Olisikohan Linna epähuomiossa tai painovirhepaholainen kiusallaan tehnyt tässä kohdassa Arvo Töyrystä Laurilan? "Laurilan Arvon" kuvaus sopisi hyvin Kalle Töyryn vanhimpaan poikaan, johon on aikaisemminkin teoksessa vastaavalla tavalla ohimennen viitattu:
"Akseli seisoi katse lattiaan luotuna opettajan kiristäessä tietoja tappelusta. -- Opettaja turvautui Töyryn Arvoon. Arvo oli muihin nähden pienessä erikoisasemassa. Suuren talon poikana hän käyttäytyi paremmin kuin useat muut, niin kuin olisi jo pienenä tajunnut talonpoikaisarvokkuuden velvoituksen." (Täällä Pohjantähden alla. 1, s. 144)
"Laurila oli taksvärkissä ja niitti kauraa. Töyryn Arvo-poika haravoi hänen jäljessään. Laurila löi viikatteensa kiveen. Hän oli sen juuri hionut, ja…
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona…
Kyseiset rivit ovat Johannes Linnankosken kertomuksesta Rajan lapsi, joka sisältyy teokseen Sirpaleita (1913).
Voitte lukea tarinan Kansalliskirjaston digitoimasta Sirpaleita-teoksesta sivulta 37:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100521/Sirpaleita_tunnelmia…
Mikäli haluatte lukea tarinan kirjasta, voitte tilata teoksen Helmetissä teoksen omaan lähikirjastoonne. Sirpaleita sisältyy myös mm.Linnankosken Koottujen teosten kolmanteen osaan ja Valittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Ollilta löytyi ainakin kolme jouluaiheista tekstiä, jotka on julkaistu kokoelmateoksissa.
"Rauhallista joulua": julkaistu teoksessa Suomalaiset kertojat : valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta (WSOY 1937, 2. p. 1955) sekä Erilaista joulua : kertomuksia ja kuvauksia (Otava 1998)
"Jouluaattona": julkaistu teoksessa Olli, Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen : 25 niemeläisjuttua (Otava 1958)
"Miksi ei joulupukki jo tule": julkaistu teoksessa Olli, Valitut tekoset. 1 (Otava 1964)
Kysymys on varsin spesifi. Jos kysyjä suunnittelee kyseisen menetelmän kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä, kannattaa selvittää, onko menetelmä jo patentoitu. Tässä asiassa auttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Heidän sivustollaan on patentteihin liittyvä Usein kysyttyjä kysymyksiä -palsta, jossa neuvotaan esimerksi maksuttomien patenttihakujen tekemiseen. On tietysti ohjeita myös maksullisiin hakuihin.https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html#prh.ukk.item_26 Patenttiasioissa on myös neuvontapuhelin, josta voi ehkä kysyä alkuun. https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/patentit.html
Asiasta kannattaa kyseä esimerkiksi Pelastusopiston kirjastosta. Se palvelee ensisijaisesti alan opiskelijoita, käyttö- ja lainausoikeuden voivat saada kuitenkin myös ulkopuoliset. Linkki kirjaston sivulle :
https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/kirjasto-ja-tietopalvelut
Kirjaston tietokannantaan on linkitetty alan opinnäytetöitä. Esimerkiksi :
Jokinen, Pasi : Lämpökameran käyttö pelastustoimessa (2019)
Muutkin kirjaston linkit ja tietokanna lämpökameraan liittyvät teokset kannattaa tietysti tarkistaa.
Toinen mahdollinen taho, josta voisi saada lisätietoja on Onnettomuustutkintakeskus. Kysymystä kannattaa ehkä vähän muotoilla, jotta sen voi lähettää keskuksen yhteystietojen kautta.
https://www.…
Uhrilampaiden Buffalo Billiksi kutsuttu sarjamurhaaja laittoi uhriensa kurkkuun pääkallokiitäjän (Acherontia styx) kotelon. Sellainen löydetään ruumiinavauksessa kirjan luvussa 12, ja kohtaus nähdään myös elokuvassa.
