Poliisin sivuilta ei tosiaan suoraan löydy tietoa, milloin uutta passia voi aikaisintaan hakea. Sehän saattaa riippua siitä, kuinka ahkerasti henkilö matkustaa ja passi täyttyy leimoista. Poliisi.fi:ssä sanotaan näin:
"Kun haet passia verkossa, sinun ei tarvitse käydä poliisiasemalla, jos
-olet käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjälkesi passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten
-nimesi on sama kuin edellisessä passissasi
-lupavirkailija pystyy toteamaan, että uusi passikuvasi esittää samaa henkilöä kuin edelliset passikuvasi
Kaikkien kolmen edellä mainitun ehdon on täytyttävä. Ei siis riitä, että sormenjäljet on joskus otettu, vaan sen on täytynyt tapahtua viimeisten kuuden vuoden…
Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Vuoksi sun" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18. Laulu alkaa: "En kyyneleitä mä tänään peitä".
Risto Asikaisen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Sadan yön salaisuus" ei ole julkaistu nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Valitettavasti Pajurannan tarinoita ei ole enää saatavana mistään äänitteenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622428
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/mistahan-loytyisi-aikoinaan-kasetilta-kuu…
https://finna.fi/Record/fikka.4622428
Hei,
Kansanedustajan tehtävä on luottamustoimi, edustajat eivät myöskään saa palkkaa vaan palkkiota.
Voit seurata poissaoloja:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Sivu…;
Sivulta löytyvät sekä täysistuntojen (päivitetty 5.10.2022) että valiokuntien poissaolotilastot. Lisäksi sivulla on puhemiesneuvoston ohje poissaolotietojen kirjaamisesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/valtiopaivaasiat/tilastojajaraportteja/Publ…;
Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén on kirjoittanut erinomaisen kirjan eduskunnan toiminnasta, kirja "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä" on vapaasti saatavilla ja voit siihen halutessasi tutustua:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/…
Hei,
Eduskunnan kirjastossa on entisiin presidentteihin liittyvää kirjallisuutta, mutta arkistoaineistoa meillä ei ole. K.J.Ståhlbergin arkisto on Kansallisarkistossa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Itsen%C3%A4isen_Suomen_valtionp%C3…
Yhteystiedot:
https://kansallisarkisto.fi/index.php/yhteystiedot?page=fi/yhteystiedot…;
Ståhlberg, Kaarlo Juho (1865 - 1952) / Kansallisbiografia
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/626
Kyseessä on Mirkka Rekolan runo Uneen kokoelmasta Vedessä palaa (1954).
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.37761
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Mirkka Rekola: Virran molemmin puolin : Runot 1954 - 1996 (1997, s. 39).
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.357856
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sananmukainen suomennos olisi "Onko neljäs serkkusi kahden polven takaa?".
Serkkusuhteiden monimutkaisia vesiä on kahlattu tässä palvelussa aiemminkin, tässä esimerkiksi havainnollistava vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-1-serkku-yhden?language_c…
Jos sukulaisuussuhteet kiinnostavat enemmänkin, voi asiaan perehtyneitä löytää esimerkiksi Sukututkimusseuran Suku forumilta:
https://www.genealogia.fi/sukuforum/
Tuomas Salste on tehnyt myös havainnollistavan kaavion:
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Kuvan perusteella vaikuttaisi olevan valeskorpioni. Lajiksi epäilisin kirjavaleskorpionia. Kuvia valeskorpioneista löydät muun muassa iNaturalist-palvelusta https://inaturalist.laji.fi/observations?taxon_id=172373.
Lähteet:
Uddström, Annika: Suomen lukit ja valeskorpionit, 2016, ISBN 978-952-68504-0-5
https://laji.fi/taxon/MX.201753
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kirjavaleskorpioni_o…
https://suomenluonto.fi/uutiset/saksekas-otokka-olohuoneessa/
Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Seuraavana vuonna Suomi alkoi EU:ssa ajaa yhteisestä kesäaikajärjestelystä luopumista, ja syyskuussa 2018 Euroopan komissio antoi ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin kumoamisesta. Komission tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019. Direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen lisäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla…
Suorilta salamaniskuilta suojaavaa salamasuojausta käytetään lähinnä korkeiden kohteiden kuten tietoliikennemastojen, kirkontornien ja muiden korkeiden rakennusten ja räjähdysvaarallisten tilojen suojaukseen.
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Suojautuminen ukkoselta.
Suomen maaseudulla 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneiden ihmisten arkielämään löytyy monia erilaisia tulokulmia, mutta aineistoa pitäisi kyllä löytyä suhteellisen runsaasti. Vinkkaan tässä tietokirjallisuutta, mutta toki myös kaunokirjallisuudesta löytyy varmasti paljon 1600- ja 1700-lukujen maaseutukuvauksia. Tiedonlähteenä tietokirjallisuus on kuitenkin yleensä kaunokirjallisuutta luotettavampaa.
