Lähetin kysymyksesi Yleisradion asiakaspalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Yle:n arkistosta saapui vastaus, jossa arveltiin runon olevan Jukka Vienon Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa. Runo on ilmeisesti teoksessa Stockan kulmalla (Wsoy 2010). Lainaus runosta: "Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa kaikki on mahdollista. Tuohon
tulee sitä ja tätä ja se ja se, ja jokainen paikka on rakkauden tyyssija."
Yle:lle voi kuka tahansa lähettää palautetta ja kysymyksiä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta asiakaspalvelu.yle.fi. https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Runoraati oli ohjelma, jota esitettiin Yle TV1:ssä vuosina 2002 - 2012. Wikipedian tietojen mukaan "Runoraati taltioi yli sata…
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Kysymykseen ei ole objektiivista vastausta. Oma subjektiivinen näkemykseni on, että Kallion kirjasto edelleen melko hämyisä ja hyvin kotoisa kirjasto. Rauhallista on edelleen ainakin toisessa kerroksessa, muualla meno on luultavasti äänekkäämpää kuin taannoin.
Kliivioita kirjastossa on edelleen. Niitä on varsinkin pääportaikon ikkunoilla, jossa ne saavat runsaasti valoa ja tuovat oman osansa kotoisaan tunnelmaan.
Eri aminohappojen hajoamislämpötiloja on listattu täällä:
https://web.archive.org/web/20070331231416/http://www.markushirsila.com…
Yksi tutkimus, jossa on tutkittu aminohappojen kestävyyttä kuumennuksessa:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/1765592/
Vitamiinien kestävyydestä kuumennuksessa:
https://greencirclecap.com/vitadegradation/
http://www.ijstr.org/final-print/nov2013/Effect-Of-Heating-On-Vitamin-C…
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6049644/
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar…
Loispistiäiset ovat hyönteisiä, jotka elävät toukkavaiheensa loisimalla toisessa niveljalkaisiin kuuluvassa isännässä - joko isännän pinnassa tai sisällä. Aikuistuttuaan loispistiäset poistuvat isännästään ja elävät vapaana liikkuen. Tällaisia osan elämästään vapaana ja osan loisena eläviä eliöitä kutsutaan parasitoideiksi. Tietoa loispistiäisistä löytyy esim. seuraavista teoksista: Metsän salainen elämä, Gaudeamus, 2016 ja Suomen luonto: Selkärangattomat, Weilin Göös, 1998. Kirjoissa mainitaan, että loispistiäiset valitsevat isännäkseen vain harvoja lajeja.
Entä varsinainen kysymys: Voisiko loispistiäinen teoriassa elää ihmisen ihokudoksessa? Tiedustelin asiaa Helsingin yliopiston lunnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta http://…
Todennäköisesti katu on saanut nimensä Johan Abraham Logrenin mukaan. Hän oli mm. Helsingin uudelleenrakentamiskomitean pöytäkirjurina 1811-1825 ja kunnallispormestarina 1829-1848. Kadun aiempi nimi oli Östra Sandviks Gatan. Abrahaminkatu vahvistettiin suomenkieliseksi nimeksi v. 1909.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Ohessa Naantalin Musiikkijuhlien 6.6.2015 konsertin tiedot:
LAUANTAI 6.6.
klo 19.00
Naantalin kirkko
49/28 €
MUSIIKKIJUHLIEN MESSU
BACHIANAS
J.S.Bach:
Fantasia ja fuuga g-molli, BWV 542
Sonaatti sellolle ja cembalolle nro 3 g-molli
Konsertto kahdelle viululle d-molli, BWV 1043
Pianokonsertto nro 1 d-molli, BWV 1050
Sarja nro 2 h-molli, BWV 1067
Christian Altenburger, Ju-Young Baek, Cho-Liang
Lin, Elina Vähälä, viulu, Bruno Pasquier, alttoviulu,
Hannu Kiiski, Martti Rousi, Niklas Schmidt sello,
Teemu Kauppinen, kontrabasso, Patrick Gallois,
huilu, Joseph Kalichstein, piano, Irina Zahharenkova,
cembalo, Kari Vuola, urut
https://docplayer.fi/5654473-Naantalin-musiikkijuhlat-2-13-6-2015.html
Radion ohjelmatiedot tuolta ajalta löytyvät Katso-lehdistä. Tuohon aikaan kuunneltavissa oli kolme Yleisradion kanavaa: Yleisohjelma, Rinnakkaisohjelma ja Ruotsinkielinen ohjelma. Kuunnelmia on esitetty Yleisohjelmassa keskiviikkoiltaisin. Joukossa on myös useita jännityskuunnelmasarjoja. Esimerkiksi vuonna 1975 on esitetty Olavi Linnuksen kirjoittamaa ”Vahtonen maksaa velan” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 26.2.), Orville Leroyn ”Tauti, joka ei tartu” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 23.4.) ja Roderick Wilkinsonin kirjoittamaa ”Tapaus Collinson” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 10.9.). Ohjelmatiedoissa ei mainita mitään kuunnelmien musiikista. Selailemalla Katso-lehtiä ehkä tunnistatte etsimänne kuunnelman nimen.
