Anja Kinnusen Bulgaria : lomailijan opas -kirjan virallisten juhlapäivien luettelossa 1. marraskuuta on "Kansallisen heräämisen päivä".
Kansallisen heräämisen alkuajankohtana pidetään vuotta 1762, jolloin munkki Paisii Hilanderilainen julkaisi kirjansa Slaavilais-bulgarialaisten kansojen historia (Istorija slavjanobulgarskaja). Se lisäsi bulgarialaisten tietoa maansa maineikkaasta menneisyydestä ja vahvisti heidän kauan kadoksissa ollutta kansallista identiteettiään. Paisii onkin yksi 1. marraskuuta juhlittavista päivän englanninkielisen nimen mukaisista "kansallisen heräämisen johtajista".
Lähteet:
Anja Kinnunen, Bulgaria : lomailijan opas
Tuula Parkusjärvi, Sankarimatkailijan Sofia
Kalle Väänänen, Bulgarian maa ja kansa
Helsingin kaupunginkirjastossa paperikopio maksaa 0,40 e puoli eli kaksipuoleisen kopion hinta on 0,80 e. Väri- ja mustavalkokopioiden sekä A3- ja A4-kokojen hinta on yhtäläinen. Määräalennuksia ei ole, joten 100 kappaleen hinta on satakertainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Laajasalon_kirjasto/P…
Helsingin Helmet-kirjastoista ainoastaan Töölössä on paperisilppuri asiakaskäyttöön. Silppuri on suurikokoinen ja sitä käytetään vain kirjastossa. Silppuri pystyy ottamaan vastaan yhden paperin kerrallaan. Vetoisuudeksi kerrottiin yksi jätesäkillinen. Säiliön tyhjentää henkilökunta, mutta käyttäjän on syytä tarkistaa itse, kuinka täynnä säiliö on ennen kuin aloittaa silppuamisen.
"Marilynin ilmestymisen aikoihin Juice oli varta vasten tarjonnut itseään ja yhtyettään jutunaiheeksi Jyrki Hämäläiselle, mutta Suosikin pomomies oli kuitannut tarjouksen yhdellä paljonpuhuvalla lauseella: 'Kuka Juice Leskinen?'
Syksyllä napsahtaneen singlelistan kärkipaikan myötä Jyräys huomasi Juicen, etsi tämän puhelimen päähän ja esitteli itsensä. Leskinen maksoi potut pottuina kysymällä linjan toisessa päässä olleelta Suosikin päätoimittajalta: 'Kuka Jyrki Hämäläinen?'
Jokseenkin yleisesti kai luullaan, että Leskisen ja Jyrki Hämäläisen välit viilenivät Jyrki Boyn myötä ikiajoiksi. Todellisuudessa Juice ajatteli Hämäläisestä paljon myönteisemmin kuin monista muista lehdistön edustajista. Varsinaista ystävyyttä miesten välille ei…
Päättelin, että kyse on Helmet-tietokannasta. Kaikkien kirjastojen lumikenkien kokoja ei ole valitettavasti merkitty tietokantaan. Saatavuustietoja katsomalla näet, että esimerkiksi Etelä-Haagan, Jakomäen ja Pitäjänmäen kirjastojen lumikenkien tuumakoot on merkitty lumikenkien tietoihin. Joidenkin kirjastojen tiedoissa lukee, onko kyseessä aikuisten vai lasten kengät. Jos mitään tietoa ei ole, kannattaa soittaa kirjastoon. Helmet -- Lumikengät [Esine]
Tarkoittiko jälkikirjoituksena oleva toive sitä, että esinelainoja käsittelevät kysymykset koottaisiin linkin alle samalla tavoin kuin Ukrainaa käsittelevät kysymykset nyt? Hyvä idea. Voin välittää toiveen. Linkkiä odotellessa, esinelainoja koskevat kysymykset voi hakea hakusanoilla…
Kapteeni Ällistys voisi olla väännös nimestä Kapteeni Ihme tai vaihtoehtoinen suomennos sen englanninkieliselle alkuperäismuodolle Captain Marvel. Captain Marvel on suomenkielisissä yhteyksissä esiintynyt myös nimellä Kapteeni Marvel. Maaron ja Urja ovat molemmat sarjakuvasankarien suomenkielisiä nimiä: Maaron lienee lukijoille tutumpi Taika-Jiminä, Urja taas tunnetaan paremmin Mustanaamiona.
Lähde:
Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Sarjakuvat
Veljen tai sisaren lapsenlapsille ei ole suomessa erillisiä nimityksiä.
