Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
Tällaisia harkkoja ei näyttäisi markkinoilta löytyvän. Sen sijaan savea ja olkea yhdistämällä rakentamisesta on jo paljonkin kokemusta. Kantaviin rakenteisiin oljen ja saven seos ei sellaisenaan käy, mutta savi-olkipaalit tai suuremmat olkielementit toimivat rakennuksissa eristeenä.
https://yle.fi/uutiset/3-9828071
https://rakennusmaailma.fi/luomurakentaja-luottaa-saveen-ja-olkeen/
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438518/vtiedote73_96.pdf?…
Erilaisten kuitujen yhdistämistä betoniin on myös tutkittu tarkoituksena betonimassan ominaisuuksien parantaminen.
http://www.betoniyhdistys.fi/media/julkaisut/by-13-polymeerikuidut-beto…
Harmaasta väristä saattaisi jonkinlainen yhteys löytyä: susi mielletään tavallisimmin harmaaksi, sudenkääpää luonnehtivat harmaat värit ja sudenmarjan marjaa kuvailevat jotkut lähteet harmaansiniseksi. Sudenmarjan (Paris quadrifolia) kanssa samaan liljakasvien heimoon kuuluva Maianthemum bifolium on saanut suomenkieliseksi nimekseen oravanmarja, joten tekisi mieli ajatella kasvien marjoilla ja niiden värillä olevan jotain yhteyttä niiden suomalaisiin nimiin.
Pentti Suhosen Suomalaiset kasvinnimet listaa Paris quadrifolialle yli kolmekymmentä erilaista nimeä. Suteen liittyvät nimitykset näyttävät olevan niistä kaikkein vanhinta perua: suden silmä (1683), sudensilmä (1745), sudenmarja (1803). Muita nimiä ovat esimerkiksi eksytysmarja,…
Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta - muotoon "narriparka - paviaani".
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa…
Kansalliskirjaston tietokannasta löytyy Sylillinen kultaa -laulusta vain Arja Korisevan äänitejulkaisujen tiedot. Eli valitettavasti laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu Suomessa nuottina.
Amado Blancon säveltämän kappaleen levytti alkujaan espanjalainen Los Diablos yhtye v. 1984. Suomennoksen teki Chrisse Johansson.
Tietoa peleistä kirjastoissa ja pelikasvatuksesta löytyy Kirjastot.fi:n kokonaisuudesta Pelikasvatus, https://www.kirjastot.fi/pelit.
Siellä on erillinen artikkeli aiheesta Pelit kirjastossa, https://www.kirjastot.fi/pelit/pelit-kirjastossa.
En oikein löytänyt etsimällä enkä tästä lähdeluettelosta tietoa muiden maiden kirjastojen peleistä, https://www.kirjastot.fi/pelit/tutkimustietoa-pelaamisesta, mutta asiasta osaa varmasti antaa enemmän tietoa sivujen ylläpitäjä Heikki Marjomaa.
Hieman heikolta vaikuttaa...
Espoossa oli auki syksyllä kolme paikkaa ja niihin oli 400 hakijan ryntäys.
Oppisopimuspaikat ovat haussa Kunta rekryssä samoin kuin muutkin kuntaalan työpaikat. Kunta rekry
Kannattaa kuitenkin olla sinnikäs ja hakea kesätyöpaikkoja kirjastoissa. Niitä kannattaa kysellä heti tammi-helmikuussa. Samoin voi kysellä kesätöitä yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten kirjastoista. Heilläkin saatta olla avoimia oppisopimuspaikkoja.
Jotkut kirjastot ottavat myös palkattomia oppisopimusopiskelijoita, mutta pääkaupunkiseudulla sitä ei suosita.
Kunnonpaikka kertoo Facebook-sivullaa 16.9.2014 :"Pitkän historiamme yksi rajapyykki saavutettiin taas tänään. Urho Kekkonen vihki Kunnonpaikan käyttöön tasan 40 vuotta sitten: 16.9.1974!" Facebook Hotelli on siis 47-vuotias.
Lönnrotin sanakirjassa "vanhan Erkin" on määritelty tarkoittavan paholaista. Sanontaa kuulee siksi myös muodossa "ei ota pirukaan selvää". Erkki esiintyy nykyään yleisemminkin sanonnoissa, kuten "ruoka on niin pahaa, ettei sitä söisi Erkkikään". Tällöin se on enemmänkin merkityksessä "ei kukaan". Erkki-nimen käyttäminen sanonnoissa voi johtua nimen yleisyydestä. Varsinkin 1980-luvulta alkaen se on ollut yleensä vanhemman miehen nimi, jolloin sitä on ruvettu käyttämään pilkallisesti.
Sanonnan alkuperää on käsitelty aiemmin mm. Helsingin Sanomien Usko Siskoa -palstalla (6.4.2014) ja Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa (7.11.2017).
Lähteet:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002722090.html
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-…
Hei!