Ks. esim. https://screenrant.com/silence-lambs-buffalo-bill-moths-symbolism-expla…
Työntekijällä ei ole oikeutta pitää viittä peräkkäistä lomaviikkoa, mutta työnantajan kanssa sopimalla se saattaa joillaikin työpaikoilla onnistua.
Lähde ja lisätietoja vuosiloma-asioista Työsuojeluhallinon sivuilta: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/vuosiloma
Rasvapolton tarkoituksena on estää ruoan tarttuminen pannuun. Pinnoittamattomassa pannussa ruoka-aineet, erityisesti proteiinit, muodostavat kemiallisia sidoksia pannun metallin kanssa.
Pinnoitettuina myytävissä pannuissa pinnoitteen (esim. Teflon) tarkoitus on estää tämä. Valurauta- tai hiiliteräpannuissa pinnoite luodaan rasvapolton avulla. Kovassa kuumuudessa rasva hajoaa pienemmiksi molekyyleiksi, jotka hapettuvat ja polymerisoituvat eli yhdistyvät uudelleen pitkiksi molekyyliketjuiksi.
Lähteet:
Paistopintaa syvemmältä -blogi: https://paistopinta.net/valuraudan-ja-hiiliteraksen-rasvapoltto/
Sciance of cooking -sivusto: https://www.scienceofcooking.com/why_food_sticks.htm
Ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastolla ei ole enää Kansallisbiografian lisenssiä käytössä, eikä sitä luultavasti ole muissakaan Keskikirjastoissa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa on Kansallisbiografia, mutta etäkäyttöä varten vaaditaan opiskelutunnukset. Yliopiston kirjastossa voi luultavasti paikan päällä käyttää Kansallisbiografiaa. En saanut sieltä vielä vastausta. Tässä yliopiston kirjaston yhteystiedot: Yhteystiedot — Jyväskylän yliopiston kirjasto (jyu.fi)
Tanskassa vokaali æ on yleensä e-äänne. Sen pituus voi kuitenkin vaihdella, ja paikoin se äänetään enemmän ä:n tai a:n tavoin. Näytteitä vokaalin ääntämyksen vaihteluista voi kuunnella täällä, kohdassa Vowel, sekä tästä videosta.
Voisiko kyseessä olla Karo Heikkisen nuortenkirja "Sirpale" (Karisto 2006):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_35753
Siinä uudelle paikkakunnalle muuttanut arka tyttö varastelee meikkejä yms. saadakseen kavereita ja hyväksyntää.
Painettua nuottia ei näytä löytyvän ainakaan kirjastoista.
Verkosta sen sijaan löytyy ainakin tällainen pianosovitus videomuodossa: https://www.youtube.com/watch?v=3_U71rSTg0M
Kappaleen kitarasoolosta löytyy vastaava nuotinnos: https://www.youtube.com/watch?v=kvFT0GpQGJw
Sointukartta: https://chordify.net/chords/beth-hart-joe-bonamassa-songs/i-ll-take-car…
Voit tiedustella asiasta saamelaiskäräjiltä:
vaalit@samediggi.fi
Tiedoksi lisäksi, että saamelaiskäräjien vaalilautakunta on vahvistanut lomakkeet vuoden 2023 vaaliluetteloon hakeutumista varten:
https://www.samediggi.fi/2022/10/19/saamelaiskarajien-vaalilautakunta-on-vahvistanut-lomakkeet-vuoden-2023-vaaliluetteloon-hakeutumista-varten/
Vaaliluetteloon liittyvät saamelaiskäräjälain pykälät 23, 23 a ja 23 b:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974#L4P23
Em. pykäliä on uudistettu mm. hallituksen esityksellä HE 234/2002, jonka tekstiin voit halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+234/2002
Valitettavasti en tunnistanut tekstiä. Osaisiko joku lukijoista auttaa? Etsimistä voisi auttaa se, että kysyjä kertoisi, mistä hän on kyseisen tekstin löytänyt.