Kyseessä olisi siis joko veljen- tai sisarenpojan poika tai veljen- tai sisarentyttären poika.
https://www.yourdictionary.com/grandnephew
https://www.suomisanakirja.fi/englanti/grandnephew
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kyselemäsi kirja kuuluu Ratamo-kirjastojen yhteiseen kokoelmaan. Jos sinulla on kirjastokimpan kortti ja siihen liittyvä pin-koodi, pääset lainaamaan tai varaamaan e-kirjan. Kehittämistyön menetelmät | Ellibs Library .
Yleinen vastaus kysymykseesi on, että kirjastokorttia ei voi saada etänä. Kirjastokortin haltijoiden henkilöllisyys on tarkastettava. Sähköinen tunnistautuminen ei ole kirjastoissa mahdollista.
Monet ompelukoneliikkeet tarjoavat opastusta uuden koneen hankkijalle.
Jos se ei onnistunut, voisit katsoa, onko työväenopistossa kurssia ompelukoneen käytöstä. https://ilmonet.fi/?lang=fi
Jos olet yli 65 seniori, voit turvautua keikkaapuun. Sieltä saattaa löytyä ompeluosaajia. https://www.uusimaalaiset.fi/toiminta/keikka-apu-yli-65-vuotiaille-kotihoidon-asiakkaille/
Kenties myös Kässämartat voisivat auttaa. https://www.martat.fi/martat/tutustu-toimintaamme/vapaaehtoistoiminta/kassamartat/
Töölön kirjaston verstaassa voit tutustua Singerin käyttöön. Jos haluat opastusta, kannattaa soittaa ja varata aika. Varaamo Töölön kirjasto
Helsingistä löytyy myös yksityisiä opastajia esim. Verstas 247 https://www.…
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny…
Hei
Suomen kansallisbibliografia Melinda löytyy osoitteesta
MELINDA - Perushaku (kansalliskirjasto.fi)
Sieltä löytyy kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Lähetin sinun sähköpostiisi Melindassa tehdyn Christie-haun.
Vastauksen tiedot saatu tutkija dosentti Päivi Rainólta.
Kyllä – kuka tahansa voi sairastua afasiaan, aivoperäiseen kielihäiriöön, esim. aivoverenkiertohäiriön, aivoinfarktin tai muun aivovamman seurauksena. Kuurolla viittomakielisellä henkilöllä afasia ilmenee samalla tavoin kuin puhuttua kieltä käyttävillä – riippuen siitä, missä aivojen kohdassa vamma sijaitsee. Aivovamman sijainnin perusteella erityyppiset afasiat on myös nimetty. Lisää tietoja saa esim. Aivoliiton sivuilta https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/sairastumisen-jalkeen/muutokset/kieli-puhehairiot/afasia/#ecd64f94 ).
Se voi ilmetä sanojen (viittomien) löytämisen vaikeutena, epäröintinä, taukoina; normaalia lyhyempinä lauseina. Afasiaoireita ovat…
Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa.
"Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -…
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Näillä tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Toivo Särkän vuonna 1958 ohjaama elokuva "Pieni luutatyttö".
Lisätietoja elokuvasta Elonet-palvelusta, jossa se on myös vapaasti katsottavissa.
Suomessa voi opiskella lääketiedettä viidessä eri kaupungissa; Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Näiden yliopistojen jälkeen suurin on Jyväskylän yliopisto, jossa ei lääketieteellistä tiedekuntaa ole.
Lähde: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx
Uuno Turhapuro -elokuvat ovat Spede Pasasen ja Ere Kokkosen käsikirjoittamia.
Elokuvat ja niiden käsikirjoittajat: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Turhapuro
Estehiihto -termiä ei oikein tunnuta käytettävän enää. Helge Nygrenin teoksessa Punainen olympia: TUL kansainvälisen työläisurheilun vaiheissa 1920-1930-luvuilla (1969, s. 33) kerrotaan työväen ensimmäisistä talviolympialaisista Schreiberhaussa Saksassa 31.1.-2.2.1925. Olosuhteista kerrotaan, että hiihtoradat olivat vaikeita, ne kiertelivät 700-1350 metriä merenpinnan yläpuolella. Suomalaiset hallitsivat hiihtoja. Nygren kertoo, että estehiihtoon vasta kisamaastossa tutustuneet Emil Elo ja Toivo Paavilainen ottivat tässä lajissa kaksoisvoiton. Laji oli ilmeisesti suomalaisille uusi, mutta muuta tästä lajista ei kerrota.
Voisiko kyseessä ollakin estehiihtoratsastus? Tässä ruotsinkielisessä filmissä kerrotaan…
