Tarkoitat ilmeisesti Joh. K. Lindstedtin toimittamia "Laululippaita", joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1905. Niihin ei ole olemassa vastaavia nuottipainoksia, vaan laulujen nuotit täytyy etsiä erikseen laulu kerrallaan.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu aiemmin "Laululipasta" koskevaan kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoja-kirjasta-laululipas-1-1912?langua…
Tätä Tulipunaruusut-yhtyeen tunnetuksi tekemä laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on koottu Suomalaisen musiikin kotisatama -blogisivustolle.
Lähteet:
Hakutulos Viola tietokannasta
Tietoja blogisivulla
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999
(fenno.musiikkiarkisto.fi)
Tietoa mitä saa tehdä teoksella jolla on tämä Creative Commons-lisenssi löytyy täältä - Creative Commons — Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen — CC BY-NC-ND 4.0.
Sivu kertoo että materiaalia saa "kopioida [...] ja levittää [...] missä tahansa välineessä ja muodossa". Kuitenkin on pakko mainita teoksen lähde, eikä sitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Hankalin osa tätä lisenssiä, kandin kirjoittamisen näkökulmasta, on ND-osa (No Derivatives). Tämä tarkoittaa että materiaaliin ei saa tehdä muutoksia, muuten sitä ei saa jakaa. Teosta ei saa kääntää suomeksi jos sen alkuperäiskieli on joku muu.
Tämä artikkeli CC-lisensseistä kertoo poikkeuksista tähän osaan lisenssiä - Why Sharing Academic…
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon "Mestaritontun seikkailut" (1919). Kirjassa esiintyy hämäränhuntu, joka kätkee katseilta, mutta joka repeää kahtia, jos puhuu sanankaan. Kirjassa käydään myös meren valtakunnassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
Alla on lyhyesti kahdeksan presidentin muistomerkistä Helsingissä. Hiukan enemmän saat tietoa esimerkiksi teoksesta Suomen presidenttien muistomerkit https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993296604006250 vuodelta 2000. Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.
Verkkosivulla Helsingin nähtävyyksiä – presidenttien muistomerkit https://jasittenmatkaan.fi/eurooppa/kotimaa/helsinki/helsingin-nahtavyyksia-presidenttien-muistomerkit/ on lyhyesti asiasta.
Helsingissä on Suomen presidenttien Kekkonen, Paasikivi, Mannerheim, Ryti, Kallio, Svinhufvud, Relander ja Ståhlbergien muistomerkit. Mauno Koiviston muistomerkki valmistunee syksyllä 2023 Pikkuparlamentin puistoon.
Presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin…
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät…
Kappale on alkuperäisesti kansanlaulu, jonka tekijä on epävarma, joten nimitys on avoin spekulaatiolle. Laulun sanat ovat muuttuneet vuosien varrella, sen mukaan kuka sitä on laulanut ja milloin. Tämä on johtanut siihen että talon nimestä on vaihtelevia teorioita, joista monet löytyvät laulun wikipedia sivulta - The House of the Rising Sun - Wikipedia
Monet ovat teoretisoineet että talon nimi viittaa taloon joka on ollut olemassa todellisuudessa, oliko sitten bordelli tai vankila. Voisi sanoa että olemassa on kaksi pääteoriaa.
Ensimmäinen perustuu Bizarre New Orleans-opaskirjaan joka kertoo että tietty talo olisi inspiroinut laulun. Talon rouva oli nimeltään Marianne LeSoleil Levant, jonka sukunimi tarkoittaa "…
Valitettavasti runon tekijää ei löytynyt. Internetistä tuo runo löytyi useistakin lähteistä, mutta tekijää sille ei mainittu. Käytettävissä olevista runokirjoista kyseistä runoa ei löytynyt.
Toukka näyttäisi olevan karvainen. Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka.
Kodin tuhohyönteisistä saat lisätietoa mm. kirjasta Rohmut ja riesat (Suomen museoliitto 2005) sekä nettiosoitteesta https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Tunnistusta voi kysyä myös osoitteessa https://foorumi.laji.fi/ , joka on Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumi.
