Pro graduja tai muita opinnäytetöitä Linda Olssonista en löytänyt. Hakupalvelu Finnan (finna.fi) avulla löytyy muutama lehtiartikkeli. Finnan etusivulta kohdan Muita aineistoja alta löytyy mahdollisuus rajata haku lehtiin ja artikkeleihin. Haulla "Linda Olsson" löytyi yksi kirja-arvostelu ja kaksi haastattelua. Lehdet ovat Sydän 52 (2009): 5, Kotivinkki 2009: 15 ja Apu 2015: 18.
Jos sinulla on Vanamo-kirjastojen kirjastokortti ja pin-koodi, voit lisäksi hakea ruotsin- ja englanninkielisiä artikkeleita PressReader -lehtitietokannasta. Vanamo-kotisivuilta kohdasta https://www.vanamokirjastot.fi/e-lehdet?refId=yh3gfK&culture=fi löydät ohjeen ja linkin, jolla pääset PressReaderiin kotikoneeltasi. Sivulla olevan suurennuslasi-…
Kenraali Francisco Francon kuoleman jälkeen Espanjan hallitsijaksi kruunattiin Juan Carlos I ja tuon jälkeen maa alkoi pikkuhiljaa siirtyä diktatuurista demokratiaan. Espanjalla ei ole varsinaista itsenäisyyspäivää. Tärkeitä juhlapäiviä ovat mm. perustuslainpäivä, jota vietetään 6.12. Se muistuttaa nykyisen perustuslain hyväksymistä vuoden 1978 kansanäänestyksessä sekä espanjan kansallispäivä jota vietetään 12.10.
https://publicholidaysdates.com/fi/espanjan-yleiset-vapaapaivat/
https://tripsteri.fi/barcelona/barcelonan-historia/diktatuuri-ja-demokr…
Sävelmää Belle Riccardo Coccianten musikaalista Notre-Dame de Paris ei ole levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_Paris_(musical)
Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa,…
Kyseessä on Bianca Turetskyn Muotimatkaaja Titanicin kannella (The time-traveling fashionista, suom. Aila Herronen, 2011).
Voit lukea lisää kirjasta alla olevasta linkistä Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saat ilmoituksen saapuneista varauksista sen mukaan, minkä yhteystiedon olet antanut kirjaston asiakastietoihin.
Jos asiakastiedoissasi on puhelinnumerosi Suomen maakoodilla (esim. +358501234567), sinulle lähetetään varausilmoitus tekstiviestinä. Muutoin varausilmoitus lähetetään joko sähköpostitse tai postitse.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Sukulaisuus ja uutuus rajaavat mahdolliset teokset melko vähiin.
Tämän vuoden (2022) aikana julkaistaan uusi romaani sekä Olli että Riitta Jaloselta. Olli Jalosen romaani on nimeltään Stalker-vuodet (Otava). Riitta Jaloselta julkaistaan romaani Omat kuvat (Tammi). Kummankin ilmestymisajankohdaksi on ilmoitettu 8/22.
Myös Nina Honkaselta ja Hannu-Pekka Björkmanilta ilmestyvät tänä vuonna uutuusteokset. Nina Honkasen teos Sinisiä unia ja mitä muuta äitinä olen saanut nähdä julkaistaan huhtikuussa 2022 (Kirjapaja) ja Hannu-Pekka Björkmanin teos Metsä ei kuule neuvojani (Kirjapaja) syyskuussa 2022.
https://otava.fi/kirjat/stalker-vuodet/
https://www.tammi.fi/kirja/riitta-jalonen/omat-kuvat/…
Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin…
Hei!
Monet suomalaiset yritykset ovat tehneet lahjoituksia ukrainalaisten hyväksi. Kaupanalalta mm. S-ryhmä, monet yksittäiset K-kauppiaat, Partioaitta ja Finlayson. Tarkemmin asiasta Kaupan liiton sivulla https://kauppa.fi/uutishuone/2022/03/04/kaupan-alan-yritykset-mukana-uk…. Myös useat Suomen kaupungit ovat avustamassa ukrainalaisia.
