Kirjastojen hankintaprosessi ja käytännöt voivat vaihdella kirjastoittain, joten aivan yksiselitteistä kuvausta ja ohjetta oman kustanteen tarjoamisesta kirjastoille on vaikea antaa.
Pääsääntöisesti kuitenkin kirjastot hankkivat aineistonsa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joita ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi tai Kirjastopalvelu.
Tästä huolimatta kirjastot ottavat mielellään vastaan tiedon julkaisun ilmestymisestä. Kannattaa tutustua kirjastojen kotisivuihin ja sieltä mahdollisesti löytyvään tietoon hankintaosastosta ja sen yhteystiedoista. Mikäli tätä tietoa ei sivuilla ole tuotu esille, kannattaa tiedote lähettää kirjaston yleiseen sähköpostiin, josta tieto välitetään hankintaa tekeville henkilöille.
Tiedotteessa…
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
Churchill oli ensimmäinen kuningatar Elisabet II:n valtakauden 15 pääministeristä. Hänen pääministeriytensä alkoi kuitenkin jo lokakuussa 1951, kun vallassa oli vielä Elisabetin isä, kuningas Yrjö VI. Ensimmäinen Elisabetin nimittämä pääministeri oli vuosina 1955–57 tehtävää hoitanut Anthony Eden.
≡ British Prime Ministers Since 1721 Best & Complete UK List (adducation.info)
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Useissa Suomen kaupungeissa tuli 1920-luvulla käyttöön vuokra-autojen luokittelu. Autot luokiteltiin I ja II luokkaan tason ja koon mukaan. Helsingissä oli 20-luvun puolivälissä lyhyen aikaa käytössä myös III luokka. Tampereella luokittelusta luovuttiin vuonna 1937, koska tosiasiallisesti lähes kaikki kaupungin vuokra-autot olivat II luokan autoja. Helsingissä luokittelua noudatettiin vuoteen 1955 saakka.
Lähde:
Aila Hintsa, Syntymä, elämä, kuolema - aina on mukana taksi
Ihmiskunta siirtyy valoon Isaac Asimovin novellissa Viimeinen kysymys, joka sisältyy antologiaan Top science fiction. 2 (Jalava, 1993). Eletään vuotta 2061; keskeiset toimijat tarinassa ovat "itsesäätöinen ja itsekorjaava" Multivac-tietokone sekä kaksi sen avustajaa, Alexander Adell ja Bertram Lupov.
Kirjailijan omien sanojen mukaan Viimeinen kysymys on "novelleistani kaikkein paras – mahdollisesti myös (en katsokaas ole vaatimaton) kaikkien aikojen paras science fiction -novelli".
Hei,
Kysymykseen on valitettavasti hyvin vaikeaa esittää mitään konkreettista vastausta. Voimme kuitenkin ohjata mahdollisten tiedonlähteiden pariin Satakunnan alueen kirjastojen kokoelmissa.
Tuberkuloosin historiasta Suomessa on paljon aineistoa, merkittävä osa tosin käsittelee maailmansotia edeltävää aikaa. Farmakologia ja toksikologia (1988, ISBN 951-99962-4-9) sisältää luvun Tuberkuloosilääkkeet, joka saattaisi sisältää vihjeitä. Muita mahdollisia lähteitä voisivat olla esimerkiksi Parantolaelämää : tuberkuloosipotilaat muistelevat (1986) sekä Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa : Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen historia (1992). Nämä kirjat eivät kuitenkaan välttämättä sisällä lääkkeiden tai lääkeaineiden…
Muistamasi suomennos Topeliuksen runosta on Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan käännöksestä. "Satu Lillin nenästä" sisältyy Lukemisia lapsille -teoksen (Läsning för barn) kaksiosaiseen laitokseen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1906 - 1907. Vuonna 1982 ilmestyneessa näköislaitoksessa runo on sivuilla 66 - 68.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3290225
Lukemisia lapsille -teoksen ensimmäinen, kolmiosainen suomennos on vuodelta 1893 ja sen suomentajiksi mainitaan Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg. Tämä versio on luettavissa myös Gutenberg-projektin digitoiduissa teoksissa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html
Senja Penttisen pro gradun mukaan vuodesta 1947 Rajajääkärikoulun nimellä kulkeneen koulun arkisto on tallennettu Kansallisarkistoon, joten myös vanhemman aineiston voisi olettaa olevan siellä. Aarre-arkistorekisteristä tai Astia-palvelusta en kuitenkaan paikantanut varhaisempia aineistoja, joten on mahdollista että ne ovat muualla tai eivät ole säilyneet. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde:
Penttinen, S. (2021). Lieksan rajajääkärikoulun koulutustoiminta 1947–1956. Itä-Suomen yliopisto.
Saniaiset ovat itiökasveja ja niiden lisääntymisessä itiöillä on tärkeä merkitys. Rusehtavat pienet täplät saniaisten lehtien alapinnalla ovat itiöpesäkkeitä. Tuuli tai vesi kuljettavat itiöitä, joista uudet kasvit saavat alkunsa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saniaiset
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/vantaa/koivukyl%C3%…
En löytänyt sanastoista termiä (esim. Finto). Löysin kyllä esimerkin memory playsta Tennessee Williamsin Lasisen eläintarhan, mutta en löytänyt teoksen kuvailuista mitään memory playhin viittaavaa.
