Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi…
Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä…
Voisikohan etsimäsi teksti olla Einari Vuorelan runosta Yhteenmeno kokoelmasta Yön kasvot (1923)?Kyseistä runoa on etsitty palvelussamme aiemminkin. Runo päättyy näin: "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät."https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-meni-einari-vuorelan-runo?language_content_entity=fiRuno sisältyy myös esimerkiksi teokseen Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille : valitut runo 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1989)
Kyseessä voisi olla Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe (Mr. Mysterious & Company, 1962). Siinä Hackettin perhe matkustaa värikkäillä vankkureillaan esiintymässä villissä lännessa taikuri-isän johdolla. Perheen lapset ovat nimeltään Paul ja Jane, ja esitykseen kuuluu numero, jossa Jane leijuu ilmassa. Kirjasta on julkaistu Suomessa kaksi eri painosta vuosina 1963 ja 1975, ja niissä on erilaiset kansikuvat.
Refanutointiin liittyvään kysymykseen on vastattu tässä palvelussa 13.7.25. Pääset lukemaan vastauksen tästä linkistä: Eräässä Facebook-ryhmässä tuli eteen luettelo erikoisharrastuksista. Se on peräisin kirjasta Selin, Bruno & Viherjuuri, Matti (toim.). 1947. Jokaisen miehen… | Kysy kirjastonhoitajaltaTopo Leistilän (myös nimellä Leistelä) kirjasta Refanut: kesäisiä seikkailuja ja sissielämää suurilla selkävesillä (Otava 1930) on otettu uusi painos vuonna 2017 nimellä Päijänteen satulaiva: Refanut. Kun teet uuden painoksen nimellä haun Keski-Finna-verkkokirjastosta, löydät Katso myös -otsikon alta suosituksia muista saman aihepiirin kirjoista.
Henkilö, johon viittaat, oli Iso-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour. Hän välitti marraskuussa 1917 kirjeitse tiedon maan juutalaisyhteisön johtoon kuuluneelle Rothschildille tiedon britti-imperiumin tuesta juutalaisten kansallisen kodin perustamiselle Palestiinaan. Balfourin kirje on sittemmin tullut tunnetuksi nimellä Balfourin julistus. Aiheesta voi lukea lisää Suomen Lähi-idän instituutin verkkosivulla olevasta artikkelista, jonka on kirjoittanut Palestiinaan ja Libanoniin erikoistunut tutkijatohtori Tiina Järvi Tampereen yliopistosta: https://lahi-itanyt.fi/nyt/balfour-100-britannia-palestiina-ja-historiallinen-vastuu/ Suomen Evankelis-Luterilaisen kirkon verkkosivun mukaan Jeesus Nasaretilainen syntyi Palestiinassa,…
Jos tarkoitat lainan uusintaa, voit tehdä sen ottamalla yhteyttä mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston tai Keski-kirjastojen toimipisteeseen. Löydät kirjastojen yhteystiedot osoitteesta keski.finna.fi. Voit uusia lainan myös verkkokirjastossa, kun kirjaudut sisään kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Täältä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ei voi uusia lainoja.Jos taas kyseessä on noudettavana olevan varauksen noutoajan pidentäminen, se onnistuu ottamalla yhteyttä siihen kirjastoon, jossa varaus on noudettavana.
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole etälukupiirejä vuonna 2025. Lukupiirejä järjestetään useissa kirjastoissa ympäri Oulua: Lukupiirit | Etsitkö luettavaa? | Oulun kaupunkiTieto etälukupiireistä on kovin hajallaan, mutta tässä muutamia:Lapin korkeakoulukirjasto järjestää tänä syksynä hiljaisen lukupiirin, johon voi osallistua myös verkon välityksellä.Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkällä on Kirjakaverit-ryhmä, joka kokoontuu parin viikon välein Zoomin välityksellä juttelemaan lukukokemuksista. Ryhmään osallistuminen edellyttää Klubitalo Pönkän jäsenyyttä.Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen löytyy verkkolukupiiri Reidarin lukupiiri 2025.Virginia Woolf -lukupiirissä luetaan yhdessä Woolfin tuotantoa, yhden kirjan kuukaudessa.…
Voisikohan kyseessä olla ampiaisvieras? Tieteellinen nimi volucella pellucens. Taitaa siis olla jokin kukkakärpänen.Näyttää mielestäni ainakin hyvin samannäköiseltä kuin näissä lähteissä: https://www.otokkatieto.fi/species?id=321 https://www.naturespot.org/species/pellucid-fly https://en.wikipedia.org/wiki/Volucella_pellucens
Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Muisteltu kirja on Painajaisia : WSOY:n nuorten jännityskertomuskilpailussa palkittuja novelleja (1996). Keväällä 1995 julistettuun kilpailuun saivat osallistua kaikki alle 18-vuotiaat. Painajaisia sisältää 12 parhaaksi katsottua novellia kilpailuun määräaikaan mennessä lähetetyistä 1526 kirjoituksesta, 4 palkittua ja 8 lunastettua. Yksi jälkimmäisistä on Marko Puhakan Joulupukki.
