Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä…
En löytänyt tietoa vuodelta 1831 asti, mutta vuonna 1840 Uudenmaan läänin asukkaiden osuus on ollut 10,4% koko Suomen suuriruhtinaskunnan väestöstä, eli 150 000 asukasta. 1800-luvulla Uudenmaan alue on ollut suunnilleen kolme kertaa tiheämmin asuttu kuin muu Suomi keskimäärin ja 1900-luvulle tultaessa Uusimaa oli jo kymmenisen kertaa tiheämmin asuttu verrattuna muuhun Suomeen. 1900-luvun alussa Uudenmaan läänin väestön osuus koko Suomen väestöstä on ollut yhdeksäsosa eli noin 11% eli 281 000 asukasta.
Lähteet:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1932 - Doria
Suomen tilastollinen vuosikirja 1936 - Doria
Uudenmaan maakunta – Wikipedia
Lukuvinkkejä:
Suomen väestö (2007)
Finlandia : Otavan iso maammekirja. 1, Uusimaa (1983…
Kirjassa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1 mainitaan, että tieteiskirjailijana tunnettu Sladek on kirjoittanut myös kolme dekkaria, joista yksi on tuo Invisible Green. Valitettavasti sitä ei ole kuitenkaan suomennettu. John Sladekilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta: Tik-Tok (1983, suomennos 1988) ja Virheisku (1989, suomennos 1990). Sladekin ensimmäinen rikoskertomus, Tuntemattoman käden kautta (1972, suomennos 1975) on kuitenkin suomennettu teoksessa Syntipukki: kymmenen rikoskertomusta. Kyseinen kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104793 . Tuntemattoman käden kautta -…
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi…
Täältä voi katsoa, mitä Hubble kuvaa tällä hetkellä:
https://spacetelescopelive.org/latest
Teleskoopin historiasta ja menneistä kuvausprojekteista saa yleiskuvan täältä:
https://hubblesite.org/mission-and-telescope/mission-timeline
Hubblen päivittäiset tilanneraportit ja käyttöohjelmat: https://www.stsci.edu/hst/observing/observing-status
Listauksia Hubblen ottamista kuvista: https://archive.stsci.edu/hst/paec.html
THL:n sivuilla kerrotaan, että "Koronarokotteet sopivat yleisesti hyvin lähes kaikille. On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa.":
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,…
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Netistä löytyy Soturikissojen faneille omistettu faniwikisivusto: https://warriors.fandom.com/wiki/Warriors_Wiki
Sieltä löytyy tietoa myös klaanien hierarkiasta: https://warriors.fandom.com/wiki/General_Clan_information#Clan_hierarchy
Sivustolla sanotaan oppilaista (apprentice): " Most usually are at or over the age of six moons." Ja soturista: "Typically, a cat is made a warrior at or over the age of twelve moons."
Lyhyellä matematiikalla laskisin siis, että koulutukseen menee keskimäärin puoli vuotta, eli kuusi kuu(kaut)ta.
Klaaninvanhimmista sanotaan:
"An elder is a retired Clan cat who is too old or not in suitable shape to continue with their duties. Elders are taken care of by the whole Clan, and are given respect for the time…
Ensimmäiset eksoplaneetat havaittiin vuonna 1992, ja tähän mennessä vahvistettuja havaintoja on 4884 planeetasta. Yli 8000 havaintoa odottaa vielä varmistusta.
Eksoplaneettoja koskevaa tietoa saadaan eri teleskooppien havaintodataa yhdistelemällä. Planeetan olemassaolo paljastuu usein sen emotähteä havainnoimalla: tähteä kiertävä planeetta aiheuttaa painovoimallaan pientä huojuntaa tähden asemaan. Mikäli planeetan ratataso on sellainen, että se kulkee Maasta katsoen tähden edestä, voidaan tähden kirkkaudessa havaita vaihtelua. Planeetan ollessa Maasta katsoen tähteä kauempana kyseeseen voi tulla myös mikrolinssi-ilmiö, jossa tähden painovoima taivuttaa kohteesta tulevaa valoa. Planeettoja voidaan löytää myös kuvaamalla.
