Kielitoimiston ohjeiden mukaan lause "Molemmat talot rakennettiin samalla tavalla" on oikein. Molemmat-pronomini tarkoittaa ’kahden joukosta sekä toinen että toinen'. Se siis täsmentää kysyjän mainitsemassa esimerkissä sitä, että taloja on kaksi. Jos asiayhteydestä tiedetään, että taloja on kaksi, molemmat-pronominia ei tarvita.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/molemmat?searchMode=all
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/560
Helmet-kirjastossa on lainattavissa paljon erilaisia esineitä, myös kitaroita. Esineet ovat löydettävissä Helmet-hausta hakusanalla (kitara) ja aineistorajauksella (esine). Oma palveluhakunsa löytyy Helmetin Kirjastot ja palvelut -sivulta. Soittotiloja - ja muita tiloja - sekä soittimia on varattavissa myös Varaamo-palvelussa.
Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta.
Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä.
Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi.
Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on…
Kirjassaan Isien työ Kustaa Vilkuna kuvailee perinteistä juuston valmistusta näin:
"Merkittävin ja samalla vuosituhansia vanha menetelmä kesäisen maitorunsauden konservoimiseksi koko vuoden kestäväksi varastomuonaksi on ollut kansanomainen juustojen valmistaminen. Lypsylämmin maito kuumennetaan padassa käteen sopivaksi, minkä jälkeen sinne upotetaan puhkaistu ja konservoitu mako, joka on otettu talteen nuoresta vain maidolla ruokitusta vasikasta, joten maossa kymaasientsyymit ovat säilyneet puhtaina. Maosta maitoon irtautuva kymaasi juoksuttaa maidon – vastapoikineen ternimaito juoksuttuu ilman makoakin. Maidon juoksuttuessa kaseiini saostuu ja sen mukana maitosokeri ja rasva irtautuvat herasta, joka laskeutuu pohjalle valkean…
lehiä (= liesuta)
kuljeskella ympäriinsä, olla menossa, liesussa.
Esimerkki Orimattilasta: "Likkakii on alkannuk kovast lehii kylällä, vaik koulu viälä kesken on."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Ainakin yksi mahdollisuus on kirja:
Samuel Shellabarger: Loistava Orsini. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1947 WSOYn kustantamana ja kahteen osaan jaettuna.
Kirjan englanninkielinen alkuteos Prince of Foxes oli ilmestynyt Yhdysvalloissa samana vuonna.
Kirja kertoo "Italian renessanssiajan valtiollisista taisteluista, päähenkilönä kondottieeri Orsini, jossa ajan monipuolinen nerous yhtyy, muina henkilöinä mm. Cesare Borgia ja Lecretia Borgia". Lauri Pohjanpää Arvosteleva kirjaluettelo.
Lähteet:
Loistava Orsini | Kirjasampo
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Finna-hakupalvelusta löytyvät tiedot 11 pohjoissaameksi käännetystä jännistyskirjasta, joista osa on lasten tai nuorten kokoelmasta. Olisikohan etsimäsi kirja jokin näistä? Lista aukeaa alla olevasta linkistä.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=j%C3%A4nnityskirjallisuus&type=…
Finnasta voit myös tarkistaa, missä kirjastoista kyseiset teokset löytyvät
Koululaisen vuosikerrat 1966-1974 on selattu läpi, eikä niistä valitettavasti löytynyt tätä runoa. Ylipäänsä näissä lehdissä oli hyvin vähän runoja. Ehkä runo on kuitenkin jostain muusta lehdestä.
Seuraavissa kirjoissa käsitellään Woolsonin ja Jamesin suhdetta:
- Lyndall Gordon; A Private Life of Henry James
- Emma Tennant; Felony
- David Lodge; Kirjailija, kirjoittaja
- Colm Toibin; Mestari
- Elizabeth Maguire; The Open Door
Näistä Colm Toibinin The master löytyy Helmet-kirjastoista englanniksi ja ruotsiksi https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SColm%20Toibin%20The%20mast… .
Kyseisestä Nurmion kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen sanat löytyvät Tuomari Nurmion "Maailman onnellisin kansa" -nimisen CD-levyn liitteestä. CD-levy on saatavilla Keski-kirjastoista. Verkkokirjaston osoite: https://keski.finna.fi
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Leluiksi naamioidut pommit olivat melko yleinen syytös toisessa maailmansodan aikana. Esimerkiksi sota-aikaisessa italialaisessa propagandassa syytettiin angloamerikkalaisia leluiksi, nukeiksi, perhosiksi tai kyniksi naamioitujen pommien käyttämisestä siviiliväestöä vastaan. Venäjällä vastaavasta on syytetty suomalaisia vielä viime vuosinakin. Todistusaineistoa tällaisesta ei ole löytynyt.
