita. Vaha levittyy ainakin puun pintakerroksiin.
Mehiläisvahaa voi olla ainesosana huonekaluöljyssä, tai pääasiallisena raaka-aineena puunkäsittelyaineessa. https://haluunton.fi/products/beewax
Englanninkielisin hakulausein "beeswax wood finish" tai vaikka "beeswax wood polish" löytyy verkosta runsaasti erilaisia tuotteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4isvaha
Tästä äänilevystä on Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen mahdollista tilata kuuntelukopio g002410. Savikiekkoa ei löytynyt kirjastoista eikä musiikkiantikvaareista. Jos levyn tahtoo omaksi, kannattaa jättää johonkin musiikkiantikvaarin puutelistaan täydennyspyyntö tai olla muuten yhteydessä, esim. https://www.juvekim.fi/
Kansalliskirjaston kuunteluhuoneen info https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka…
MUSIIKKIKIRJASTON NEUVONTA
Kansalliskirjasto
+358 (0)2941 21611
kk-musiikki@helsinki.fi
Tutustu Kansallisen äänitearkiston kokoelmiin.
Päiväkodin aloittamisesta ja yökyläilystä on paljon kirjoja, ja ne varmasti ovat tilanteet, joissa lasten eroahdistus usein tulee esiin. Päiväkotiin menosta kerrotaan ainakin kirjoissa Wolde: Sanna päiväkoti, Pelliccioni: Onni-poika menee päiväkotiin, Forssen Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko, Kuutti: Onni ja Aada päiväkodissa ja Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri. Yökyläilykirjoja ovat esimerkiksi Kuutti: Onni ja Aada yökylässä, Känkänen: Tuu yökylään, Apo Apponen!, Kirkkopelto: Mollin iltahepuli, Lindenbaum: Essin uni hukassa ja Reuterstrand: Emppu yökylässä. Ihan suoraan eroahdistuksesta ei näissä eikä muissakaan kuvakirjoissa puhuta, vaan enemmänkin halutaan vahvistaa myönteistä kuvaa lasta mahdollisesti…
Kysyin tähän haastavaan tiedonhakuun neuvoja Turun yliopiston kirjastosta, ja sain heiltä perusteellisen vastauksen, joka alempana hieman referoituna. Näiden vinkkien lisäksi suosittelisin tutustumaan Melinda-tietokantaan, joka sisältää tiedot kaikkien Suomen tieteellisten kirjastojen ja useiden yleisten kirjastojen sekä erikoiskirjastojen aineistoista. Melindasta löytyy sekä kotimaista että ulkomaista aineistoa eri tieteenaloilta. Tutkimalla yksittäisiä viitetietoja saatat löytää kokeilunarvoisia asiasanoja, joilla pääset eteenpäin tiedonhaussa.
Ohjeet tiedonhakuun Melindassa:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/SH5P18LVDYJ1A4ND9KUCR734QTN6ULCBQE6G9F5QDT7SS2EMKM-00959?func=file&file_name=ohje.htm
Muutama Melinda-viite…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy rokotusohjeita. Ohjeiden mukaan pistoskohtaa ei yleensä tarvitse puhdistaa antiseptisella aineella. Jos ihon puhdistaa, pitää antaa antiseptisen aineen kuivua iholla riittävän kauan ennen rokottamista. Esimerkiksi sprii haihtuu parissa minuutissa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/rokottamisen-vaiheet/rokotustekniikat
"' -- Siis kuule sa neuvoa ystävän: / mitä rakastat kaikista enimmän, / se kiireimmin heitä sa luotasi pois / kuin jos henkesi uhristas riippuva ois. / Ja jos muutu ei kohtalos siitä, / ei vielä sun uhrisi riitä.'" on yksi V. A. Koskenniemen runon 'Polykrates ja hänen ystävänsä' yhdeksästä säkeistöstä. Se on Koskenniemen tekstissä loppuosa Egyptin kuninkaan ystävälleen Polykrateelle kirjoittamasta viestistä (säkeistöt 4-6). Alun perin runo julkaistiin Koskenniemen vuonna 1917 ilmestyneessä kokoelmassa Elegioja.
Hei!
Slovakiassa puhutaan siis slovakkia. Asiantuntevan vastauksen kielten nimistä saat nimineuvonnan kysymyslomakkeella. https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/nimineuvonnan_kysymyslomake
William Shakepearen näytelmien julkaisujärjestyksestä ei ole täyttä varmuutta. Näytelmistä on olemassa listoja, joita voit tarkastella alla olevista linkeistä.
Teoksessa Anthony Holden: William Shakespeare (suom. Kaisa Sivenius, Gaudeamus, 2003) sivuilla 397 - 398 on lista Shakespearen suomennetuista teoksista julkaisuvuoden mukaan.