Planeetan…
"Kuin taivaisiin" -kappale, jonka Kari Tapio (eli Kari Jalkanen) on levyttänyt ja johon hän on tehnyt suomenkieliset sanat, sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Laulu alkaa: "Kun maahan oon nyt lyöty". Laulun alkuperäinen nimi on "You raise me up". Sen säveltäjäksi on merkitty Rolf Løvland.
Lainattavien esineiden listaa ei ole yksiselitteisesti yhdessä paikassa, ja valikoima vaihtelee hieman mm. koronatilanteesta riippuen. Tässä on koottuna listaa Turun kirjastojen lainattavista esineistä - vastauksen lopussa on ohjeet esineiden löytämiseen muista kirjastoista.
Videopelit (K-18-pelit pääkirjaston musiikkiosastolla, nuoremmille sopivat nuortenosasto Stoorissa)
Lautapelit (musiikkiosastolla) https://www.turku.fi/lainattavat-lautapelit
Soittimet, viritysmittarit (musiikkiosastolla) (+soittohuone) https://www.turku.fi/lainattavat-soittimet-ja-soittohuone
Kausikortit (pääkirjaston vastaanotto, lähikirjastot) https://www.turku.fi/lainattavat-kausikortit
Energiamittarit (pääkirjaston tieto-osasto, Ilpoinen, Nummi…
Bernard Haitinkin johtamia Mahler-tulkintoja CD-levyllä löytyy Suomen kirjastoista. PIKI-kirjastoista löytyy kaksi levytystä ensimmäisestä ja yksi toisesta sinfoniasta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Oman kirjastoalaueesi ulkopuolelta löytyy enemmän CD-julkaisuja: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Seitsemännen sinfonian levytyksiä löytyy ainakin Turusta ja Vaasasta:
https://finna.fi/Record/vaski.190045
https://finna.fi/Record/vaasa.135804
Näiden muiden kirjastojen aineistoa voi tilata omaan kirjastoon kaukopalvelun kautta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
Kyseessä voisi olla Jess Mowryn nuortenkirja Megacool (alk. Way past cool), joka on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja uudelleen vuonna 2001. Jälkimmäinen laitos on osa Otavan Signal-sarjaa, jossa julkaistiin eri kirjailijoiden nuortenkirjoja vuosina 1999-2005. Kirjat ovat muodoltaan neliskulmaisia ja niissä on harmaa selkämys.
Juonikuvaus englanniksi Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1115340.Way_Past_Cool.
Muut Signal-sarjassa julkaistut kirjat:
Josefine Adolfsson: Ketä kiinnostaa? (2005)
Geoffrey Beattie: Belfastin pojat (1999)
Julia Bell: Ahmatti (2003)
Duff Brenna: Kylmä kyyti (2001)
Melvin Burgess: Hepo (1999)
Susanne Fülscher: Mustaa kajalia (2000)
Randa Ghazy: Rauhaa! (2004)…
Joissakin HelMet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi jättää vanhoja kirjoja kierrätykseen. Lista näistä kirjastoista löytyy HelMet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Lauttasaaren kirjasto ei voi ottaa vastaan vanhoja kirjoja eikä kirjastossa ole kierrätyshyllyä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Paasilinnan vuonna 1977 julkaistussa aforismikokoelmassa Musta aukko on yksi osio omistettu raha-aiheisille ajatelmille. Kysymyksessä jäljitettyä mietettä lähelle menee esimerkiksi "Jos tietäisi yksityisen setelin reitin, voisiko sitä enää käyttää.".
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Akira Kurosawan elokuva Dersu Uzala (1975) sai Suomen ensi-iltansa Helsingissä 19.3.1976 Capitol-elokuvateatterissa.
TV:ssä Dersu Uzala on esitetty 25.3.1985 (MTV), 18.3.1995 (Yle TV1) ja 31.8.1999 (Yle TV2).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_127725
Paul Eluardin runosta Liberté eli Vapaus on kaksi suomennosta.
Anja Samooja suomensi runon vuonna 1948 julkaistuun antologiaan Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (toim. Toini Aaltonen, Otava, s.153 – 156).
Aale Tynnin suomennos sisältyy teoksiin Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (1962, WSOY, s. 65 - 68), Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista runoutta (vuosien 1974 ja 2004 painoksissa s. 943 – 947) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 519 – 520).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