Talvisodan osalta kyseessä voisi olla muistuma Suomessa "Molotovin leipäkoreina" tunnettujen RRAB-3 -rypälepommien kuorma-ammuksista. Pommista on kuvia esim. SA-kuva -kokoelmassa:
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107398
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-106951
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107397
https://mpkk.…
Onko kyseessä Historiallinen arkisto -sarjan ensimmäinen ja toinen osa? Kahden puolen Pohjanlahtea I. Ihmisiä, yhteisöjä ja aatteita Ruotsissa ja Suomessa 1500-luvulta 1900-luvulle ja Kahden puolen Pohjanlahtea II. Enemmistöjen ja vähemmistöjen kesken.
Kirjat ovat ilmestyneet vuosina 2006 ja 2007. Ensimmäisessä osassa tutkitaan Pohjanlahden molemmin puolin sijaitsevien kaupunkien poliittista kulttuuria vapaudenaikana. Toisessa osassa pohditaan suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden suhdetta kummassakin maassa erityisesti kielen, kieliryhmien ja vallan näkökulmista. Alla linkit kirjojen tietoihin.
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-i
https://tiedekirja.fi/fi/kahden-puolen-pohjanlahtea-ii
New Yorkin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Dyja, Thomas: New York, New York, New York: Four Decades of Success, Excess, and Transformation (2021)
Horn, Stacy: Damnation Island: Poor, Sick, Mad, & Criminal in 19th-Century New York (2018)
Kenneth, Goldsmith: Capital: New York, Capital of the 20th Century (2016)
Luukka, Teemu: New Yorkin uhmatar : Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina (2018)
Wallace, Mike: Greater Gotham : a history of New York City from 1898 to 1919 (2017)
Wertz, Julia: Tenements, Towers & Trash: An Unconventional Illustrated History of New York City (2017)
Lisää kirjoja täällä: https://www.goodreads.com/shelf/show/new-york-history
Ja Afrikan historiasta:…
Varusmiespalveluksen aloittaa aina enemmän alokkaita kuin varusmiehiksi valmistuu. Puolustusvoimien vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan vuosina 2017-2021 varusmiehiä valmistui 84-85 % varusmiespalvelukseen tulleista. Koulutettujen varusmiesten määrä on pienessä laskussa. Vuonna 2017 Suomessa koulutettiin 20 323 varusmiestä, vuonna 2018 20 154 varusmiestä, vuonna 2019 20 040 varusmiestä, vuonna 2020 19 911 varusmiestä ja viime vuonna 19 781.
Puolustusvoimien+toimintakertomus+ja+tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+2021.pdf (puolustusvoimat.fi)
Yle uutisoi vuonna 2020, että varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.
https://…
Lapsensa uhraavasta kellonvalajasta runoili Uuno Kailas. Ensimmäinen versio runosta ilmestyi nimellä Kellonvalaja : pääsiäislegenda Suomen kuvalehden numerossa 15-16/1927. Lopullisessa muodossaan runo – nyt nimeltään Kellojen legenda – julkaistiin Kailaan kokoelmassa Uni ja kuolema (1931). Molemmissa versioissa lapsi on tyttö – ei poika.
Kellojen legendan dramaattinen loppuhuipennus kuuluu näin:
"Veti syliinsä tyttären / ja suuteli, silmät peitti / ja – sulavaan vaskeen heitti. / Se armaan ahmaisi sähisten. // Miten alkoi, taivas ties, / sinä päivänä malmi elää. / Te kuulette, kuinka se helää. / Se mies oli ehtoolla hullu mies." (Uni ja kuolema, s. 89)
Kysymykseen on vaikea vastata näkemättä kyseistä kaupunkikarttaa. Olisiko sitä esimerkiksi korjailtu / täydennetty jälkeenpäin? Syyskuussa 1941 lehdet uutisoivat Karjalankadun nimenmuutoksesta. Viipurin kaupunginvaltuusto ja hoitokunta lähettivät Mannerheimille sähkeen ja kyselivät tämän suostumusta nimenmuutokseen. Näin asian uutisoi esimerkiksi Laatokka-lehti.
12.09.1941 Laatokka no 102 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Jos asia mietityttää, kannattaa ottaa yhteyttä Arkkitehtuurimuseon arkistoon ja kirjastoon. Kirjaston arkistoaineisto - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Arkistossa on Otto-Ivar Meurmanin kokoelma, johon on koottu myös Viipurin asemakaavaa koskevat käsikirjoitukset. Ehkä selitys kadunnimeen löytyy…
