Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja…
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se…
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Signeerauksen arviointi vaatii asiantuntijaa. Suurimmat huutokauppakamarit, kuten Bukowskis ja Hagelstam, auttavat töiden arvioinnissa.
Asiaa voi selvitellä myös itse tutkimalla Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelia. Se löytyy Pasilan kirjaston varastosta, Rikhardinkadun kirjastosta ja Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278__Ssuomalaisten%20taiteilijoiden%20signeerausmatrikkeli__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Myös kuvaston taitelijaluettelo netissä on melko kattava, mutta kaikissa teoksissa ei näy signeerausta. https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Huutokauppakamarien yhteystietoja:…
Kukaan ei liene tutkinut tai selvittänyt, mikä on suomalaisten (mies)urheilijoiden yleisin etunimi, ja tuskin asiaa voi myöskään päätellä Wikipedia-artikkelin jaottelusta.
Mutta ehkä jotain voi arvioida sen pohjalta, että 1800-luvun lopusta tähän päivään ylivoimaisesti suosituin miesten etunimi on ollut Juhani (355 00) ja toisena Johannes (258 000). Naisten tilastokärki on vielä selvempi: Maria (388 000), Helena (173 000).
Väestörekisterikeskus. Suosituimmat etunimet vuosikymmenittäin 14.2.2022.
E-kirjoja ei voi kaukolainata samalla tavalla kuin painettuja kirjoja.
Kunkin kirjastoalueen e-aineistojen lainaamiseen tarvitset kyseisen alueen kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
https://ekirjasto.kirjastot.fi/
Oletan, että kysyjä etsii virren nuottia ja sanoja. Kaikki virret teksteineen ja nuotteineen löytyvät kirkon ylläpitämästä palvelusta
https://virsikirja.fi/.
Tähän tapaan kilpikonnasta runoili Lev Khalif (1930-2018). Hieman muunneltuna – ja ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä – runo esiintyy Vasili Grossmanin romaanissa Elämä ja kohtalo:
"Bogolejev kohotti katseensa sellin kattoon, levitti käsiään ja sanoi: - Kuunnelkaahan. Ja sitten hän lausui joikuvalla äänellä:
– Mistä onkaan panssarisi tehty?
kysyin kilpikonnalta, ja konna vastas:
– Pelosta, jonka olen koonnut, tietty,
kas kun se on kaikkein lujin aines!
– Itsekö olette tuon sepittänyt? Dreling kysyi.
Bogolejev levitti taas käsiään eikä vastannut." (s. 603, suomentanut Esa Adrian)
Лев Халиф цитата: Из чего твой панцирь, черепаха? - Я спросил и получил … | Цитаты известных личностей (citaty.net)
Халиф, Лев…
Helmet-lukuhaasteen Facebook-ryhmästä katselin tähän kohtaan tarjottuja vinkkejä, jotka kävisivät reunaehtoihisi:
Michelle ja Barack Obama
Mark Levengood ja Jonas Gardell
Inga Magga ja Siiri Magga-Miettunen
Alice ja Rebecca Walker
Nicola ja David Yoon
Attica ja Tembi Locke
Lisäksi ainakin Anita ja Kiran Desai.
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th…
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
Kahden vuoden takainen eräpäivä teoksen kohdalla tarkoittaa käytännössä sitä, että teosta ei ole palautettu, ja se on perinnässä. Teos on kuitenkin varaajille näkyvissä, koska se saatetaan (teoreettisesti) vielä palauttaa, tai sitä ei ole vaihtoehtoisesti korvattu.
Ennuste teoksen Näky saamisesta ei siis ole hyvä, ja kannattaisikin kenties harkita Näky nyt -teoksen varaamista.
Wilkerson: Näky. 5. painos. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1588320
Wilkerson: Näky nyt. 6. tarkistettu ja laajennettu painos. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1679266
Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta.
Aakkosellisessa hakemistossa on mukana niin yleiset, erikois- kuin tieteellisetkin kirjastot: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries.
Erilaisista kirjastokimpoista on oma luettelonsa: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium.
Löytyy myös listaus kirjastoista kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city.
Tietosi on poistettu asiakastiedoistamme viisi vuotta sitten, käy kirjastossa hakemassa uusi Eepos-kirjastokortti.
Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Eepos-kirjastosta. Saat kortin, kun esität henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Se voi olla esimerkiksi passi, ajokortti tai poliisin myöntämä henkilökortti.
Lisätietoa Eepos-kirjaston asiakkaalle: https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Olisikohan kyseessä tämä kirja :
TEKIJÄ Treller, Franz, kirjoittaja
TEOS Kuningasten jälkeläinen : seikkailuromaani / Franz Treller ; suomentanut Anni Swan ; kuvittanut Poika Vesanto
PAINOS 3. painos - 4. painos 1957. - 5. painos 1969
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1948
Lastenkirjainstituutin onnet-tietokannassa löytyy kirjan sisällöstä seuraavanlainen tiivistelmä :
Maya-kansan kuningassuvun viimeinen jäsen Hualpa, jolla on kuninkaan merkki rinnassaan ja jonka suojelushenki on pantteri, ryöstetään lapsena kotoaan. Hän joutuu rikkaan espanjalaisperheen huostaan ja kasvaa yhdessä pienen Maria-tytön (Mariquita) kanssa. Hualpaa kutsutaan nyt Pabloksi.…
