Historiallisesti ajateltuna viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtyminen ei tarkoittanut automaattisesti sitä, että jossakin olisi siirrytty niin sanottuun peruskouluaikaan, eivätkä ne liity aivan täysin samaan ilmiöönkään.Peruskoulujärjestelmän luomisen pohjalla oli tarve modernisoida vanhentunut koululaitos. Tärkeimpiä muutoksia oli koulunkäynnin demokratisoiminen ja maksuttomuus, jotta kaikilla olisi varaa siirtyä opintielle. Myös opetussuunnitelmat kävivät läpi perinpohjaisen evoluution, erityisesti muutoksia tehtiin kielien ja matematiikan suhteen.Suomessa peruskouluun ei siirrytty kaikkialla samaan aikaan: ensimmäisen uuden järjestelmän mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Lapissa vuonna 1972, ja viimeisenä muutos tapahtui…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee jätevesitutkimusta, jonka pohjalta julkaistaan tilastoa huumeiden väestötason käytöstä alueittain. Tilasto löytyy THL:n sivuilta, osoitteesta https://thl.fi/data-ja-tilastot/huumeet/vaestotason-kaytto-alueittain.
Varusmiehet ja reserviläiset ovat olleet oikeutettuja käyttämään kasarmialueen ulkopuolella siviilipukua lomalla ja vapaa-aikana 1.1.1967 lähtien, selviää Ruotuväki-lehden artikkelista 8. joulukuuta 1966. Uudistuksen määrännyt Puolustusvoimain komentaja Yrjö Ilmari Keinonen ilmeisesti perusteli muutosta näin: "Asepuku lomalla olevan varusmiehen yllä tuskin lisää hänen sotilaallista kehitystään [...], mutta lomalla on nimenomaan tarkoitus virkistäytyä tiukan sotilaallisen koulutuksen vastapainoksi." (Ruotuväki 19.1.1967)
Pseudonyymillä eli salanimellä kirjoittaneista naisista löytyy esimerkkejä verkkohaulla. Tässä muutamia tunnetuimpia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu.Kirjailijanimellään tunnettuja:George Sand – Amantine Lucile Aurore Dupin (1804-1876)George Eliot – Mary Ann Evans (1819-1880)James Tiptree Jr. – Alice Sheldon (1915-1987)Omalla nimellään tunnettuja kirjailijoita, jotka ovat julkaisseet myös miehen nimellä:J.K. Rowling (1965-) – Robert GalbraithPirkko Saisio (1949-) – Jukka LarssonKaren Blixen (1885-1962) – Pierre Andrézel, Isak DinesenElizabeth Gaskell (1810-1865) – Cotton Mather MillsBronten sisarukset julkaisivat runokokoelman sekä esikoisromaaninsa Bellin veljeksinä:Currer Bell: Kotiopettajattaren romaani (Charlotte 1816–1855)…
Voisiko kyseessä olla vuonna 1986 WSOYn julkaisema kirja "Hyvästi Henrik", jonka on kirjoittanut norjalainen Marit Kaldhol ja suomentanut Riitta Mäyrälä. Kirjassa Henrik niminen poika hukkuu ja tapahtumat kerrotaan Henrikin ystävän, eli Sara-tytön näkökulmasta.
Hei!Korpisen saari (Korpinen) on pinta-alaltaan noin 7,16 hehtaaria. Pinta-ala on mitattu Maanmittauslaitoksen työkalulla. Korpisesta lisää lähteiden verkkosivuilta. Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpinen_(Jyväskylä)https://saynatsaloseura.yhdistysavain.fi/historiaa/saynatsalo-vanhoissa-kartoissa/
Välillä 1.4.2026-10.5.2026 on vastattu 507 kysymykseen, välillä 1.6.2026-10.7.2026 464 kysymykseen, eli kyllä hivenen on ollut hiljaisempaa tänä kesänä. Vuonna 2025 vastaavat luvut olivat keväällä 565, kesällä 510. Kysymysten määrässä alkoi nähdä hienoista laskua sen jälkeen, kun tekoälytiivistelmä ilmestyi hakukoneen alkuun. Nähtäväksi jää, onko muutos ohimenevä niin kuin aiempien uusien ilmiöiden ilmestymisen kohdalla on ollut. Palvelun tilastoja ja kehitystrendejä voi lukea toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
DDR-talo Helsingin Roihuvuoressa Keijukaistenpolku 4:ssä oli lähetystön työntekijöiden asuntola ja oma päiväkoti. Talon rakennutti 1955 entinen Itä-Saksa eli Saksan Demokraattinen Tasavalta. Aiheeseen liittyvää on kysytty aiemminkin https://www.kirjastot.fi/kysy/moro-asun-roihuvuoressa-ja-siella?language_content_entity=fiMyös Yle on tehnyt talosta jutun https://yle.fi/aihe/a/20-296553
