Katso esim. André Swanström: Separatistisia virtauksia lännestä itään (teoksessa Kahden puolen pohjanlahtea 1, s. 108 - 152) sekä André Swanström: Separatistledare i 1700-talets Österbotten (2004).
Lyhyin matka taitaa olla Ahvenanmaalta Mainen osavaltioon, noin 5500 km. Itä-Suomesta Alaskan länsiosaan on hiukan pitempi matka. Lähde: Google mapsin "Mittaa etäisyys" -työkalu.
En hieman yllättäen löytänyt tutkimuskirjallisuutta aiheesta, vaikka sellaista kyllä kuvittelisi olevan olemassa. Helpoin tapa löytää kyseiset säkeet itse on ladata Kalevala epub-muodossa ja etsiä tekstistä käsitöihin liittyviä sanoja käyttämällä ctrl+f-toimintoa. Sanat kannattaa katkaista keskeltä, jotta myös taivutusmuodot tulevat mukaan. Sopivia sanoja ovat tekstiilikäsitöihin liittyvät, esimerkiksi "kuto", "kehr", "värttin", "ompe" tai "neul". Hyvä esimerkki löytyy kahdeksannen runon alusta:Tuo oli kaunis Pohjan neiti,maan kuulu, ve'en valio.Istui ilman vempelellä,taivon kaarella kajottipukehissa puhta'issa,valke'issa vaattehissa;kultakangasta kutovi,hope'ista huolittavikultaisesta sukkulasta,pirralla hope'isella.Suihki sukkula piossa,…
Katolisen kirkon katekismus (2011, s. 388) ilmaisee asian näin: "Tämän pyhän voitelun ja suuren rakkautensa ja laupeutensa kautta auttakoon sinua Herra Pyhän Hengen armolla, niin että syntisi anteeksi saaneena saisit Herralta pelastuksen ja parantumisen." Kysymyksessä oleva latinankielinen ja espanjankielinen teksti on kuitenkin lyhempi, latinaksi mainitaan pelkkä pyhä voitelu mutta ei Herran rakkautta ja laupeutta tai Pyhää Henkeä, ja espanjaksikaan ei mainita Pyhää Henkeä.
Akkajeen omilla Facebook-sivuilla kerrotaan: "Levyn avausraita pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta löytämäämme kertomukseen nuoresta Erkistä, jota oma mummo pelotteli säkki päässään – jos Erkki ei käyttäytyisi hyvin, tulisi säkkiukko ja hukuttaisi lapsen läheiseen järveen." Kuulostaa siltä, että säkkiukko ei välttämättä ole laajalle levinnyt ilmiö. Voit kysyä asiaa lähemmin SKS:n arkistosta: https://www.finlit.fi/arkisto/
Streets of Fire - liekehtivät kadut on julkaistu Blu-ray-levynä, jota on myös kirjastojen kokoelmissa.Elokuva on esitetty ainakin kahdesti televisiossa eri kanavilla. Päätöksiin elokuvien ottamisesta ohjelmistoon voivat vaikuttaa ainakin se, miten ja millä hinnoilla elokuvan näyttöoikeuksia on saatavilla ja elokuvan suosio tai arvostus.
Jaakko Löytyn kappaleen "Kuka on hän" sanat löytyvät useammastakin laulukirjasta, esimerkiksi näistä:Tilkkutäkki : laulujeni syntytarinoita (2019)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan. Mikäli isäsi ja ukkisi ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Saksalaisella poliishistoriasivuilla on kuvia ainakin Volkswagen Passatista https://www.polizeigeschichte-infopool.de/virtuelles-polizeimuseum/objekte/fahrzeuge/ Itä-Saksassa näyttäisi olleen käytössä Ladoja ja Wartburgeja sekä lännestä tuotuja Volkswageneita, http://www.polizeiautos.de/index_db.php?bereich=vopo. Samalla sivustolla voi selailla muitakin poliisiautoja. Länsi-Saksassa näyttää Volkswagen Passatin lisäksi olleen muitakin VW:tä ja ilmeisesti Audejakin.
Sanalle "pata" löytyy seuraava määritelmä: "ett fiskredskap som består av en avstängningsanordning för infångning av vandrande fisk t.ex. lax". (Lähde: Svenska akademiens ordböcker.) Kyseessä on siis vaelluskalojen pyytämiseen tarkoitettu väline. Tässä kuvassa näkyy "lax- och sikpata". "Pata" on siis sama asia kuin lohipato, eli vesi pääsee siitä läpi.