Olisiko kyseessä vuoden 2000 elokuva Pelin henki? (engl. Reindeer Games) Elokuvassa päähenkilö Rudy Duncan (Ben Affleck) vapautuu vankilasta, ja myöhemmin elokuvassa henkilöt ryöstävät kasinon joulupukin asuihin pukeutuneina.
Muita elokuvia, joissa henkilöt ovat pukeutuneet joulupukin asuun ryöstäessään jonkin paikan;
Paha pukki (engl. Bad Santa, 2003)
Vaarallista kaksoispeliä (engl. The Silent Partner, 1978)
Voiko joulua varastaa? (engl. Stealing Christmas, 2003)
Lähteet:
https://www.imdb.com/title/tt0184858/?ref_=ttpl_pl_tt
https://www.news-gazette.com/arts-entertainment/richard-j-leskosky-movi…
Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta.
Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön.
Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544.
Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen…
Löysin tähän John Henry Hopkinsin säveltämään joululauluun kaksi suomenkielistä sanoitusta. Anna-Maija Raittilan sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 23 nimellä "Kolme itämaan tietäjää". Laulu alkaa: "Kolme viisasta antimineen". Liisa Tenkun sanoitus on nimeltään "Kolme idän viisasta". Se alkaa: "Kolme idän viisasta väsyneinä matkasta". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Lasten virsi. Säestyskirja" (Lasten keskus, 2000).
Ilmeisesti Patrik Laine (s. 1998) ei ole suorittanut varusmiespalvelusta. Hänellä on Suomen kansalaisuus ja hän on kutsunnanalainen siihen saakka kunnes hän täyttää 30 vuotta. Jos esim. tänä vuonna Suomessa syttyisi sota, niin Patrik Laine ei olisi asevelvollinen, koska hän ei ole suorittanut varusmiespalvelusta.
Asevelvollisuuslaissa määrätään näin; Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden…
Arvo Aholasta löytyy varsin niukasti tietoa. Helsingin Sanomat kirjoitti Aholan muistokirjoituksen 10.8.1976. Sen mukaan hän syntyi Helsingissä 14.4.1914. Käytyään Turun taideyhdistyksen koulun hän osallistui yhteisnäyttelyihin. Ensimmäinen oma näyttely oli Helsingissä 1946. Opintomatkoja Ahola teki mm. Ranskaan ja Saksaan. Hänet tunnettiin erityisesti Helsingin ranta-aiheiden, Lapin sekä saariston kuvaajana. Teoksia on mm. Turun kaupungin kokoelmissa, liikelaitoksilla ja yksitysillä taiteen kerääjillä. Hän oli Turun taitelijaseuran jäsen.
Helsingin Sanomat 10.8.1976
Tilastokeskuksen verkkosivuilla on rahanarvonmuunnin vuosille 1860-2021. Kuluvaa vuotta ei ole vielä laskurissa, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta vuoden päätyttyä. https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Aziza Hossainin novelli Punaiset pilvet ja sininen taivas sisältyy novellikokoelmaan Mikä ihmeen uussuomalainen? (Teos, 2009)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf0162bbe-9b04-4179-af2b-1…
Kirjakaupoista näin vanhaa teosta ei enää saa, mutta sinun kannattaa etsiskellä kokoelmaa esimerkiksi antikvariaateista ja nettiantikvariaateista.
Hbl och VN finns på PressReader. Du kann läsa dem om du har Helmet-kortet och pin-koden.
Ta först adressen PressReader.com | Catalog
Klicka på Sign in (övre högra hörnet)
I menyn som öppnas väljer du Library Group.
I Select Library menyn väljer du Helmet Libraries:
I fältet Library card number matar du in bibliotekskortets nummer och din PIN-kod.
Klicka på förstoringsglaset och skriv Hufvudstadsbladet (inte Hbl) eller Västra Nyland (inte VN)
