Teologiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla Joensuussa ja ruotsin kielellä Åbo Akademissa Turussa.
Lähde: Teologia.fi. https://teologia.fi/opiskelijaksi/ (Tarkistettu 5.4.2022)
Siltavuori on suomalainen sukunimi, jota ei mainita Suomalaistetut sukunimet -listauksessa.
Lähteet:
Suomalaistetut sukunimet. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%…
Sukunimi-info: Siltavuori. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/siltavuori.html
Ainiala, Saarelma & Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS, 2008.
Suomessa italiansalaatiksi kutsuttu salaatti on saanut nimensä alkuperämaansa Italian mukaan. Muualla maailmassa se tunnetaan tavallisemmin alkuperäisen italiankielisen nimensä insalata alla russa (tai insalata russa) mukaisesti venäjänsalaattina.
Italian kielessä hyvin sotkuista huonetta sanotaan "tosi venäläiseksi", minkä vuoksi myös monista satunnaisista aineksista kokoonpantu salaatti on saanut Italiassa nimekseen insalata alla russa ("venäläinen salaatti").
Lähteet:
Herkuttelijan keittiö. Italia : alkuperäisiä ruokaohjeita eri puolilta Italiaa
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Ei voi. Löydät Jyväskylän yliopiston tiedekunnat yliopiston verkkosivuilta osoitteesta https://www.jyu.fi/erillis.
Lääketieteen opiskelu on mahdollista Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Turun, Oulun ja Tampereen yliopistoissa.
Unkarin liittyessä Euroopan unioniin 1.5.2004 EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina toimi saksalainen Günter Verheugen. Marraskuussa 2004 laajentumiskomissaariksi tuli Olli Rehn.
Euroopan unioni. Unkari.
hs.fi. EU:n laajentuminen tulee komissaari Olli Rehnin vastuulle.
Kaleva.fi. Unkarin EU-jäsenyyttä tervehditty ilolla.
ts.fi. Turkille vihreää valoa EU-neuvotteluun.
wikipedia.fi. Günter Verheugen.
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Aimo Reitalan kirjasta Victor Westerholm (WSOY, 1967), sivulta 166.
Reitala selvittää matkakuvauksen taustaa näin: "Taiteilijan papereiden joukossa on säilynyt pieni matkakertomuksen luonnos. Hän laati kirjoituksen ensin minä-muotoon, mutta alkoi sitten kirjoittaa yksikön kolmannessa persoonassa uutta, joka jäi kuitenkin kesken eikä tiettävästi koskaan tullut julkisuuteen. Seuraavassa tämä monessakin suhteessa mielenkiintoinen kuvaus esitetään suomenkielisenä käännöksenä laajemmassa muodossaan lisättynä toiseen katkelmaan kuuluvalla alkukappaleella. Otsikkona oli Suomen laulu (Suomis sång)." (s. 165)
Kirjaa on saatavissa useammastakin PIKI-kirjastosta. Tampereelta se löytyy varastokappaleena…
Kyseessä on todennäköisesti Joel Hallikaisen kappale Hyvästi voi sanoa vain kerran. Sen kertosäe alkaa: "Ehkä milloinkaan ei voi tulla tuollaista onnen aikaa". Se on julkaistu levyllä Anna vierellesi tulla vuonna 1993.
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
Kirjastojen yhteinen valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta ei ole sama palvelu kuin Kysy.fi. Kysy kirjastonhoitajalta on perustettu 1998 ja se on toiminut verkossa vuodesta 1999 lähtien. Palvelun toimintaan ja sen kehitykseen voi tutustua tutkimala Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikkia. Palvelun toimintaperiaatteet löytyvät info-osasta ja kysymyslomakkeen täyttöohjeista. Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi jatkoi vuonna 2001 avatun IGS-palvelun toimintaa. Sen kohtalosta ei ole julkaistu tietoa. Asiasta täytyy kysyä Helsingin kaupunginkirjaston johdolta.
Kenties ohjelmassa on yhdistetty kaksi lastenlaulua: Kirppu ja härkä ja Kärpänen istui polvella? Kärpäslaulussa istuinpaikkaa voidaan vaihdella leikin toiminnan mukaan.
