Valitettavasti näyttäisi pahasti siltä, ettei andorralaisten kirjailijoiden teoksia löydy Helmet-kirjastoista, vaikka aivan sataprosenttisen varma en voi asiasta olla. Tarkistin katalaaninkielisen Wikipedian luokat osoitteessa https://ca.wikipedia.org/wiki/Categoria:Escriptors_andorrans, eikä ainakaan siellä mainittuja kirjailijoita löytynyt Helmet-tietokannasta. Helmetistä ei oikein pysty hakemaan kirjailijoita kansalaisuuden perusteella, ja Andorrassa tärkein kieli on katalaani, jota käytetään myös muuallajoten senkään perusteella kirjailijoita ei pysty hakemaan
"World League for Sexual Reformille" löytyi käännös "sukupuolisuhteiden uudistamiseksi perustettu maailmanliitto", ks. Valvoja-aika 1.5.1933. Oletan, että myös Suomen Sosialidemokraatti -lehdessä 8.7.1928 ilmestynyt juttu Seksuaalikysymykset nykyaikana käsittelee liiton kokousta, vaikka en huomannutkaan tekstistä mainintaa liiton nimestä. "Sukupuolikysymys", "sukupuolisuhteet" ja "siveellisyys" tuntuisivat olevan hedelmällisiä hakusanoja, kun etsitään aihepiiriin liittyvää tekstiä vanhemmista aineistoista.Sosiaalihygienia- tai sosialihygienia-käsite esiintyy 1900-luvun alun lehdissä sellaisenaan, ks. hakutulos. Myös sanoja "yhteiskuntaterveysoppi", "yhteiskuntahygienia" ja "kansanterveys" on käytetty. Sosiaalihygienian alaan tuntui…
Emme pysty selvittämään yksittäisten ihmisten elossa olemista. Jos tarvitset tietoa perunkirjoitukseen tai muuhun hyväksyttävään tarkoitukseen, väestötietojärjestelmästä saatava elossaolotodistus on mahdollista tilata osoitteesta https://dvv.fi/tilaa-todistus-vaestotietojarjestelmasta. Toki voit myös ottaa yhteyttä henkilöihin, jotka ehkä tuntisivat äitisi, saadaksesi tietoa, onko hän elossa vai ei.
Äänen kuvauksesta tulee lähinnä mieleen japanilainen puhallinsoitin shō, jonka ääni muistuttaa huuliharppua. Soitin ei kyllä vaikuta sellaiselta, että sitä olisi mahdollista käyttää ulkona talvella. En onnistunut löytämään videota, jossa yleisö soittaisi kuvatun kuuloista soitinta - rumpuja ja pillejä kylläkin, mutta niistä ei varmasti ole kysymys.
Haapavedellä vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneita voi etsiä paitsi paikallisen lukion vuosikertomuksesta myös ylioppilasmatrikkelista Spes Patriae 1976.
Sakari Hinnerin teos Maarianheinä, mesimarja ja timotei (Otava 1986) antaa perustietoa aiheesta. Myös Yrttitarha-infon kirjallisuuslähteistä voisi löytyä hyödyllisiä teoksia. Ruokaviraston sivuilla opastetaan luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä. Suosittelen kysymään lisätietoa tosiaan myös Saamelaismuseo Siidasta: https://siida.fi/saamelaismuseo/saamelaismuseon-yhteystiedot/ sekä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta: kirjasto.lappi-osasto@rovaniemi.fi, p. 050 315 1487.
Hilkka-Helinä Lappalaisen runo "Onnellinen laulu" päättyy sanoihin silloinkin onnella on sata laulua-kaikesta siitä, mikä oli. Yksi humiseva kiitos,kaikentäyttävä, siitä, rakas, mikä oli.
"Gabriel, tule takaisin" näytelmästä on tehty libretto ja näytelmän käsikirjoitus löytyy myös kirjasta Mika Waltarin näytelmät Wsoy 1999. TEKIJÄ Waltari, Mika, kirjoittajaTEOS Mika Waltarin näytelmät / [toimittaja: Irina Björkman]Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1999ULKOASU 841 sivua : kuvitettu ; 24 cm TEKIJÄ Kuusisto, Ilkka, säveltäjäTEOS Gabriel, tule takaisin : nelinäytöksinen ooppera : libretto / Ilkka Kuusisto ; vapaasti Mika Waltarin näytelmän mukaan sovittanut Esko ElsteläJulkaisutiedot Helsinki : Suomen Kansallisooppera, 1998ULKOASU 48…
Kyllä, luonnonkumi eli lateksi on luonnollinen materiaali, jota saadaan Parakautsupuun (Hevea brasiliensis) maitomaisesta nesteestä. Myös luonnonkumityynyjä valmistetaan, esimerkiksi tämä.Lisää kumista ja mm. luonnonkumin historiasta.Kirjallisuutta: Laurila, Timo: Kumitekniikka: lyhyt johdatus kumitekniikan perusteisiin. Opetushallitus, 2007
Voit tutkia äidinkielen ylioppilaskokeiden kysymyksiä Ylen abitreeneissä https://yle.fi/abitreenit/aidinkieli. Teksti löytyvät tehtävävihoista. Kävin läpi noita mainitsemiasi vuosia enkä löytänyt niistä novellia, myöskin etsin Kirjasammosta, mutta sieltäkään ei kuvausta vastaavaa teosta löytynyt, https://www.kirjasampo.fi/fi. Sinun kannattaa varmaankin selailla muitakin vuosia.Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa novellin?Novelli muistuttaa sisällöltään Evan Hunterin Last spin -novellia, mutta en sitä ehdottanut sinulle, koska siitä ei löydy suomennosta eikä sitä siis varmaankaan ole ollut äidinkielen kokeessa. Eräs kommentoijistamme on kuitenkin ehdottanut sitä ja maininnut, että se on julkaistu englannin oppikirjassa, joten lisään sen…
