Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
Päivittyvä lista erilaisista kirjoituskilpailuista löytyy kirjoittaminen.fi-sivustolta: https://kirjoittaminen.fi/kirjoituskilpailut/
Runokilpailuja nuorille on järjestänyt ainakin Topelius-seura. Viime vuoden kilpailun tietoja pääset tarkastelemaan tältä sivulta: https://www.runo2022.topelius.net/
En löytänyt lehteä, joka julkaisisi harrastajakirjoittajien tekstejä ilmaiseksi.
Finna-tietokannan mukaan Henry Haapalaisen säveltämästä kappaleesta "Tietää saat viimeinkin" löytyy nuottijulkaisu ainoastaan SIbelius-museon arkistossa.
https://finna.fi/Record/sibelius.A67169C238024758BF3D1F4267B88BB4
Muita nuotinnoksia kappaleesta ei näytä julkaistun. Sävellyksen soinnut voi löytää täältä:
https://chordu.com/chords-tabs-sen-tiet%C3%A4%C3%A4-saat-viimeinkin-id_…
Varmimmin taiteen arvioinnin ja aitouden voisi selvittää asiantuntijalla, esimerkiksi huutokauppakamarilla. Signeeraus kyllä näyttäisi taidemaalari Jalmari Elian käsialalta: vrt. Bukowskin huutokaupassa esillä olleen "Maalaistalo talvella" -työn signeeraus.
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/F157/547-jalmari-elia-maalaistalo…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalmari_Elia
Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli elossa 71 211 vuonna 1948 syntynyttä eli 73-vuotiaita. Se oli noin 1,3% Suomen väkiluvusta. Lähde: Tilastokeskuksen väestörakenne-taulukko
Laina-aika alkaa lainaushetkestä, ei siitä kun kirja saapuu kirjastoon. Kun noudat kirjan itsellesi, muista myös lainata se, että saat sille laina-ajan.
Juice puhuu : kootut muistelmat -kirjan ensimmäisessä osassa Runebergin tekstiin tehdyn Sotilaspoika-kappaleen yhteydessä Juice mainitsee kyllä säveltäneensä Runebergia, mutta kääntämistä – tai aikomusta kääntää – hän ei mainitse sanallakaan: "Vänrikki Stoolin tarinoita mä oon sävellelly, melkein kaikki." Muistelusten pohjana olevat haastattelut on toki tehty jo vuosina 1989–90, mutta en onnistunut löytämään viitteitä mahdollisista Runeberg-suomennoksista Juicen myöhempien vaiheidenkaan kirjallisia tuotoksia käsittelevistä lähteistä. Juice puhuu -kirjan perusteella ruotsin kieli ei hänelle erityisen läheistä ollut ("Se oli yks kieli muitten joukossa, semmonen jota mä hyvin harvoin tuun tarviimaan mutta on hyvä syystä tai…
Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston sanakirja määrittelee ryyni-sanan seuraavasti: kuorittuja (ja rikottuja) viljakasvien jyviä, esim. mannaryynit.
Arkikielessä esim. kaurahiutaleista voidaan puhua myös kauraryyneinä.
Fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen erikoistunut Risingshadow.fi -sivuston mukaan parhaita aikuisten suomeksi ilmestyneitä fantasiakirjoja ovat mm.
Patrick Rothfussin Tuulen nimi ja Viisaan miehen pelko (trilogian kolmatta osaa ei ole vielä julkaistu)
George RR Martinin Tulen ja jään laulu -sarja (tämäkin edelleen kesken)
Robin Hobbin Näkijän taru-, Lordi Kultainen- ja Narri ja Näkijä -sarjat (englanniksi samaan maailmaan sijoittuvaa löytyy enemmänkin)
Scott Lynchin Locke Lamoran valheet (sarja on edelleen kesken, vain 1. osa ilmestynyt suomeksi)
Laura Luotolan Suoja (2 osaa)
T. J. Klunen Talo taivaansinisellä merellä, Klunelta tulossa toinen käännös tänä vuonna
Terry Pratchettin Kiekkomaailma-kirjat (humoristista…
Mikäli tarkoitat Oskar Merikannon säveltämää ja Heikki Ansan sanoittamaa kappaletta Soi vienosti murheeni soitto, löydät sanoituksen ja kappaleen esitettynä alla olevista linkeistä.
Kappaleen sanoitus: https://www.lieder.net/lieder/get_text.html?TextId=120598
Kappale Matti Salmisen esittämänä: https://www.youtube.com/watch?v=BxEn_kTvOyE
Suomen Lajitietokeskuksen mukaan linssi eli kylvövirvilä on hento ja 60–75 cm korkea yksivuotinen palkokasvi. Parilehdykkäiset lehdet päättyvät kärhöihin. Eliöryhmältään putkilokasvi.
Lähde: https://laji.fi/taxon/MX.38991
Tätä asiaa on pohdittu Kielikellossa v. 2018 Äitienpäivä ja isänpäivä - Kielikello
sekä Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa Yksi isä ja monta äitiä - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi).
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei näistäkään jutuista löydy.
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia.
Sodankylän perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan näin:
Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä on toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaille valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä.
Lähde: https://peda.net/sodankyla/koulujen-sivut/ol22/luku15/15-4_oppiaineet/1…
Kalevala on saatavilla cd-äänikirjana PIKI-kirjastojen kokoelmassa.
YouTube-videopalvelusta löytyy myös osa Kalevalan runoista laulettuna: https://www.youtube.com/@kalevalalaulettuna4031/videos
Ruotsissa on 9-vuotinen peruskoulu, kuten Suomessakin.
Lähde ja lisätietoa Ruotsin koulujärjestelmästä: https://www.norden.org/fi/info-norden/perusopetus-ruotsissa
Friedrich von Schillerin historiallinen näytelmä Don Carlos on luettavissa Toivo Lyyn suomennoksena Schillerin Valittujen teosten osasta 2. Suomennos on vuodelta 1953.
Kysymyksestäsi ei ilmene, missä päin Suomea tarvitsisit teoksen kesällä. Teosta on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta tai ko. paikkakunnan verkkokirjastosta, onko teosta mökkipaikkakunnallasi.
https://finna.fi/Record/helle.83803
https://finna.fi/
Sarjan alkuperäinen nimi on Toucan 'Tecs ja sitä on tehty yhteensä 26 osaa.
Lähteet:
IMDB: https://www.imdb.com/title/tt5137458/
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Toucan_Tecs
Kappale on nimeltään Tähtien kertomaa (säv. Alex Alstone). Tunnetuin esitys lienee Vieno Kekkosen tulkinta. Nuotinnos sanoituksineen onkin sitten Finna-haun mukaan vaikeasti saatavilla. Se löytyy Kansalliskirjastosta eikä ole saatavissa kotilainaan.
Vieno Kekkosen lauluesitys esimerkiksi YouTubelta kuunneltuna on kyllä niin selkeä, että sanoituksen todennäköisesti kykenee kirjoittamaan muistiin sen perusteella.