Pro gradu -tutkielmassa Draaman hiljainen kerronta Parenteesit kommunikoivana elementtinä Eeva-Liisa Mannerin näytelmässä Poltettu Oranssi, tekijä Anne Turunen (Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos kirjallisuus elokuussa 2009) on käytetty termiä ”muistinäytelmä” (memory play), joka on kuvattu muodoksi, jossa kertojahahmo osallistuu muiden henkilöhahmojen mukana näytelmän tapahtumiin, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/23038/4/URN_NBN_fi_jyu-20…
Sain apua Kuvataide- ja…
Tietosuojasta on tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla, https://tietosuoja.fi/tietosuoja. Siellä mainitaan jokaisella olevan oikeus henkilötietojensa suojaan ja kerrotaan, että henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Esim. Kopiraittilan koulussa on kerrottu kuvien julkaisemisesta, https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/valokuvien-ottamin…. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi, jos henkilön tunnistaa kuvasta. Jos siis luodut yleisluontoiset kasvot olisivat tunnistettavissa jonkun tietyn henkilön kasvoiksi, niitä ei voi todennäköisesti käyttää julkaisuissa, koska henkilö on tunnistettavissa, mutta jos eivät, ei käytölle…
Selkokielen asiantuntija on Selkokeskus, https://selkokeskus.fi/.
Selkokeskuksen sivuilta löytyy ohjeita:
yleiskuvaus selkokielestä, https://selkokeskus.fi/selkokieli/
selkokielen kirjoittamiseen, https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/
sekä kuvaus sanastosta, https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/selkokiele…
Selkokeskus myös auttaa selkokielikysymyksissä, https://selkokeskus.fi/tietoa-meista/ota-yhteytta/
Selkokielellä kommunikointiin löytyy materiaalia Papu.net:istä, https://papunet.net/materiaalia
Siellä on myös video jokamiehenoikeuksista, https://papunet.net/_pelit/_tarinat/kuvakirja/lue/Jokamiehenoikeudet_ht…
Papu.netissä on myös tietoa…
Marko Hjeltin säveltämän ja sanoittaman häävalssin nimi on "Parhaimman vierellein saan". Yhtye Jokapaikan Höylät, joka kappaleen esittää, on julkaissut nuotin omalla Facebook-sivullaan:
https://fi-fi.facebook.com/jokapaikanhoylat/posts/1562566020461261/
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on ukrainankielistä lastenkirjallisuutta ja ukrainankielinen kokoelma kasvaa nopeasti.
Näin etsit ukrainankielistä aineistoa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Helmet-tietokanta on osoitteessa www.helmet.fi.
Valitse yläpalkista ”Hae aineistoa”. Valitse sen jälkeen ”Tarkennettu haku”.
Kirjoita hakusanaksi tähtimerkki: *
Etsi kielivalikosta haluamasi kieli, esim. ukraina. Valitse kokoelmavalikosta "lasten kokoelma" ja aineistoksi "kirjat".
Paina: Hae.
Teoksia voi varata maksutta mihin tahansa Helmet-alueen kirjastoon. Voit tehdä varauksia itse, jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Eriytymistä kuvaavaa kaunokirjallisuutta löytänee helpommin, jos aihetta lähestyy esimerkiksi eriarvoisuuden ja luokkaerojen kautta. Kirjallisuustietokanta Kirjasampo antaa kelvollisia tuloksia esimerkiksi oheisilla hakusanoilla: sosiaalinen kerrostuneisuus, sosiaaliset ongelmat, lähiöt, luokkaerot, yhteiskunnalliset romaanit, yhteiskuntakritiikki, eriarvoisuus, erityisluokat, erityislapset.
Arvelan teoksen lajityyppiä lähinnä taitavat olla mustalla huumorilla kuorrutetut koulumaailman kuvaukset:
Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Aino Leppänen: Terkuin ope
Emilia Tala & Kati Rajasaari: Sadistiope ja hulluhoitsu
Kaunokirjallisempia teoksia, jotka kuvaavat syvemmin erilaisia sosiaalisia todellisuuksia ja…
Työntekijällä on oikeus vuosilomaan ja vuosiloman aikana maksettavaan palkkaan. Minilex.fi-sivuston mukaan "vuosiloma annetaan vuosittain, josta seuraa, että lomaa ei voi jättää kokonaan pitämättä eikä sitä voi antaa kokonaan rahana. Vuosilomalaki on säädetty, jotta työntekijä saa vuosittain pidemmän vapaan käyttääkseen sen lepoon ja virkistäytymiseen, ja sillä osaltaan suojataan työntekijää." (Voiko vuosiloman saada rahana? - Minilex)
Vuosilomalaki kokonaisuudessaan löytyy Finlex-verkkopalvelusta:
Vuosilomalaki 162/2005 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Viron kielessä ei ole äng-äännettä. N-kirjainta seuraava g lausutaan k:ksi. Ääntämisohjeita löytyy esim. Ylen sivuilta:
Ääntäminen | Kielet | Oppiminen | yle.fi
Valitettavasti kirjaston teoksista en onnistu löytämään vastausta tälle erikoiselle ilmiölle. Verkossa on muutama luontoasioihin erikoistunut sivu, josta ehkä olisi apua:
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/kasvit
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta ja aihetta onkin tutkittu jonkin verran. Annekatrin Kaivapalu on tehnyt tutkimusta viron ja suomen keskinäisestä ymmärtämisestä. Hänen kirjoittamansa tutkimus Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen (2020) löytyy Itä-Suomen yliopiston avoimien aineistojen eRepo-palvelusta. Tutkimuksen löytää kun menee osoitteeseen eRepo - Etusivu (uef.fi) ja hakee hakukentästä hakusanalla Kaivapalu.
Tuglas-seura, Suomen vanhin ja suurin Viro-seura, on julkaissut esim. Kaivapalun ja Helja Kirberin viron kielen ja suomen kielen suhteisiin liittyviä artikkeleita:
Tuglas-seura | Miten virolaiset ja…