Kirjansitomo V&K Jokinen | Tarkk'ampujankatu 9 A 3 | 00120 Helsinki
Tällä kirjansitomolla on 90 vuoden kokemus opinnäytetyön kansittamisesta. Liike sijaitsee Tarkkámpujankadulla, mutta he palvelevat myös postitse.
Puh 09 635143, 09 635142 | info@kirjansitomovkjokinen.fi
Reijo Pajamo on tehnyt kaksikin tällaista julkaisua, joiden sisältö on seuraava :
Laaja Suomessa laulettujen joulunajan virsien ja joululaulujen kokoelma, niiden syntyhistoriaa, tiedot sanoittajista ja säveltäjistä. Joululauluista yksinkertaiset melodianuotinnokset ja sointumerkit, laulut tekstissä alkusanojen mukaan. Lähdeluettelo, henkilöhakemisto ja hakemistot säveltäjistä ja runoilijoista
TEKIJÄ Pajamo, Reijo
TEOS Joululaulujen kertomaa / Reijo Pajamo ; kuv. Rudolf Koivu ja Martta Wendelin
PAINOS Toinen painos, 2011
Julkaisutiedot Vantaa : Reijo Pajamo ja Repale-Kustannus, c2011
TEKIJÄ Pajamo, Reijo
TEOS Taas kaikki…
Suomen Kissaliitto ei ole vielä julkaissut tämän vuoden tilastoja, mutta arvioi, että Suomen suosituin kissarotu on ragdoll. Näin on ollut myös aiempina vuosina. Niitä on yli sata enemmän kuin seuraavaksi suosituinta rotua, maine coonia.
Lähde: Suomen Kissaliitto
Yhteensä Suomessa on arvioitu olevan noin 600 000 lemmikkikissaa. Suurin osa näistä on ns. maatiaiskissoja, eli eivät mitään määriteltyä rotua.
Ruotsalaisesta Marabou-tuotemerkistä ei valitettavasti löydy tietokirjoja Suomen kirjastoista. Vuonna 1916 perustettu Marabou on nykyään monikansallisen Mondelez Internation -yrityksen tuotemerkki. Jonkin verran perustietoja löytyy Maraboun suomenkielisiltä verkkosivuilta. MTV Uutiset on myös julkaissut verkkosivuillaan Marabou-suklaata käsittelevän jutun. Tietoa saattaa mahdollisesti löytyä myös suklaan historiaa käsittelevistä kirjoista. Esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy Sophie D. Coen ja Michael D. Coen teos Suklaan historia (2005).
Lähteitä
Coe, Sophie D. & Coe, Michael D.: Suklaan historia. Suom. Auri Paajanen. Sitruuna, Kerava 2005.
Maraboun verkkosivut. Marabou Tänään. https://www.marabou.fi/maraboun-…
Valitettavasti makeisia valmistavasta Haribo-yrityksestä ei löydy tietokirjoja Suomen kirjastoista. En onnistunut löytämään myöskään Hariboa käsitteleviä lehtiartikkeleita, joita olisi saatavissa Suomessa. Koska kyseessä on saksalainen yritys, tuntuisi kirjallisuutta löytyvän jonkin verran saksaksi. Näitä kirjoja ei kuitenkaan tällä hetkellä löydy Suomen kirjastoista. Esimerkkejä saksankielisestä kirjallisuudesta ovat Bettina de Cosnacin Die Riegels: Die Geschichte der Kultmarke Haribo und ihrer Gründerfamilie (2006) sekä Kordula Wernerin Das große Haribo-Buch (2001).
Haribo-yrityksestä löytyy suomeksi jonkin verran perustietoa esimerkiksi heidän omilta verkkosivuiltaan. Yhdysvaltalaisen Smithsonian-instituutin julkaisemasta Smithsonian…