Erinomaisia lähteitä Suomen toisen maailmansodan aikaisista ihmisluovutuksista ovat Hannu Rautkallion Ne kahdeksan ja Suomen omatunto : Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset (W+G, 1985) ja Elina Sanan Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY, 2003).
Ainuttakaan Suomen juutalaista ei luovutettu Gestapon käsiin. Meiltä kuitenkin luovutettiin Viron Gestapolle marraskuussa 1942 kahdeksan maahamme 1930-luvun puolivälin jälkeen Keski-Euroopasta siirtynyttä juutalaispakolaista osana ryhmää, jossa oli myös venäläisiä ja virolaisia sotavankeja. Juutalaispakolaiset päätyivät Auschwitzin keskitysleirille, jossa he yhtä lukuun ottamatta menehtyivät.
Kun ulkomaalaisten luovutuksia myöhemmin selvitettiin Valpon…
Tältä sivustolta löytyy eri kolikoita myytävänä, joka antaa idean niitten hinnoista - Suomi 2001 2 € UNC (eurokolikot.com)
Vuoden 2001 kahden euron kolikko on luokiteltuna tavalliseksi kolikoksi, eikä siksi erityisen arvokas.
Jos ei ole varma kolikon arvokkuudesta voi kääntyä kolikkojen asiantuntijoihin sillä olemassa on tietysti poikkeuksellisesti arvokkaita kolikoita. Painovirheet ja/tai harvinaisuus ovat suurimmat indikaattorit kolikon hinnasta. Yllä oleva sivu kertoo että kyseessä olevan kolikon lyöntimäärä on 29 132 000.
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Nuortenkirjan Pärinätytöt (1956) on kirjoittanut Kaarina Nissinen salanimellä Outi Luhtapohja. Pärinätytöt on hänen ainoa teoksensa.
Elli Ylitalo kirjoitti salanimellä Tuulikki Otsola teokset Suvinen satu joka on ihan totta (1953), Marjatan hauskin kesä (1954), Yksinäinen Inkeri (1955), Takaisin kotiin (1956) ja Haltiattaren kumminlahja (1957). Muita salanimiä Elli Ylitalo ei käyttänyt.
Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit (SKS, 2000)
https://www.naistenaani.fi/elli-ylitalo-kirjoitti-tuulikki-otsolan-nime…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176002657331
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (…
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Kirjastoaineiston poistomyynnit tulivat mahdolliseksi vuonna 1986 voimaantulleiden lainsäädännöllisten muutosten myötä. Laeissa oli nyt ensimmäistä kertaa annettu selvä lupa ja ohjeet kirjastosta poistetun aineiston luovuttamisesta edelleen. Tähänastisten määräysten mukaan se oli tavalla tai toisella hävitettävä.
1.4.1986 voimaan tulleen kirjastolain (235/1986) 20§ kuuluu seuraavasti: "Kirjastosta poistettua aineistoa saadaan korvauksetta luovuttaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle ja maakuntakirjastolle sekä toissijaisesti muulle julkiselle kirjastolle, tutkimuslaitokselle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Valtionosuutta vastaavaa osaa luovutetun aineiston arvosta ei näissä tapauksissa palauteta valtiolle."
Laissa…
Hitaan valssin voi löytää ainakin kahdesta runoantologiasta:
Maan ilmeet : Keski-Suomen Kirjailijain runoantologia (Keski-Suomen Kirjailijat, 1976)
Runon ääni : lausujain juhla-antologia (WSOY, 1988)
Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastojen yhteisestä Vanamo-verkkokirjastosta löydät tietoa, mitä kaikkea näistä kirjastoista voi lainata. Vanamo-verkkokirjasto on osoitteessa vanamo.finna.fi.
Valitse etusivulta hakupalkin alta Tarkennettu haku.
Sitten lomakkeella laita ensimmäisen hakupalkkiin *-merkki ja valitse valikosta se aineistolaji, joka kiinnostaa.
Esimerkiksi jos olet kiinnostunut Hämeenlinnan seudun kirjastojen lainaamista esineistä, valitse aineistolajiksi "esine" ja anna koneen hakea.