Suosittelen, että haet tästä aiheesta sekä tieto-, että kaunokirjallisuutta verkkokirjasto Vanamosta ja hakupalvelusta Finna.fiVoit hakea esimerkiksi hakusanoilla: Irak naiset / naiset islamHakutulosta voit rajoittaa monella tavalla, esimerkiksi kaunokirjallisuuteen, tietokirjallisuuteen, kielen, vuoden mukaan jne.Jos löydät Finnasta aineistoa, jota Hämeenlinnan kirjastossa ei ole. Voit jättää siitä kaukolainapyynnön, jolloin saat aineiston Hämeenlinnan kirjastoon sieltä lainattavaksi. Kaukolaina maksaa 8 euroa.Verkkokirjasto | Vanamo-kirjastotHakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiKaukolainatilaus Vanamo-kirjastojen asiakkaille | Vanamo-kirjastot
Valitettavasti selkeä ohje jää nytkin saamatta, mutta viitteellinen kuva ohjeesta löytyy, jonka pohjalta voi ainakin koettaa valmistaa päähineen.Kuva ohjeesta löytyy hakupalvelusta Finna.fi Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fisairaanhoitajan päähine 1950-luku | Hakutulokset | Finna.fiSinisestä oppilasasusta sairaanhoitajan valkoiseen virkapukuun-kirja on saatavana verkkoaineistona. Kirjassa on hyvä kuvitus asuista ja päähineistä (esim. kuva 16). Kirjan lopussa liitteissä on kuva ohjeesta (liite 5).ePooki 59_2018.pdf
Kukola-nimisiä kyliä on Suomessa useampia. Suomalaisen paikannimikirjan (2019) mukaan Pyhärannassa sijaitsevan Kukolan kylän nimi juontuu ”talonnimestä, jonka taustalla on yleiskielen sanan kukko lounaissuomalainen murremuoto kukò”. Talonnimeksi taas se on saattanut päätyä esimerkiksi henkilön lisänimestä tai paikannimestä, jonka jälkiosaan on asutuksen nimessä liitetty -la. Lähteet"Kukola". Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus & Karttakeskus, Helsinki 2019. https://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvallinen.pdf
Turun Varissuon suunnittelu on alkanut asemakaavakilpailusta, joka järjestettiin vuonna 1972. Rakentaminen on aloitettu vuonna 1975, ja asuinrakennusten rakentaminen on saatu valmiiksi vuonna 1985.Lähde:Rasinkangas, Jarkko (1998): Yksi lähiö - monta puolta: Nousukierre-projektin raportti Varissuon lähiöstä https://vaski.finna.fi/Record/vaski.334259?sid=5395188403
Kruununvuorenrannan kadunnimistö pohjautuu kartanoiden omistajien ja höyrylaivojen nimiin tai on vaihtoehtoisesti saanut nimensä alueella sijainneen hopeakaivoksen inspiroimana. Degerön kartano:Gunillantie, Gunillanpolku, Gunillankuja: Kartanon alkuperäisen omistajan Augustin Svanströmin tytär Gunilla Svanström omisti Degerön tilan vuosina 1687-1709.Lorentzinkuja, Lorentzinkallio, Mellinintie: Kartano päätyi avioliiton kautta everstiluutnantti Lorentz Mellinin omistukseen (vuosiluvut eivät ole tiedossa).Otonkuja, Taubenkuja: Kartano päätyi Melliniltä hänen vävylleen Otto Armfeltille vuonna 1736. Oton kuoleman jälkeen kartano päätyi Sofia Armfeltille (vuodet 1742-1751). Sofia meni uusiin naimisiin Otto Ludvig Tauben kanssa, jolloin…
Tietosanakirjoja ei oteta kirjaston kokoelmaan ja kirjastojen kierrätyshyllystäkään ne eivät liiku. Kierrätyskeskus voisi olla vaihtoehto, mutta kannattanee etukäteen kysyä, ottavatko vastaan. Nettisivulta voi etsiä lähimmän Kierrätyskeskuksen tiedot ja muut lahjoituspaikat. https://kierratyskeskus.fi/lahjoita-tavaraa/mita-voin-lahjoittaa/kirjat-ja-viihde/Tietosanakirjoissa ongelma on vanhentunut tieto ja vähäinen kysyntä. Jos Kierrätyskeskus ei ota niitä vastaan, voi oikea paikka olla sekajäte. https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas-ja-lajitteluohjeet/jatteet/kirja/Taidekirjoja voisi mahdollisesti viedä muutama kerrallaan kirjaston kierrätyshyllyyn. Helmet-kirjastojen kirjakierrätyspisteet löytyvät https://helmet.finna.fi/…
Helmet-kirjastojen sivustolla kohdassa Kirjastot ja aukioloajat on palveluhakuvalikko. Siitä voi hakea sanalla paperisilppurit ne kirjastot, jotka tarjoavat silppurin asiakkaiden käyttöön.Töölön kirjastossa ei ole enää paperisilppuria, jota asiakkaat voivat käyttää. Tällä hetkellä Helsingin kirjastoista vain Munkkiniemessä on paperisilppuri.
Kyseessä on runo Shakespeare Pentti Saarikosken esikoiskokoelmasta Runoja (1958, s. 15). Lähettämäsi virke on runon kaksi viimeistä riviä.Runon voi lukea myös esimerkiksi Saarikosken kootuista runoista Runot (2004, s.11).
Kyseessä on tosiaankin osa Aaro Hellaakosken runosta. Runo on kokoelmasta Sarjoja (11952), sikermästä Jälkiä lumessa (s. 84).Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä.Aaro Hellaakosken Sarjoja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa
