Voisiko etsimäsi kirja olla Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta? (linkki kirjaan Helmet Finnassa)Voit myös yrittää itse etsiä Helmet Finnasta hakusanalla "siirtolaiskirjallisuus" (linkki hakutuloksiin) tai kokeilla, tärppäisikö Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmässä (linkki ryhmään).
Sain apua Eduskunnan kirjastosta vastaamiseen: Säädökset aiheesta löytyvät helposti, mutta niissä ei ole liitteitä näistä varsinaisista hevosottoalueiden luetteloista.https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1920/95 lakihttps://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1922/272 laki, joka kumoaa vuoden 1920 lain x3 § Valtioneuvosto määrää jo rauhan aikana sen hevosmäärän, joka sotavoiman ennestään käytettävissä olevien hevosten lisäksi tarvitaan sotavoiman liikekannallepanon sattuessa.14 § Valtioneuvosto jakaa valtakunnan yhden tai useamman kunnan käsittäviin hevosottoalueisiin. Kutakin tällaista aluetta varten tulee olla ottolautakunta, …https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1924/6 asetus x12 § Hevosottolain 14 §:ssä mainitut hevosottoalueet…
Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä.
Liisa Mäntymiehen (Suurla 1975-1992) kirjan ”Neitsyt Marian kuva-albumi” (1995) luvussa ”Äiti ja poika” kerrotaan mm. Kaanan häistä, mutta aiheeseen liittyvää runoa en hänen teoksistaan löytynyt. Mäntymiehellä on muutakin kirjallista tuotantoa, hän mm. kirjoitti kolumneja noin kahteenkymmeneen lehteen. Varmuudella kysymykseen on näin ollen vaikea vastata.Muistaisikohan joku lukijoista kyseisen runon? Alla linkki Liisa Mäntymiehen (1947-2025) muistokirjoitukseen Helsingin Sanomissa:https://www.hs.fi/muistot/art-2000011226492.html
Mikäli olet ottanut käyttöön suomi.fi-viestit, jolloin sinulle ei tule paperipostia, voit perua ne suomi.fi-sivustolta löytyvien ohjeiden mukaisesti: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/suomi-fi-viestien-kayton-lopettaminenMikäli kyse on jostain muusta paperilomakeasiasta, ota yhteyttä Verohallintoon jonkin heidän kanavansa kautta: https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Kirjastosta löytyy erilaisia runoantologioita ja hakuteoksia. Esimerkiksi vanha Martti Haavion toimittama kirja "Ikuisia ajatuksia" (WSOY) ISBN 95100108821 sisältää erilaisiin elämäntilanteisiin ja juhlapäiviin sopivia tekstejä. Satu Koskimiehen toimittamaan "Tämän runo haluaisin kuulla" -antologiasarjaan (Tammi) on koottu suomalaisten lukijoiden rakkaimmat runot. Runouden ystävän runsaudensarvi sisältää säkeitä suomalaisilta lyyrikoilta aina Leinosta ja Södergranista Kilpeen ja Tiihoseen. ISBN 9789513176655 kovakantinenHääjuhlaan sopiva runo voi olla kaunis ja romanttinen, hauska ja leikkisä, tai se voi kuvastaa kaasoina olemisen merkitystä. Runossa tavallisia aiheita voivat olla esimerkiksi: ystävyys ja tuki (korostetaan kaason…
Tuukka Talvion tietokirjassa Suomen rahat on luettelo Suomen metallirahoista. Sieltä löytyy kaksi mainintaa kokorautaisista kolikoista ja seuraavat tiedot:-5 markkaa, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 2.55 g, läpimitta: 18.0 mm-1 markka, lyöntivuodet: 1952-1962, rautaa, vuodesta 1953 niklattu, paino: 1.15 g, läpimitta: 16.0 mmLähde: Tuukka Talvio, Suomen rahat (Suomen Pankki, Helsinki 1993)
Kirjallisuutta kylpylöistä löytyy Finnasta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kylpyl%C3%A4t&type0%5B%5D=Subject&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=Suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20Jonkin verran kylvettäjien työskentelyä valaisee kylvettäjien työtaistelu. Sitä kuvataan väitöskirjassa Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä / Uusitalo, Taina (2014-01-25). Tutkimuksessa kerrotaan, mitä kaikkea kylvettäjiltä odotettiin ja…
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Nizzaan sijoittuvat ainakin nämä romaanit:Ikola, Kaisa: Maailma kutsuu, Grace. 1 (2025)Levy, Deborah: Uiden kotiin (2016)Merimaa, Kirsi: Fatiman käsi (2008)Poutanen, Kira: Rakkautta au lait (2010)Raija Orasen Palladium-sarjalle nimen antanut palatsi sijaitsee Nizzassa, ja vaikka sarja käsitteleekin pääosin rikkaan venäläissuvun vaiheita vallankumouksen aikaan, on tarinassa yhteys myös Ranskaan.Nizzaa käsitteleviä tietokirjoja ja matkaoppaita on paljon. Tässä muutamia poimintoja sellaisita tietokirjoista, joiden tyyli on kerronnallinen:Greene, Graham: Nizzan pimeä puoli: j'accuse - minä syytän 99.1 (1983)Heino Hannimari: Matkakirjeitä 41 (2020)Petäistö, Helena: Nizza, Cannes, Biarritz à la Helena Petäistö 46.1 (2020)
Tämä on vähän makuasia, mutta omasta kokemuksesta suosittelen lukemaan järjestyksessä. Rikostapaukset kirjoissa ovat sinänsä omia tutkimuksiaan, mutta mm. päähenkilö Hildurin sisarten katoamistapausta ja muutenkin hahmojen yksityiselämän käänteitä käsitellään kirjoissa niin, että myöhempiä osia lukiessa saa juonipaljastuksia aiemmista osista.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole puhelinluetteloita tuolta ajalta. Kansalliskirjastosta Helsingistä löytyisi. Kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston asiakaspalveluun https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta ja kysyä mahdollisuudesta käyttää luetteloita tai saada kopioita. Tarpeesta riippuen he voivat ehdottaa sopivinta ratkaisua.Myös Oulun yliopiston kirjastosta voi kysyä, onko heillä 1990- tai 2000-luvun puhelinluetteloita kokoelmassa luetteloimattomana, ts. eivät näy heidän aineistotietokannassa.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo…
Mieleen tulee Petri Hohenthalin vuonna 1976 julkaistu kansanlaulupohjainen albumi Pois murheet! Yksi sen lauluista on Miksi mennä naimisiin.Miksi mennä naimisiin
Tässä lista sarjoista, joihin voisit tutustua. Toivottavasti niistä löytyisi sinulle mieluista luettavaa. JännityssarjojaJennifer Lynn Barnes: The inheritance games -sarja (ensimmäinen osa Salainen perijätär)Suzanne Collins: Nälkäpeli -sarja (ensimmäinen osa Nälkäpeli)Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee (ja muut saman kirjailijan kirjat)J.S. Meresmaa: Lumola -sarja (ensimmäinen osa Pimeänkynsi)Kristina Ohlsson: Lasilapset -trilogia (Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit), Hirviötrilogia (Zombikuume, Ihmissuden salaisuus ja Muumiomysteeri) ja Hovenäsetin lapset -sarja (ensimmäinen osa Tulipyörä) HevossarjojaK.K. Alongi: Hevoskallion kuiskaajat -sarja (ensimmäinen osa Sanaton yhteys)Merja Jalo: Nea-sarja (ensimmäinen osa…
Ulla Vaarnamon Honkain keskellä-romaanin keskeinen piste on Pielisen mökki Ahvenisella. Marja Björkin romaani Prole kuvaa Lieksan Pankakosken työläiselämää 1970-luvulla. Kimmo Kemppaisen kirjassa Halusin mökin Kolilta sukelletaan Pielisen Karjalan entisiin aikoihin. Pielisen pohjavirtojen voidaan arvella vaikuttavan myös ainakin seuraavissa teoksissa: Matti Pulkkinen (kotoisin Nurmeksesta): Ja pesäpuu itkiSimo Hämäläinen (vaikuttanut Lieksassa): KätkäläinenRauha Kejonen (Nurmes): Kivinen lintuJos Pielisjoki kelpaa mukaan myös, kannattaa tutustua Matti Kettusen teokseen Pielisjoen lohensoutajat. Kytömäen Kultarinnan voi hyvin vinkata Kolin kohdalla!Olisiko lukijoilla lisää vinkkejä annettavaksi kommenteissa?
Tässä muutama tietokirjavinkki:Uni ja unettomuus : näe nukkuminen uusin silmin/ Minna Huotilainen, Leeni Peltonen, Helmi Uusitalo, Silja Vahtokari (Otava, 2022)Uni : 50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta hyvään yöuneen (Docendo, 2016)Unentaidot : löydä uni ilman lääkkeitä/ Susan Pihl, Anna-Mari Aronen (Duodecim, 2020)Nuku hyvin/ Markku Partinen, Anne Huutoniemi (Docendo, 2020)Tarinallista näkökulmaa tarjoaa ainakin rauhoittumiseen tarkoitettu aikuisten unisatukirja "Unisatuja rauhattomille aikuisille : tyynnyttäviä tarinoita, jotka auttavat laskemaan kierroksia ja nukkumaan paremmin"/Kathryn Nicolai (Gummerus 2020)Lisää kirjallisuutta löydät hakusanalla "unettomuus" Helmet.fi-haulla .
Valitettavasti en löytänyt vahvistusta tällaiselle yhteydelle. Aladin-sukunimeä löytyy myös Suomesta, DVV sukunimihaku, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Aladin, Tuomas Salste https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/aladin.html. Suomalaisista nimikirjoista sitä ei kuitenkaan löytynyt.Venäläisistä sukunimistä löytyy kirjallisuutta, ehkä niistä löytyisi selitys, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
