Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjassa on samoja henkilöhahmoja, kirjailija Erica Falck ja poliisi Patrik Hedström, mutta jokaisessa kirjassa on oma, itsenäinen mysteeri selvitettävänä. Sarjan aloittaa romaani Jääprinsessa. Kirjoja voi siis lukea missä järjestyksessä vain, mutta paremmin niiden maailmaan pääsee sisälle lukemalla ne ilmestymisjärjestyksessä
Thierry de Brunhoffin levytyksiä ei valitettavasti ole lainattavissa Suomen kirjastoissa.
https://www.discogs.com/artist/1986596-Thierry-De-Brunhoff
https://finna.fi/
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä Kysy.fi-palvelu on lopetettu.
THL:n mukaan koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.
Kirjat voi siis palauttaa normaalisti, eikä niiden pyyhkiminen ole tarpeen. Ei toki ole haitaksikaan, jos antaa luettujen kirjojen hetken odottaa ennen kirjastoon palauttamista.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-…
Kirjaston kokoelmassa on useita etunimikirjoja, nämä löytyvät hakemalla sanalla etunimet.
Näiden kirjojen joukosta en löytänyt kirjaa, jota ehkä haet. Etunimien stereotypioista on kuitenkin tehty useita gradua, tarkoitatko ehkä jotain tällaista tutkimusta.
Saara Pirkolan Etunimien herättämät mielikuvat -gradu on luettavissa vapaasti verkossa, löydät gradun verkosta nimellä. Muita tutkimuksia voit hakea verkosta googlettamalla etunimet stereotypiat.
Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja:
Evakkotie (Ajatus, 2006)
Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (Gummerus 2014)
Vappuhun asti! Vappuhun asti! (Atrain Kustannus, 2011)
Enkenberg, Kaarina: Pako Karjalasta (Readme.fi, 2017)
Myös näissä kirjoissa käsitellään evakkokokemuksia, mutta painopiste on enemmän sodassa kokonaisuudessaan, sen vaikutuksista ja elämästä sodan jälkeen:
Talvisodan evakot ja siviilisotavangit: äidit ja lapset sodan kurimuksessa (TM-kirjat, 2008)
Brander, Helvi; Brander, Torsten: Ikuinen evakko: Helvi Branderin (o.s. Junnonen) elämä ja kirjoitukset (Omakustanne, 2013)
Danielle Steelin romaaneista seuraavat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle:
Ei rakkautta suurempaa (1993)
Hiljainen kunnia (1998)
Isoäiti Dan (2001)
Kadoksissa (1994)
Kaikuja (2007)
Kelpo nainen (2012)
Muuttolintu (1988)
Peilikuva (2000)
Rakkaus ja velvollisuus (1986)
Siivet (1996)
Yksinäinen kotka (2003)
Hei!
Keski-kirjastojen e-kirjakokoelmassa ei ole Kaari Utrion kirjoja. Anna-Liisa Haavikon kirjoittama kirja Kaari Utriosta, Kaari, löytyy kokoelmasta e-äänikirjana. Se on tällä hetkellä varattavissa ja vapautuu 20.1.22. tilanne voi tietysti muuttua. Haavikon Kaarin teostietoihin tästä: https://www.ellibslibrary.com/fi/book/9789522348456
Keski-kirjastojen e-kirjakokoelma löytyy täältä: https://www.ellibslibrary.com/fi/keski
Haun kautta voi halutessaan tarkastaa kirjan tilanteen.
Ystävällisin terveisin,
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan kyseinen suomenkielinen VHS-elokuva ("Isä on sairas, pikku kummitus Lapanen") näyttäisi löytyvän ainakin Konneveden pääkirjastosta, mistä sitä voi tiedustella kaukolainaan esimerkiksi oman lähikirjastonsa kautta. Omaa VHS-kappaletta voi yrittää etsiä myös eri myyntikanavista, esimerkiksi verkkohuutokaupoista tai videodivareista.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta määrittelee asemakaava-alueilla olevien katujen, torien, katuaukioiden, puistojen, istutusten ja muihin näihin verrattavien yleisten alueiden puhtaana- ja kunnossapitoa.
Kadun kunnossapidossa kuuluu kunnalle kaikki mitä ei erikseen ole tontinomistajan tehtäväksi säädetty. Tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/…
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä…
En löytänyt tietoa vuodelta 1831 asti, mutta vuonna 1840 Uudenmaan läänin asukkaiden osuus on ollut 10,4% koko Suomen suuriruhtinaskunnan väestöstä, eli 150 000 asukasta. 1800-luvulla Uudenmaan alue on ollut suunnilleen kolme kertaa tiheämmin asuttu kuin muu Suomi keskimäärin ja 1900-luvulle tultaessa Uusimaa oli jo kymmenisen kertaa tiheämmin asuttu verrattuna muuhun Suomeen. 1900-luvun alussa Uudenmaan läänin väestön osuus koko Suomen väestöstä on ollut yhdeksäsosa eli noin 11% eli 281 000 asukasta.
Lähteet:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1932 - Doria
Suomen tilastollinen vuosikirja 1936 - Doria
Uudenmaan maakunta – Wikipedia
Lukuvinkkejä:
Suomen väestö (2007)
Finlandia : Otavan iso maammekirja. 1, Uusimaa (1983…
Kirjassa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1 mainitaan, että tieteiskirjailijana tunnettu Sladek on kirjoittanut myös kolme dekkaria, joista yksi on tuo Invisible Green. Valitettavasti sitä ei ole kuitenkaan suomennettu. John Sladekilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta: Tik-Tok (1983, suomennos 1988) ja Virheisku (1989, suomennos 1990). Sladekin ensimmäinen rikoskertomus, Tuntemattoman käden kautta (1972, suomennos 1975) on kuitenkin suomennettu teoksessa Syntipukki: kymmenen rikoskertomusta. Kyseinen kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104793 . Tuntemattoman käden kautta -…
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi…
Täältä voi katsoa, mitä Hubble kuvaa tällä hetkellä:
https://spacetelescopelive.org/latest
Teleskoopin historiasta ja menneistä kuvausprojekteista saa yleiskuvan täältä:
https://hubblesite.org/mission-and-telescope/mission-timeline
Hubblen päivittäiset tilanneraportit ja käyttöohjelmat: https://www.stsci.edu/hst/observing/observing-status
Listauksia Hubblen ottamista kuvista: https://archive.stsci.edu/hst/paec.html
THL:n sivuilla kerrotaan, että "Koronarokotteet sopivat yleisesti hyvin lähes kaikille. On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa.":
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta löytyy ennestään seuraava vastaus:
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ,…
Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
