Ainakin seuraavista kirjoista löytyy mainitsemasi kielioppisäännöt ja paljon muutakin. Osasta on useampi painos, merkitsin listaan uusimman.
- Iisa, Oittinen & Piehl: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat 2012)
- Harmanen, Kaipainen & Murto: Uusi apulainen : kieliopas (Laatusana 2009)
- Leino: Suomen kielioppi (Otava 2015)
- Eronen: Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas (Kotimaisten kielten keskus 2017)
- Hakulinen: Iso Suomen kielioppi (SKS 2004). Tämä taitaa olla kattavin suomen kielen kielioppikirja mutta laajuutensa vuoksi ei ehkä käytännöllisin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut siitä verkkoversion, joka löytyy täältä: https://kaino.kotus.fi/visk/etusivu.php
"Alastomuus on tila, jossa ihminen ei peitä itseään pitämällä vaatteita." Näin määrittelee Wikipedia ja näin sen näkisin itsekin. Koska kyseisellä henkilöllä on päällään peräti kolme suhteellisen peittävää vaatekappaletta, hän ei ole alasti. Jos vaatekappaleet olisivat vaikkapa hattu, kaulahuivi ja nilkkasukat, määritelmä voisi olla erilainen. Kuvailemassasi tapauksessa henkilö ei kuitenkaan ole alasti, varsinkaan jos genitaalit eivät vilahtele vaatteiden alta.
Eila Kivikk'ahon runo "Satua" alkaa: "Kiukunharmaat pilvimöykyt, mikä teitä vaivaa?" Runo sisältyy Kivikk'ahon kokoelmaan "Viuhkalaulu" (WSOY, 1945) ja myös hänen "Kootut runot" -teokseensa, josta on useita painoksia, sekä Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Etsit varmaankin Friedrich Holländerin Wenn ich mir was wünschen dürfte kappaletta. Se löytyy YouTubesta mm. Marlene Dietrichin esittämänä jo vuodelta 1930 (pianossa itse säveltäjä-sanoittaja), https://www.youtube.com/watch?v=kGxPqPdDXmU
Ludwig Simon sarjassa Lupausten linnake (Haus der Träume), https://www.youtube.com/watch?v=nyetYNzUA5o
Hei,
Juonikuvaus osuu lähes täysin yksiin australialaisen minisarjan Bangkok Hilton kanssa (1989, pääosissa mm. Nicole Kidman & Denholm Elliot. Kolmiosainen sarja esitettiin Suomessa muistaakseni aika tuoreeltaan 1990-luvun alussa.
Molukkien luotsi -kuunnelmaa on esitetty Suomen radiossa vuonna 1958. Kuunnelma oli käännös ruotsalaisen nobelkirjailijan Harry Martinssonin kuunnelmastaLotsen från Moluckas. Alkuteos on kirjoitettu ja esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1937. Näytelmä kertoo portugalilaisen kapteeni Magellanin maailmanympäryspurjehduksesta vuosina 1519-1522. Pekka Gronowin mielestä kuunnelma oli vuoden 1958 paras kuunnelma. Suomeksi näytelmän on toteuttanut Urpo Lauri.
Lähteet:
Pekka Gronowin blogi : http://pekkahtgronow.blogspot.com/2016/11/kuka-voitti-kuunnelma-finlandian.html
Lotsen från Moluckas (teksti) Suomen kirjastoissa : https://www.finna.fi/Record/vaasa.173236?lng=sv#versions
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Lotsen_fr%C3%…
Kyseessä voisi olla Hopealuistimet, joka tosin ilmestyi ensimmäisen kerran englanniksi jo vuonna 1865. Sen on kirjoittanut Mary Mapes Dodge, ja se suomennettiin 1922.
Päähenkilöt ovat nimeltään Hans ja Gretel. He ovat hyvin köyhästä perheestä, ja heidän isänsä on loukkaantunut työskennellessään patotyömaalla. Isä leikataan, ja hän toipuu, mutta on menettänyt kymmenen vuotta elämästään. Gretel osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopeiset luistimet.
Hei,
Katsoin Yliopiston Almanakkatoimiston sivuilta, niin viikonpäivä oli lauantai 28.10.2006. Simon nimipäivä.
Osoite verkossa:
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…;
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
SDP:n Matti Ahde valittiin keväällä 1987 eduskunnan puhemieheksi. Keskustapuolueella oli omakin ehdokkaansa, Mikko Pesälä. Hänen mahdollisuuksiinsa ei tosin uskottu alkujaankaan. Puhemiehen vaaleissa Ahde sai 129 ääntä ja Pesälä 46.
Keskustan nihkeä asenne Matti Ahdetta kohtaan saattoi kummuta osin jo aiemmilta vuosilta, kun sisäministerinä ollut Matti Ahde puolsi voimakkaasti suunnitelmia ympäristöministeriön perustamiseksi. Näitä suunnitelmia vastustettiin muun muassa MTK:n ja keskustan taholta. Vastarinnasta huolimatta ympäristöministeriö perustettiin vuonna 1983 ja Suomen ensimmäiseksi ympäristöministeriksi valittiin Matti Ahde.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/16/matti-ahteen-tie-kekkosen-last…
Keskustapuolue, kokoomus ja…
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Parkkonen Oy toimi sekä kaupan että teollisuuden alalla. Eino Parkkosen johtama yritys oli "matka- ja nahkatavarain tukku- ja vähittäisliike", minkä lisäksi sillä oli vuodevaatetehdas. Parkkosella oli myymälät Hämeenkadulla (Hämeenkatu 12) ja Hämeenpuistossa (Hämeenpuisto 31); tehdas sijaitsi Kangasalla.
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta…
Helmetin Taskukirjasto-sovelluksessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547) tämä onnistuu. Asiakas voi tietysti halutessaan olla aina yhteydessä kirjastoautoon ja ilmoittaa pysäkin nimen. Kirjastoauton henkilökunta on myös tarvittaessa yhteydessä varaajaan, jollei pysäkki selviä esim. asiakkaan muiden varausten perusteella.
Varmaa lähdettä sitaatin alkuperäiselle esittäjälle ei löydy. Vuonna 1915 runoilija Edgar Guest julkaisi runon "Faith", jossa on säe "That strangers are friends that we some day may meet" ja siitä ilmaisu lienee lähtenyt leviämään hieman eri muodoissaan.
Lähde: Quoteinvestigator [viitattu 5.1.2023]
Vaalitoimitsija-sanaa käytetään ennakkovaalien ja kotiäänestyksen työntekijöistä.
Varsinaisena vaalipäivänä äänestystä hoitaa ja valvoo vaalilautakunta, jonka jäsenet tulevat puolueiden kautta.
Ennakkovaalien ja kotiäänestyksen vaalitoimitsijat määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Vaalitoimitsijalle ei ole muita erityisiä kelpoisuusvaatimuksiä kuin että hänen täytyy olla tehtävään kykenevä 18 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on riittävä kielitaito tehtävän hoitamiseen, eikä hän saa olla itse ehdokkaana, eikä myöskään ehdokkaan puoliso, lapsi, sisarus tai vanhempi.
Vaalilain luvussa 2 kerrotaan tarkemmin vaaliviranomaisten valitsemisesta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#O1L2P9a
Peruskoulun 9. luokalla opetetaan historiaa. Historiaa opetetaan vuosiluokilla 4-9.
Lähde ja lisätietoja
Perusopetuksen opetussuunnitelma, historia: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/vuosiluokkako…
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