Pound cake -kakulle ei ole muuta suomenkielistä vastinetta kuin kuivakakku. Sen pääraaka-aineet ovat jauhot, voi, sokeri ja munat. Ranskassa sitä kutsutaan nimellä quatre-quarts, Meksikossa panqué ja Saksassa Rührkuchen.
Lähde
Wikipedia: Pound cake https://en.wikipedia.org/wiki/Pound_cake
Titanicin uppoaminen esitetään ainakin Don Rosan piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa Maailman rikkain ankka (The Richest Duck in the World). Se on julkaistu Suomessa ensimmäisen kerran jatkosarjana Aku Ankka -lehden numeroissa 15, 16 ja 17/1994 sekä sittemmin mm. Roope Ankan elämä ja teot -kirjassa.
Tietoa täytyy kaivaa sanomalehtiarkistosta. Arto-tietokannan mukaan Turun sanomat 1970-luvulta voisi löytyä Kansalliskirjastosta. Finna.fi
Kansalliskirjasto.fi
Toimituksen nopeus riippuu kaukolainaksi halutusta teoksesta. Onko niteitä vain yksi kappale, onko se tilaushetkellä lainassa vaiko hyllyssä, mistä asti varaus on tulossa.
Viiveet voivat ikävä kyllä johtua myös virheistä yhteystiedoissa. Voisit ottaa yhteyttä kaukopalveluun ja tiedustella varauksesi tilaa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit hakea varauksesi, jos lainaan unohtuneen kirjan eräpäivästä on vähemmän kuin 4 viikkoa. Kun saat toisen muistutuksen lainan erääntymisestä, korttisi "menee lukkoon" lainaamisen osalta. Samoin kortti lukittuu, jos sinulla on 30€ sakkoja.
Ellet pääse noutamaan varaustasi, se kannattaa perua (vaikkapa kirjastoon soittamalla) sillä noutamattomasta varauksesta menee Helmet kirjastossa1€ sakko.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan paikannimikokoelmasta löytyy vuonna 1925 kirjattuna seuraava tieto: Pajamäki (Vanaja, Idänpää) tila, erotettu Heikkilästä (1900-luvulla syntynyt nimi). Heikkilä oli yksi Idänpään ja viereisen Tyllilän kylien vanhoista kantatiloista. 1900-luvun alussa Idänpäässä oli neljä maakirjataloa, Äijälä, Heikkilä, Anttila ja Honkala. Vaikka talot siirrettiin myöhemmin kauemmas kaupungistuvalta alueelta, niiden nimet ovat edelleen edustettuina alueen katunimistössä.
Varsinaisesta pajasta, jonka voisi olettaa olevan tilankin nimen taustalla, en löytänyt tietoa, mutta Idänpäässä nykyisten Papinniityntien, Anttilankadun ja Viipurintien rajaamalla alueella asui 1900-luvun alkupuolella …
Pavarotti esiintyi Suomessa kolmesti, vuosina 1988, 1997 ja 1999. Neljännen kerran oli määrä tapahtua vuonna 2006, mutta se jouduttiin perumaan hänen sairastumisensa vuoksi.
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Reino Kero kertoo useassa teoksessaan suomalaisista siirtolaisista, jotka lähtivät Pohjois-Amerikkaan. 1890-luvulla monet matkustivat sinne Englannin länsirannikolta Liverpoolista. Keron mukaan valtamerimatkan kesto riippui paljon niihin käytetyistä laivoista, jotka olivat hyvin eri tasoisia. Useimmiten matkasta selvittiin kuitenkin alle 10 vuorokaudessa.
1890-luvun alussa nopeimmin tuon reitin kulkivat laivat Majestic ja Teutonic, joilta matkaan Liverpoolista New Yorkiin meni kuusi päivää ks. https://military-history.fandom.com/wiki/SS_Majestic_(1890)
Kero, Reino:
Suuren lännen suomalaiset (1976)
Suomen siirtolaisuuden historia 1 (1986)
Suureen länteen (1996)
