Jos Instrumentarium ja muut yritysten nimet jätetään laskuista, Tampere ei ole järin latinankielisesti orientoitunut kaupunki. Tampereen klassilliseksi lyseoksi vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen etelänpuoleisen seinän lisäksi latinaa ei Tampereella juurikaan näy. Finlaysonin teollisuusalueella sijaitsevalle Kotkankalliolle pystytetyssä muistomerkissä on paikat kahdelle muistotaululle (Aleksanteri I ja Aleksanteri II), joissa on latinankieliset tekstit. Aleksanteri I:n laatta varastettiin vuonna 1997. Varotoimenpiteenä alkuperäiset laatat otettiin talteen ja siirrettiin Tampereen museoiden kokoelmaan.
Klassillisen lukion seinän latinankielisen tekstin laati Rooman kirjallisuuden professori Fridolf Vladimir Gustafsson. Se kuuluu…
En valitettavasti löytänyt muuta pesukarhuja sisältävää sarjaa tai elokuvaa kuin The Raccoons (Pesukarhut) vuodelta 1984. Se on kuitenkin piirretty eli ei aivan vastaa muistikuviasi. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaisi sarjan.
Lisätietoa sarjasta The Raccoons:
The Raccoons | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
The Raccoons - Wikipedia
The Raccoons (TV Series 1985–1992) - IMDb
Tietokoneiden varaussivulle johtaa ainakin seuraava polku Helmet.fi:ssä: Kirjastot ja palvelut > Työskentele ja viihdy > Varaa tietokone (Helsinki-niminen linkki).
Tässä suora linkki kyseiselle sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy…
Jotta pääset varaamaan tai muuttamaan varauksiasi, sinun täytyy ensin kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja pin-tunnuksella. Kun olet kirjautuneena, voimassa oleva varauksesi näkyy ylälaidassa. Samassa kohdassa on myös painike Poista, jota painamalla voit poistaa varauksen.
Varaus poistuu myös automaattisesti, jos varaaja ei kirjaudu koneelle 15 minuutin sisällä varauksen alkamisesta.
Pikaisia peruutuksia varten kannattaa vaikka soittaa kyseiseen…
Tällaisen tiedon etsiminen kirjaston tietokannasta on monien eri painosten takia työlästä ja epävarmaa, joten suosittelisin kääntymään Wikipedian tai vastaavien tietokirjamaisten sivustojen puoleen, jotka usein sisältävät kirjailijan bibliografian. Kirjailijan nimen yhdistäminen hakusanaan tuotanto ohjaa yleensä sivustoille, joilta tällaisia listauksia voi löytää, ja tutkimalla sivuston listaamia lähteitä voi arvioida listan luotettavuutta ja kattavuutta tai etsiä lisää lähteitä tiedonhaun tueksi. Kansallisbiografia, Kirjasampo, tai kustantamoiden, kirjailijan nimikkoseuran tai kirjailijan omat sivut voivat tarjota kirjailijasta riippuen tällaisia listauksia tai ainakin ohjata kohti sellaista teosta, josta löytää seikkaperäisen erittelyn…
Näyttäisi olevan niin, että ne, jotka asiaa ovat tutkineet, pitävät äänikirjojen kuuntelemista hyödyllisenä, koska se innostaa lukemaan, parantaa sanavarastoa ja kehittää kielellistä hahmotusta. Toisaalta fyysisten kirjojen lukeminen tuo paremmin esiin kieliopin hahmotuksen ja oikeinkirjoituksen sekä tekstin lukemisen sujuvuuden.
Äänikirjat kehittävät lukutaitoa, https://www.lukulux.fi/tama-lukemisesta-tiedetaan/uusmedioiden-mahdolli…
Onko äänikirjojen kuunteleminen lukemista, https://www.oulunylioppilaslehti.fi/viikon-51-tiedekysymys-onko-aanikir…
Kannattaako kirja ahmia silmillä vai korvilla? Äänikirjat vähentävät stressiä ja ovat näppäriä, mutta toisinaan kannattaa myös pysähtyä lukemaan, https://yle.fi/uutiset/3-10290663…
Sukututkimusasioissa kannattaa kääntyä Sukututkimusseuran puoleen. Löysin keskusteluketjun, jossa käsitellään Illman-sukua, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33324.html, mutta en teoksia aiheesta kirjastomme kokoelmasta.
Sukututkimuksen aineistoja löytyy seuran sivulta, siellä on myös neuvontapalvelu, josta saa apua:
Suomen Sukututkimusseura, https://www.genealogia.fi/
Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet/
Sukututkimusseuran neuvontapalvelut: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut/
Lisäksi voi tutkia Sukuseurojen keskusliiton, https://www.suvut.fi/
ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen palveluja, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm.
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+…
Nalle Luppakorva -dvd:n ainoa kappale on poistettu, eli ei ole enää mitään, mitä varata. Ajan myötä aineiston, jonka viimeinenkin lainakappale on poistettu, teostiedot poistetaan asiakkaiden näkyvistä Helmet-haussa. Kyseisen Nalle Luppakorvan kohdalla tämä hoidettiin nyt saman tien.
Viimeistä poistettua Luppakorva-kappaletta oli lainattu vuodesta 2006 lähtien 226 kertaa ja uusittu 165 kertaa. Luvut alkavat olemaan lainamäärien äärirajoilla, materian kestävyyden absoluuttisessa nollapisteessä.