Teosten suomennokset löydät helposti Suomen kansallisbibliografia Fennicasta teoksen alkukielisellä nimellä. Joistakin
https://www.britannica.com/biography/William-Shakespeare/Chronology-of-Shakespeares-plays
http://www.shakespeare-online.com/keydates/playchron.html
htthttps://www.thoughtco.com/list-of-shakespeare-plays-2985250ps://www.bardweb.net/plays/timeline.html
https://www.jyu.…
Kysytyn kaltaisia kirjoja löytyy kyllä muitakin. Tarjolla on niin tositapahtumiin perustuvia kaunokirjallisia romaaneja kuin myös tietokirjallisuutta. Jo kysymyksessä mainittu Maijaliisa Dieckmann on kirjoittanut useampia tosipohjaisia historiallisia romaaneja, kuten Metsän poika tahdon olla ja Satujen kuningas. Myös Raili Mikkanen on kirjoittanut tositapahtumiin perustuvia historiallisia nuortenkirjoja tunnettujen kulttuurivaikuttajien nuoruusvuosista. Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi Ei ole minulle suvannot ja Aurora, keisarinnan hovineito. Leena Virtanen puolestaan on viime vuosina julkaissut nuorille suunnatut tietoteokset Minna Canthista, Ellen Thesleffistä ja Eeva Kilvestä. Niin ikään nuorille suunnatussa Pieni opas suureen…
Vuoden parhaita ylioppilasaineita tai -esseitä on julkaistu kirjamuodossa jo useiden vuosien ajan. Kirjassa pitäisi olla mukana myös kyseisen vuoden esseekysymykset.
"Ylioppilastekstejä 2007"-kirjaa löytyy myös Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/Record/lumme.779943
Valitettavasti tähän meillä ei ole antaa vastausta, mutta Finanssivalvonnalla voisi olla. Tässä yhteystiedot https://www.finanssivalvonta.fi/finanssivalvonta/yhteystiedot/
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta mahdollisesti osataan myös vastata, yhteystiedot https://www.kkv.fi/yhteystiedot/
Fennica-levysarjan julkaiseminen alkoi vuonna 1953. Teoston verkkosivuilla mainitaan sarjan käsittävän 46 teosta yli 50:llä äänilevyllä. https://historia.teosto.fi/
Mitä ilmeisemmin se on edelleen olemassa vain vinyylilevyillä. Jonkinlaista digitointiaikomusta on ehkä ollut, sillä ainakin Suomen Säveltäjät Ry:n vuosikertomuksessa vuodelta 2013 mainitaan Fennica-levysarjan digitointihanke, jota yhdistyksenkin oli tarkoitus tukea. https://composers.fi/wp-content/uploads/migrated_media/2014/11/Vuosiker…
Tästä voisi vielä kysyä ainakin Musiikkiarkistosta. Se on tekemisissä useiden digitointiprojektien kanssa, vaikka ns. taidemusiikki ei olekaan arkiston toiminnan ydinaluetta. https://musiikkiarkisto.fi/toiminta/…
Ríastrad on eräänlainen kiihko- tai raivotila, johon Irlannin kelttiläisen mytologian sankari Cuchulainn menee taistelussa. Sana tarkoittaa vääristymistä ja Cuchulainn muuttuukin tilassa hirviöksi, joka ei kykene erottamaan ystävää vihollisesta.
Varmaankin kirjastossa ollaan iloisia lahjoituksista varsinkin kun lahjoitus ei sisällä kovin isoa kirjamäärää.
Kirjastoissa ei yleensä etukäteen luvata ottaa lahjateoksia kirjaston kokoelmaan.
Arvelen kuitenkin että ainakin osa mainitsemistanne teoksista otetaan mielellään kirjaston kokoelmaan.
Pienen määrän lahjakirjoja voi tuoda kirjaston virkailijalle ja kertoa että kyseessä on kirjalahjoitus.
Mikäli asuu alueella missä datayhteydet toimivat huonosti, ulkoisesta antennista saattaa olla hyötyä. Tarkempia tietoja voi tiedustella omalta operaattorilta tai liikkeestä, josta modeemi on hankittu.
"Valitettavasti Tampereen konttoriopiston arkiston/aineistojen sijainti ei ole tiedossa. Tampereen kaupunginarkiston yksityisarkistokokoelmissa ei ko. opiston aineistoa löydy. Opistoa ei löydy myöskään muista potentiaalisista arkistoista, ainakaan heidän nettitietokannoistaan (kansallisarkisto ja yksityiset keskusarkistot). On siis myös täysin mahdollista, että kyseisen yksityisen toimijan aineistoja ei ole koskaan luovutettu mihinkään viralliseen arkistoon."
Näin kysymykseen vastattiiin Tampereen kaupunginarkistosta.
Mikäli tässä tarkoitetaan Viisaalan taloa, se sijaitsee Konnevedeltä katsoen Pesiäissalmen sillan takana eli siis Kärkkäälän kylällä, Hankasalmen kunnan puolella.
Kärkkäälän kylän nettisivut: http://www.karkkaala.com/