Hei,Kyseessä lienee Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja -niminen lehti, joka ilmestyi 1912-1964.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa lehti löytyy, mutta tässä vaiheessa vapaasti luettavissa digitaalisena vain vuoteen 1939 asti.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3485959?sid=5253823543tai suora linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk03329?display=THUMB&year=1939
Hei,Mitis et fortis tarkoittaa “lempeä ja vahva” tai “lempeä mutta vahva”. Se on tunnettu latinankielinen lausahdus, jota käyttää mottonaan muun muassa Mary Erskinen historiallinen yksityiskoulu Edinburghissa, Skotlannissa. Sanonta esiintyy myös tunnetussa hollantilaisessa mitalissa vuodelta 1667, joka lyötiin Englannin ja Hollannin välisen sodan päättäneen rauhan yhteydessä.Ilmaus korostaa ajatusta, että todellinen voima ei ole väkivaltaista tai murskaavaa, myös lempeys, hyvyys ja tasapaino voivat olla vahvuuden muotoja. Fortis voidaan tulkita paitsi fyysiseksi vahvuudeksi myös rohkeudeksi, kestävyydestä ja “vahvaksi sydämisyydeksi”.Samankaltaisia ilmaisuja esiintyy monien aatelissukujen motoissa. Esimerkiksi Harparin suvun motto “Et…
Sotamuseolta tiedettiin kertoa, että kyseessä näyttäisi olevan Linnoituspatteristo 6:n (alkuvuodesta 1944 Kevyt patteristo 17) asevelimerkki. Merkistä on lyhyt kuvaus teoksessa Jatkosodan asevelimerkit (Docendo 2021), s. 307. Patteristo ehti osallistua Lapin sotaan. Patterin päällikkönä toimi kuvataiteilija Mikko Asunta. Teoksessa kerrotaan, että merkistä itsestään ei ole löytynyt tietoja. Verkossa olevasta Reijo Soinisen Sotilasmerkkejä Suomen sodista 1939 - 1945 -luettelosta merkki löytyy paikoilta 592 ja 852. Luettelon merkit ovat erilaisia kuin kuvassa, sillä toisessa ei ole alasakarassa vuosilukua ja toisessa on vuosiluku 1944.Patteristosta on laadittu 1990-luvulla historiikki, ja sotapäiväkirja löytyy digitoituna Kansallisarkiston…
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomessa on virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä. Virallisina liputuspäivinä liputtaminen on valtion virastojen velvollisuus, vakiintuneet liputuspäivät taas ovat nimensä mukaisesti päiviä, joina liputtaminen on vakiintunut tapa ja vahvasti suositeltua. Helmikuussa on yksi virallinen liputuspäivä, joka on Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. J. L. Runebergin päivä 5.2. puolestaan on vakiintunut liputuspäivä, joka on alkuperältään Suomen lippua huomattavasti vanhempi, sillä sitä on juhlittu ensimmäisen kerran vuonna 1854, jo omana aikanaan hyvin kuuluisan runoilijan 50-vuotispäivänä. Alvar ja Aino Aallon päivä 3.2. ja saamelaisten kansallispäivä 6.2. ovat suositeltuja liputuspäiviä…
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjassa sanan lapsenlapsi monikko on lapsenlapset, lastenlapset muotoa ei sieltä löydy. Samoin Finto-sanastoissa (mm. Oikeushallinnon sanastossa) termiä lastenlapset ei käytetä, vaan ohjataan käyttämään termiä lapsenlapset, joten se varmasti käy testamenttiin hyvin.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lapsenlapsi?searchMode=allhttps://finto.fi/yso/fi/page/p4353https://finto.fi/oiko/fi/page/?uri=http%3A%2F%2Fwww.yso.fi%2Fonto%2Fyso…
Kuvan merkki näyttää Kevyt patteristo 17:n asevelimerkiltä, ks. Reijo Soinisen Suomen sotilasmerkit -sivusto tai Matti Allonen ym.: Jatkosodan asevelimerkit (2021), s. 307. Tunnistus on kuitenkin epävarma. Kevyt patteristo 17 oli aiemmin nimeltään Linnoituspatteristo 6.
Kirjaston parviäly tuotti seuraavan tuloksen kauniskielisistä teoksista: Autere, Terttu: Kirjepostia (Karisto 2008)Harvey, Samantha: Kiertoradalla (Otava 2025, suom. Johanna Laitila)Hermann, Iselin C.: Suutelen postinkantajaa (Otava 2000, suom. Tarja Teva)Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (Tammi 2010, suom. Raija Nylander)Owens, Delia: Suon villi laulu (WSOY 2020, suom. Maria Lyytinen)Riikonen, Matias: Matara (Teos 2021) Ei ehkä kovin kevyt, mutta suosittelen kielen vuoksiSoininen, Pirkko: Ellen (WSOY 2018)Widholm, Katarina: Viaton sydän lyö (Gummerus 2024, suom. Anna Heroja)