Toukkien tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
Suomen perhoset sivulla voi tutkia perhosia ja niiden yhteydessä on kuvia myös toukista, mutta sieltä ei näytä saavan erikseen haulla toukkia näkyviin, https://www.suomen-perhoset.fi/.
Ötökkätiedon toukkakuvista tuo näyttäisi muistuttavan eniten neitoperhon tai suruvaipan toukkaa.
Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä.
Hei!
Eri valmistajat myyvät ns. Wokkiöljyä (Wok oil). Kyse on yleensä aasialaisittain maustetusta öljystä, mausteena on voitu käyttää esim. seesaminsiemeniä. Mausteet ja aineisosat kuitenkin vaihtelevat tuotteittain, joten on mahdoton sanoa yhtä ainutta ainesosaa, joka tekisi öljystä juuri "wok-öljyn".
Mausteöljyjen tarkoitus on nimensä mukaan maustaa ruokaa.
Kannattaa käydä kaupan öljy- ja kastikeosastolla tutkailemassa eri tuotteita ja valita niistä omaan makumaailmaan sopiva aasialaisittain maustettu öljy. Öljyn voi toki myös maustaa itse, jolloin sillä voi korvata valmiiksi maustetut öljyt.
Lisäksi kannattaa kysyä reseptin laatijalta suosituksia kyseiseen reseptiin sopivasta öljystä.
Hei!
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot
Tarkkaa vastausta kysymykseen on vaikea antaa, mutta tässä muutamia aiheeseen sopivia lähteitä:
Avoindata.fi -sivustolta https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirjat löytyy Excel-tiedosto Helmet-kirjastojen lainatuimmista lastenkirjoista vuodesta 2014 aina 30.6.2021 asti. Kyseistä exceliä selaamalla voidaan todeta, että suosituimpien lastenkirjojen joukossa vuonna 2021 ovat olleet esimerkiksi Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja. 15,…
Kyseinen katkelma on Jane Austenin romaanin Pride and Prejudice kappaleesta 22. Teoksesta on kaksi suomennosta.
O. A. Joutsenen suomennoksessa vuodelta 1922 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Panematta erityisen suurta arvoa miehiin ylipäänsä hän oli aina pitänyt avioliittoa elämänsä päämääränä; mitäpä muuta turvaa hyvin kasvatetulla, mutta vähävaraisella nuorella naisella olikaan säästyäkseen näkemästä pahoja päiviä?"
Sirkka-Liisa Norko-Turja suomensi saman kohdan vuonna 1947 seuraavasti:
"Charlotte ei ollut koskaan kovinkaan paljon välittänyt miehistä eikä avioliitosta, mutta naimisiinmeno oli silti ollut hänen päämääränsä. Mitä muuta tulevaisuuden turvaa oli vähävaraisella, hyvän kasvatuksen saaneella nuorella naisella? Ja vaikka oli…
Janet & Allan Ahlbergin Hilpeä posteljooni, eli, Kaiken maailman kirjeitä (1989) voisi tulla kyseeseen. Englanninkieliseen alkuteokseen voi tutustua YouTubessa: The Jolly Postman or Other People's Letters - YouTube
Suosittelisin tutustumista seuraaviin teoksiin:
- Miettinen, Seppo K.: Logiikka - perusteet
- Kangasaho, Jukka ym.: Logiikka ja lukuteoria
Jälkimmäisen teoksen sivuilla 56-65, on esimerkkejä ja harjoituksia kvanttoreilla laskemisesta.
Ateneumin taidemuseon erikoistutkija vastaa asiaan näin:
"Pojat ovat mitä todennäköisimmin helsinkiläinen Werner Sivenius (takimmainen poika) ja pienempi poika on mahdollisesti hänen veljensä.
Useampikin tutkija on esittänyt että malleina olisivat tamperelaisveljekset Lauri ja Kalle Railio, perustuen Veljekset-nimisen maalauksen takana olevaan lappuun. (Veljekset-maalauksen pojat on todettu samoiksi kuin Haavoittunut enkeli -maalauksen kantajapojat.) Lapussa lukee, että (Veljekset)-teos on maalattu Tampereella, ja samat veljekset on kuvattu Tampereen Johanneksen kirkon koristelussa vuosina 1904-1906.
Taidehistorioitsija Marjatta Levannon mukaan maalauksessa eivät kuitenkaan ole Railon veljekset, sillä Veljekset-teos näkyy…
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat…
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Kyllä ikärajoja sisäänpääsyyn oli, 20 vuotta ja joskus enemmänkin. En löytänyt kuitenkaan tarkempaa listaa ravintoloiden ikärajoista tuolta ajalta. Alkoholilainsäädännön historiaa ja sen vaikutuksia on listattu THL:n sivulle, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkohol… sekä selvitys alkoholioloista, https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104360/THLselvitysAlkohol…. Alkoholilain ja anniskelun historiasta tehdystä opinnäytteestä voi lukea ikärajojen historiaa. Myös 1970-1980 -luvuilla rajoitettiin väkevien alkoholijuomien myyntiä ikärajalla, joka oli 20: Alkoholipolitiikka ja ravintoala, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121487/Opinnaytetyo%20-%2…
Alkoholilaki, …