1970-luvun Katso-lehtiä voi tilata oman…
C'est écrit dans le ciel / Tähtien kertomaa
Säv. Alex Alstone, san. André ja Georges Tabet, suom. Era (= Erkki Ainamo), sov. Bob Azzam
André Verchuren et son orchestre, laulu ranskaksi (off, jukeboxilevysoitin), 1' 30".
Levytys:
André Verchuren et son orchestre; Festival FY 45 2200 S, 1961.
Suomenkieliset levytykset:
Rauni Pekkala, Neloset ja Gösta Theseliuksen orkesteri; BFB-209, 18.2.
1961.
Vieno Kekkonen, Lauluyhtye ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS-387, 22.2.1961.
Ragni Malmsten ja Ronnie Kranckin orkesteri; Decca SD-5522, 1961.
Nämä tiedot löytyivät Kavin (=Kansallinen audiovisuaalinenkeskus) sivuilta.
Kaikkien alojen meneillään olevia tutkimushankkeita ei ole listattu yhteen tietokantaan, koska niitä on niin runsaasti.
Jotakin apua aiheen tutkailuun kyllä löytyy:
Aurora tietokanta kertoo, millaisia rahoitustahoja on tieteen- ja taiteen tutkimukselle. https://www.aurora-tietokanta.fi/
Myös Suomi.fi palvelusta löytyy laaja lista erilaisista apurahoista. https://www.suomi.fi/kansalaiselle/opetus-ja-koulutus/tiede-ja-tutkimus/opas/apurahat-ja-stipendit
Tieteen tukijoukot sivustolta löytyy tietoja eri tieteenalojen saamasta rahoituksesta. https://tieteentukijoukot.fi/fi/tilastot/
Amusa-sivuston jutussa 29.2.2020 kerrotaan tilastotietoa säätiöiden tuesta kansalaisten hankkeille. https://www.amusa.fi/saatiot-tukivat-…
Passin ensimmäisellä sivulla on tunnus P, jota seuraa maakoodi ja numerokoodeja. 2On the top of the identification page there is the code "P" for passport, the code (ISO 3166-1 alpha-3) for the issuing country, and the passport number." https://en.wikipedia.org/wiki/Passports_of_the_European_Union
Toinen kirjain kuvannee asiakirjatyyppiä. Se ei ole pakollinen. D on diplomaattipassin tyyppi. https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf
Erilaisia passimalleja löytyy täältä: https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-documents/FIN/A/docs-per-category.html
Rovasti Hannu Päivänsalo on vastannut tähän kysymykseen Raamatun lukijain liiton sivuilla: "Kirkollisessa käytössä oleva Isä meidän -rukous seuraa näiden sanojen osalta tarkasti Uutta testamenttia, jossa sana ”taivas” esiintyy kaiken kaikkiaan useimmiten yksikössä. Nykyisessä Kirkkoraamatun käännöksessä tosin yksikkömuotoon on laitettu useita sellaisiakin kohtia, jotka alkukielessä ovat monikossa. Mistään olennaisesta erosta yksikkö- ja monikkomuotojen käytössä ei taida ollakaan kysymys.
Vanhan testamentin hepreassa yleisin taivaasta käytetty sana on itsessään monikkomuotoinen. Tämän ei ole katsottu kuitenkaan viittaavaan niinkään useisiin taivaisiin, vaan taivaan valtaviin mittasuhteisiin. Samasta näkökulmasta voidaan tarkastella myös…
Kirjastoihin pääsee nyt ja jatkossa ilman koronapassia.
Kunnallisena palveluna haluamme mahdollistaa kirjaston käytön jokaiselle kuntalaiselle.
Maskien käyttöä ja käsien desinfiointia suosittelemme edelleen jokaiselle.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet/yhteyst…
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä satua. Toivotaan, että joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon sadusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lähetin kysymyksesi Helsingin pelastuslaitokselle sekä Kuurojen palvelusäätiölle. Helsingin pelastuslaitoksen vastaus: "Yleisissä tiloissa usein käytetty vilkkuja palosireenien lisäksi havainnollistamaan kaikille henkilöille paloilmoituksen perillemenoa. Yksittäisissä asuintiloissa on mahdollista asentaa kuulorajoitteisille tarkoitettuja palovaroittimia missä vilkkuvalo ja erilaisia värähtelytoimintoja palohälytyksen havaitsemiseksi."
Pirkanmaan pelastuslaitoksen oppaassa kerrotaan, että huonokuuloisille on tarjolla palovaroitinjärjestelmiä, jotka antavat palon havaitessaan hälytyksen ääni-, värinä- ja valosignaalilla. Lisätietoja ja ohjeistusta asiasta löytyy osoitteesta www.kuuloavain.fi. Kyseisessä osoitteessa ei kuitenkaan löydy…
Kyllä vain. Espoossa on yhdistetty Sosiaali ja potilasasiamies, jonka saa kiinni osoitteista
Sosiaali- ja potilasasiamies09 816 51032
sosiaali.potilasasiamies@espoo.fi
Postiosoite PL 205 02070 Espoon kaupunki
Tällä hetkellä Asiamiehenä toimii Eva Peltola. https://www.espoo.fi/fi/terveys/sosiaali-ja-potilasasiamies
HUSilla ja HYKSillä on omat potilasasiamiehensä. https://www.hus.fi/potilaalle/opas-potilaalle/oikeutesi-potilaana/potilasasiamiehet