Voit lähteä etsimään tietoa maaseutuväestön arjesta ja kulttuurista esimerkiksi erilaisista Suomen historian yleisteoksista. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -teossarjan ensimmäinen osa (2006) tai Suomen kulttuurihistoria -teossarjan ensimmäinen ja toinen osa (2002). Saattaa olla myös hyödyllistä tutustua…
Mukavaa, että olet löytänyt kirjastomme opiskelutilat. Voit toki juoda kahvia opiskelujesi ohessa. Meillä ei ole kahvilaa eikä kahviautomaattia, joten sinun on tuotava kahvi tullessasi. Jos käytät pahvimukeja, muista laittaa tyhjät mukit ja mahdolliset servetit roskiin. Ole varovainen sarjakuvahuoneessa, jossa on kokolattiamatto. Toivon, että et syö ainakaan mitään tahrivaa. Mietimme lähiaikoina eväspaikat, joissa asiakkaamme voivat vapaasti ja muita asiakkaita häiritsemättä syödä eväät.
Kirjasarjan alkuperäisellä nimellä Blood Roses on julkaistu useita romaaneja [1]. Yksikään näistä ei vastaa kuvausta. Myöskään samantyyppisellä nimellä Blood and Roses ei löydy vastaavaa sarjaa.
Lisäksi sarjan kuvataan kertovan "kuolemattomasta naisesta, joka räjähti veripisaroiksi aina kun mies kohteli häntä töykeästi. Hän pyyhki maan tasalle kokonaisia kaupunkeja ja aiheutti täydellistä tuhoa". Kuvaus vaikuttaa parodialta historiallisen fantasian kliseistä, samoin kuin maininta siitä, että kirja on nimenomaan 800-sivuinen ja että "kaikki maan kustantajat olivat hylänneet teoksen, mutta se oli päätynyt naisten suosikiksi". [2]
[1] https://d-pdf.com/electronic-book/1522
[2] Colgan, Jenny. …
Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
Ilmiötä voidaan kuvata näin: Tuulettimen jalustan sisällä oleva moottori imee ilmaa tuulettimen alaosasta. Ilma ohjataan jalustan sisällä kiihtyvällä vauhdilla ylöspäin ja ulos kehämuotoisen yläosan kapeasta raosta. Kehys on muotoiltu kaartuvaksi lentokoneen siiven tapaan. Muodon ansiosta kehyksen läpi purkautuva ilma luo alipaineen, joka imee mukaan lisää ilmaa tuulettimen ympäriltä. Tämä lisää ilman virtauksen moninkertaiseksi.
Lähteitä:
Valmistajan edustajan kuvailu toimintaperiaatteesta
How the Dyson Bladeless Fan Works | HowStuffWorks
Fläktar utan fläktar (nyteknik.se)
Nostovoima Wikipediassa
Tuulettimen periaatteesta englanninkielisessä Wikipediassa
James Dyson esittelee tuuletinta videolla
Hei,
voisiko se olla John Praterin kuvakirja jonka nimi on Lahja. Se on julkaistu vuonna 1985 ja kertoo mielikuvitusmatkasta pahvilaatikolla ja on tosiaan tuollainen tekstitön kirja.
Löytyy Vaara-kirjastojen kokoelmasta: Lahja | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi).
Etsitty novelli on Kazuo Ishiguron Perheillallinen, joka ilmestyi Parnasson numerossa 4/1997 Arto Virtasen suomentamana.
Novelli alkaa näin: "Fugu on kala jota pyydetään Tyynestä valtamerestä Japanin rannikolta. Sillä on ollut minulle erityinen merkitys siitä saakka kun äitini kuoli sitä syötyään. Myrkky sijaitsee kahdessa hauraassa pussissa kalan sukurauhasissa. Kun kala perataan, on myrkkypussit poistettava hyvin varovasti, sillä kömpelyyden seurauksena myrkky pääsee leviämään lihaan. Valitettavasti on kovin vaikea päätellä, miten onnistuneesti myrkkypussien poistaminen on sujunut. Täyden varmuuden saa vasta – niin kuin äitini tapauksessa – kalaa syötyään."
Kyllä, myös special-niteitä voi lainata kuka tahansa Helmet-kirjaston asiakas. Special-määrite tarkoittaa, että kyseistä kirjaa ei voi varata eikä uusia, siten ne ovat kuin Bestseller-kirjat. Special-määritettä käytetään laitoskirjastojen ei-varattavista kirjoista sekä niin sanottujen pokkarihyllyjen kirjoista. Pokkarihyllyjä on ainakin Keskustakirjasto Oodissa.