Verkossa olevaa fanifiktiota ei sen luonteen vuoksi löydy Suomesta kirjastojen kokoelmista. Sen sijaan joitakin painettuja kirjoja saattaa löytää, riippuen siitä, miten fanifiktio käsitetään. Esimerkiksi Jane Austenin kirjoihin tai henkilöhahmoihin perustuvaa kirjallisuutta löytyy kirjastojen kokoelmista. Austenin teokset ovat tekijänoikeusvapaita, jolloin fanifiktion julkaiseminen on mahdollista.
1950-luvulla oli vielä käytössä vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesääntö, joka löytyy digitoituna Doria-palvelusta. Silloisen sotapalveluskelpoisuusluokittelun kohta 2 on hentokasvuisuus (Asthenia universalis). B2:n (virallisesti B II) merkitys on vaikeat tapaukset, työkyky välttävä kevyessä työssä.
Lähettämäsi sitaatti on William Butler Yeatsin esseestä The philosophy of Shelley's poetry (teoksesta Ideas of Good and Evil, 1900).Valitettavasti teoksesta ei ole suomennosta. Mainitsemasi sitaatti sisältyy kyllä esimerkiksi Hannu-Pekka Björkmanin teokseen Valkoista valoa (2012, s. 26), mutta Björkman ei mainitse lähdettä."I think too that as he knelt before an altar, where a thin flame burnt in a lamp made of green agate, a single vision would have come to him again and again, a vision of a boat drifting down a broad river between high hills where there were caves and towers, and following the light of one Star; and that voices would have told him how there is for every man some one scene, some one adventure, some one picture that is the…
Vaasan kaupunginkirjasto on ottanut käyttöön Cineast-suoratoistopalvelun, jossa voi Viddlan tapaan katsoa elokuvia. Tässä linkki palveluun: https://www.cineast.fi/fi Valitse pudotusvalikosta Vaasa / Vasa ja paina Jatka. Tämän jälkeen voit selailla etusivulla näkyvää elokuvavalikoimaa. Klikkaa elokuvan nimeä tai kansikuvaa avataksesi elokuvan tiedot. Paina Aloita katselu! ja syötä kirjastokorttisi numero ja PIN-koodi niille varattuihin kenttiin. Paina ”Vahvistan lainan”. Halutessasi voit ohittaa tilin luomisen painamalla Ohita.Elokuvan laina-aika on 48 tuntia. Tänä aikana voit katsoa elokuvan vaikka useita kertoja. Voit halutessasi pitää taukoja ja vaihtaa katselulaitetta kesken katselun. Voit siis esimerkiksi aloittaa elokuvan…
Lähettämäsi teksti on viimeinen säkeistö Kustavi Lounasheimon runosta Lankesi arpa kokoelmasta Kylväjän päivä (Lounasheimon jälkeenjääneistä runoista koonnut Anna-Maija Raittila, 1953, s. 13).Runo löytyy myös Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä, esimerkiksi tässä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1256708?term=ei&term=paina&term=risti&term=KUSTAVI&term=LOUNASHEIMO&page=1
Löysin lorusta version, joka poikkeaa ainoastaan maanantain osalta:Maanantaina makailin, makailin, makailin.Tiistaina jo harkitsin, harkitsin, harkitsin.Keskiviikko viikon taittoi,torstai toiset töihin laittoi.Perjantaina palkan sain,lauantai toi sunnuntain.Lähde: https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/viikonpaivat/ (luettu 26.3.26)
En löytänyt tietoa omakustanteesta. Harald Hammastenin kertomus "Till Nordkap" on ilmestynyt teoksessa Min bästa seglats - kända seglare berätta (toim. Stig Hedberg, Wahlström & Widstrand 1949). Kuitenkin Hufvudstadsbladet 22.5.1944 mainitsee Ernst Lundströmin toimittaman teoksen Min bästa seglats II (Åbo Bro 1943), jossa on Stig Landgrenin kirjoitus "Med Thalatta till Nordkap". En pystynyt selvittämään, onko kyseessä virhe vai onko tällainen Landgrenin kirjoittama kertomus todella olemassa. Ilmeisesti Svenska Kryssarklubbets årsskrift 1934 sisältää Hammarstenin kuvauksen Nordkapin-matkasta, mutta julkaisu on ilmestynyt jo ennen vuotta 1938. En löytänyt mitään viitteitä siihen, että teoksen mikään olomuoto olisi Per Olov Janssonin…