Löysin ainakin tämän M. Vuoren suomennoksen finna.fi sivulta: Rikos ja rangaistus : romaani kuudessa osassa jälkipuheineen. 1-2 | Eepos-kirjastot | Finna.fi Julkaisija: Jyväskylä, Gummerus 1888-1889. Kääntäjä M. Vuori. Kirja löytyy Kuortaneen pääkirjaston kotiseutukokoelmasta ja on siellä käytettävissä lukusalissa. En valitettavasti löytänyt mitään kuvaa kannesta tai mainintaa siitä, onko teos kovakantinen. Mutta halutessasi voit toki olla suoraan yhteydessä kyseiseen kirjastoon ja kysyä asiasta esim. sähköpostitse tai soittamalla. Tässä Kuortaneen kirjaston verkkosivu, josta löytyy heidän yhteystiedot: Kirjastopalvelut | Kuortane Myös Oulun yliopiston Pegasus tiedekirjastolta löytyy tämä: Rikos ja rangaistus : romaani…
Monikollisia juhlien nimiä on pohdittu tässä palvelussa ennenkin. Monikon käyttöä juhlien nimissä voi selittää sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Tässä pidempi ja selventävä vastaus Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Vaakaraidoitetun valkoisen aluspaidan ottivat käyttöön ensimmäisenä bretagnelaiset merimiehet ja kalastajat 1700-luvun lopulla. Tästä marinièrestä tuli Ranskan laivaston virallinen alusasu vuonna 1858. Tällöin määriteltiin myös tarkalleen sen ulkonäkö. Monien muiden valtioiden laivastot omaksuivat vastaavan mallin, Venäjän laivasto vuonna 1874.Vaatteen tarkkaa syntyajankohtaa ei tiedetä eikä myöskään sen keksijää. Sinisiä tai punaisia raitoja oli käytetty merisotilaiden vaatetuksessa jo 1600-luvulla.Lähteet:The ultimate symbol of French cool "Histoire et origines de la marinière"
Sanalle rappakalja en löytänyt mitään varsinaista merkitystä. Kyseessä lienee pelkkä väännös sanasta rapakalja, joka arkikielessä merkitsee 'huonoa sahtia, kaljaa tai olutta', Stadin slangissa myös ykkösolutta.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/rapakalja Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii
"Sysselsätt dig med studier af de bästa författare och utvidga derigenom sfären af din inbillning", kirjoitti Aleksis Kivi kirjeessä ystävälleen Robert Svanströmille kesäkuussa 1858. Vuosien mittaan sitaatti on saanut monta toisistaan hieman poikkeavaa suomenkielistä asua, kysymyksessä mainitun lisäksi mm. "Tutki parhaimpia kirjailijoita laventaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Tutki parhaita kirjailijoita laajentaaksesi siten mielikuvituksesi piiriä", "Opiskele parhaita kirjailijoita ja laajenna sitä kautta mielikuvituksesi piiriä" (Juhani Lindholm). SKS:n vuonna 2012 julkaisema Kiven kirjeiden kriittinen editio on ainoa lähde, jossa Kiven alun perin ruotsiksi kirjoittamien kirjeiden suomentaja on mainittu.Kiven kirje…
Etsimäsi teos voisi olla Howard Dullyn kirjoittama My Lobotomy (julkaistu 2007). Dullylle tehtiin niin sanottu jääpiikki-lobotomia, kun hän oli 12-vuotias. Teoksessa Dully kertoo muun muassa tuon operaation monista vaikutuksista hänen elämäänsä. Teosta ei tekemäni Finna-haun perusteella valitettavasti löydy mistään suomalaisesta kirjastosta, mutta se on tilattavissa monen kirjakaupan kautta.Dullyn teos on ainoa löytämäni, jossa kirjailija kertoo itselleen tehdystä lobotomiasta. Operaation kohteeksi joutuneista kerrotaan esimerkiksi näissä teoksissa:Kate Clifford Larson - Rosemary: The Hidden Kennedy Daughter. Tosikertomus Rosemary Kennedystä, jolle tehtiin lobotomia 23-vuotiaana.Ken Kesey - Yksi lensi yli käenpesän. Yhdelle teoksen…
Hei, meidän tiedossamme ei ole, että kirjaa kokonaisuudessaan olisi suomennettu. Englanniksi siitä on toki useita versioita: https://www.marxists.org/archive/trotsky/1936/revbet/revbetray.pdfMarxists Internet Archive-arkistoa ylläpitävät vapaaehtoiset. Yhteystiedoista käy ilmi, että suomenkielisen Lev Trotski -arkiston suomennokset on tehnyt yksi ylläpitäjistä. Kyse on siis epävirallisesta käännöksestä ja vapaaehtoisesta harrastustoiminnasta. Käännös todennäköisesti on tehty yllä olevasta englanninkielisestä versiosta. Muussa suomenkielisessä Trotski -tutkimuksessa ei viitata suomenkieliseen Petetty vallankumous -kirjaan. Jos kirja olisi suomennettu, siihen todennäköisesti olisi viitattu.
sensuuria on historian saatossa kirjastoissakin harrastettu, mutta ei nykyään. Jos nykyään kirjastosta jokin teos puuttuu, niin voi olla, että se on jätetty valitsematta kokoelmaan esimerkiksi rasistisen tai muuten rikollista tai huonoa makua edustavana teoksena. Toisen maailmansodan jälkeen kirjastotkin poistivat teoksia kokoelmistaan liittoutuneiden valvontakomission määräyksestä, eli käytännössä Neuvostoliittoon vihamielisesti suhtautuvan kirjallisuus joutui sensuurin kohteeksi. Asiasta on Wikipedia artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_j%C3%A4lkeinen_kirjasensuuri_SuomessaSensuuria on harrastettu myöhemminkin esimerkiksi eroottisen kirjallisuuden suhteen, ja termi kirjastojen myrkkykaapeista viittaa siihen. Eli…