Löysin lasten kasettikirjoihin liittyvän kysymyksen, jota on aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa. Tuohon kysymykseen on lukijamme kommentoinut seuraavaa; "...Laulut on tarinassa jossa päähenkilö on sarvipää samppa. C-kasetilla penskana ne kuuntelin monneen kertaan, tarinassa on myös joku merirosvolaulu, merirosvoja meitä on seitsemän me ilkeitä ollaan niin.... Ja rosvojen vangiksi joutui, liipukka onneton, kostui silmänsä kyyneliin kotiin tahtoi vaan vankina oltava on."
Olisiko kyseessä juurikin tämä "Samppa sarvipää ja merirosvot" -kasetti? Tällainen kasetti löytyy Teuvan kirjastosta. Tämän kasetin julkaisija on levy-yhtiö JP-musiikki ja julkaisuvuosi on 1986. Tämän kappaleen esittää Sakari Wirta,…
Hei!
Kirsi Kunnas on kirjoittanut runon Vihainen kana. Kyseisessä runossa kana suuttuu ja lyö kukolta silmät sinisiksi. Runo löytyy teoksesta nimeltä Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000), sivulta 40.
Tutkimus on aika vanha. Vuodelta 2001 löytyy Minna Aslama, Heikki Hellman & Tuomo Sauri: TV-tarjonnan lähihistoria. Taulukko 1. kertoo uusien ohjelmien ja uusintojen määrän vuonna 2001. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/168585/xjvie_200200_2002.pdf?sequence=1#page=60
Sari Hautamäki kertoo tämän vuotisessa opinnäytetyössään "Istuminen ei tapa, mutta liikkumattomuus vie ennenaikaiseen hautaan" seuraavaa:"10 000 askeleen suositusta on käytetty monessa yhteydessä helposti mieleen jäävänä, terveydelle riittävänä aktiivisuustasona. (UKK-instituutti 2019) Sen terveydellisen vaikutuksen perustaa ei ole kuitenkaan tieteellisesti todistettu (Lee ym. 2019) ja alkuperää pidetään kaupallisena, japanilaisen askelmittarin nimestä ”Manpokei” ("10 000 askelmetriä” japaniksi) alkunsa saaneena oivalluksena (Tudor-Locke & Bassett 2004). Käytössä olevien mittauslaitteiden lisäännyttyä on entistä enemmän kiinnitetty huomiota myös askelten intensiteettiin. On löydetty selviä viitteitä siitä, että rauhallisia askelia…
Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”.
Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34).
Hei,
Tieto todellakin löytyi. Kaukopalvelu kaiveli paikallisaineistosta tämän tiedon. Karjalaisen numerossa 21.2.1998 oli Joensuun osia esittelevässä sarjassa Hukanhaudasta juttua. Nimistöä jutussa käydään läpi laajemminkin, joten siitä löytyy myös tieto, että "Viskaalinkatu sai nimensä kaupunginviskaali Sakari Häkkisestä".
On olemassa monia eri työehtosopimuksia tästä asiasta.
KVTES. Ks. mm. luku 3 Työaika
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2020-2021
Kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä:
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Ainakin Frantsila on tehnyt yrttiteetä melkein kaikista elintarvikekäyttöön sopivista suomen luonnonyrteistä. Frantsila.com Yrityksiä voi olla enemmänkin. Niitä voi etsiä yritysrekisterin avulla. Suomen yritysrekisteri
Arktiset aromit yhdistyksen sivuilta löytyy lista yrteistä ja niiden ravinnoksi käytettävistä osista. Arktiset Aromit ry
Yrttitietoutta löytää myös kirjoista esim. Lintulan luostarin yrttiopas ja Toivo Rautavaaran Mihin kasvimme kelpaavat.
Pirkkalan kirjaston sivuilta löytyy tällainen tieto:
"Voit tehdä varauksia kirjastossa, mobiilisovelluksessa tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen Pirkkalan kokoelmasta on maksutonta. Muualta PIKI-alueelta tuleva seutuvaraus on 2 €. Noutamattomasta varauksesta veloitetaan 1 €.
Mikäli etsimääsi aineistoa ei ole saatavissa Pirkanmaalta lainkaan, on mahdollista tehdä kaukovaraus. Tehdäksesi kaukovarauksen ole yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun tai sähköpostilla osoitteeseen kaukolaina@pirkkala fi
Varauksia voi lainata vain sillä kortilla, jolla varaus on tehty. Pirkkalan kirjastot eivät luovuta varauksia muille kuin varauksen tehneelle henkilölle. Jos jonkun pitää hakea varauksesi puolestasi, ole yhteydessä kirjastoon etukäteen…
Kröger on variaatio saksankieliseen ammattinimeen Krüger perustuvasta sukunimestä. Se pohjautuu saksan sanaan Krug, joka merkitsee sekä ruukkua että kapakkaa, krouvia. Sekä Krüger että Kröger voivat siis tarkoittaa joko ruukuntekijää tai kapakoitsijaa.
Lähde:
Patrick Hanks & Flavia Hodges, A dictionary of surnames
Nystén oli pormestarina vuosina 1870-1882.
Lähde:
Matti Lackman, Raahen tienoon historia. 3, Raahen kaupunki, Pattijoen (Salon emäseurakunnan), Saloisten ja Vihannin kunnat sekä seurakunnat 1870-luvulta vuoteen 1975
