Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista…
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevan MOT -sanakirjaston mukaan harjannostajaisten englanninkielinen termi on topping-out ceremony, samoin harjakaisten.
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Voit etsiä tietoa Suomen ministereistä Valtioneuvoston verkkosivun historiaosiosta. Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917. Sivulta voi vaikka ensin hakea kaikki hallitukset, johon Liberaalinen kansanpuolue on osallistunut (seitsemän hallitusta) ja käydä sen jälkeen hallituksen ministerit läpi. Minun tarkistukseni mukaan ainakin Miettusen III hallituksen puolustusministeri kuului Liberaaliseen kansanpuolueeseen.
Esiopetus muuttui maksuttomaksi vuonna 2001.
Tässä hallituksen esitys 91/1999, josta selviää lakimuutoksen valmistelu ja sen voimaantulo sekä muut yksityiskohdat.
Lakisosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n muuttamisesta.
Touretten oireyhtymän tunnusomainen piirre ovat ns. tic-oireet, nopeat, äkilliset, epärytmiset ja tarkoituksettomat liikkeet tai äännähdykset, jotka voivat esiintyä yksittäisinä tai sarjoina. Tic-oireet saattavat olla yksinkertaisia, kuten silmien räpyttely tai yskähdys, tai monimuotoisia, kuten hypähtely tai lauseiden huudahtelu.
Yksinkertaisilla motorisilla tic-oireilla tarkoitetaan yhden lihaksen tai lihasryhmän äkillisiä, nopeita, tahdosta riippumattomia nykäyksiä, jotka ilmenevät tarkoituksettomina liikkeinä (silmien räpyttäminen, suun ja nenänpielen nykiminen, pään heittäminen, hartioiden nytkähdys jne.). Tavallisimmin motorisia tic-oireita esiintyy pään alueella, mutta ne ovat mahdollisia muuallakin vartalossa. Monimuotoiset…
Ison vihan ajasta Porissa kerrotaan teoksissa Porin historia II ja Porin kaupungin historia, jotka ovat saatavilla sähköisinä. Teoksissa mainitaan venäläisten pääjoukon, kahdeksan rykmenttiä, olleen neljän kuukauden ajan talvella 1713-1714 Porissa. Pääosa miehitysjoukoista poistui kaupungista tammikuun lopulla 1714 edetäkseen Pohjanmaalle, jossa käytiin helmikuussa Napuen taistelu.
J.O. Hannulan teoksessa Napuen taistelu (Sotakorkeakoulun upseerikerho 1929) mainitaan että taisteluun osallistui operaatiokelpoisessa kunnossa olevat osat kaikista Suomessa olevista joukko-osastoista, nim. 12 jalkaväkirykmentistä, 7 ratsuväkirykmentistä ja 2 eskadroonasta sekä kasakkojen pääosa. Taisteluvahvuus venäläisillä oli Hannulan mukaan n. 11,000 miestä…
Musiikki ei vaikuta olleen kovin keskeisessä osassa Urho Kekkosen kulttuuriharrastusten joukossa. Esa Seppäsen toimittama Kekkosen yksityiselämää valaiseva kirja Kuka Kekkonen? kertoo seuraavaa: "Presidentti kävi paljon teatterissa. Hän piti niin pienistä teattereista kuin suurista laitosteattereistakin -- . Hyvin usein presidentti kävi myös balettiesityksissä, joskus joissakin konserteissakin." [kursiivi lisätty]
Kekkosen lyhentämättöminä julkaistut päiväkirjat vahvistavat mielikuvaa siitä, ettei hän ollut musiikkimiehiä: musiikkia sivuavia merkintöjä päiväkirjoista löytyy hyvin vähän ja näistäkin vain aniharva sisältää viittauksia Kekkosen mieltymyksiin. Tässä haaviin tarttuneita poimintoja:
"27.7.1975 -- Sitten koneella…
Kyseessä on Gunnar Björlingin runo kokoelmasta Luft är och ljus (1946), sen kuudennesta osasta. Runo alkaa rivillä "Nån gång gick strömmen förbi...".
Valitettavasti kyseisestä runosta ei löydy suomennosta.
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2523.pdf
https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/Bj%C3%B6rlingG/titlar/Luft%…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
On koko joukko eri lauluja, joiden nimi on Jos sinut saan.
On Olavi Virran esittämä laulu, joka on käännös kappaleesta Be My Love (säv. Nicholas Brodzsky, suom. Kaarlo Valve). Sama sävelmä tunnetaan myös Saukin suomennoksena nimellä Rakkahin, ja tämä versio on nuottina mm. kokoelmassa Suuri toivelaulukirja 9.
Nuotin saatavuus Outi-kirjastoista
Mitään muista hakuun tarttuneista Jos sinut saan -laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottina:
- Reino Markkulan sävellys ja Saukin sanoitus, levyttänyt mm. Four Cats (1965) ja Esa Nieminen (1994). Laulun alkusanat ovat Jos kuu katoaa.
- Simo Silmun sävellys ja sanoitus, levyttänyt Yölintu-yhtye (2007).
- Jukka Kilposen sävellys ja sanoitus. Esittäjä on Loikkarit-yhtye (1995).
- Beni…
Kysymyksessä annetaan paljon hyviä johtolankoja verkkohaun tueksi. Ikävä kyllä, emme kuitenkaan onnistuneet löytämään oikeaa animaatiota.
Orpokoti esiintyy kyllä ainakin vanhassa animaatiossa Christmas Comes But Once a Year, mutta mikään muu tuntomerkeistä ei täsmää. https://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_Comes_But_Once_a_Year
Englanninkielisten googlehakujen lisäksi koetettiin auttavalla saksan kielellä etsiskelyä. Saksalaisen kielialueen elokuvassa se voisi toimia paremmin, mutta tälläkään tavoin ei onnistanut. Jouluanimaatioksi tarina kuulostaa tapahtumiensa puolesta aika erikoiselta. Olisikohan se jäänyt mieleen joillekin lukijoistamme? Vastauksen kommenttikenttään voi vinkata.
Tässä vielä laaja listaus erilaisista…
Yrjö Kallinen on yksi teoksen toimittajista ja johdannon kirjoittajista yhdessä Juha Koiviston, Lauri Lahikaisen ja Antti Ronkaisen kanssa. Kirjan luettelointiajankohtana kenttään 245 saattoi laittaa vain ensimmäisen tekijän nimen, mikäli tekijöitä oli enemmän kuin kolme, sekä [et al.] merkinnällä ilmaistiin, että tekijöitä oli enemmän. Muut kirjoittajat ja toimittajat on tässä luetteloinnissa ilmaistu lisäkirjauksissa.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Kirjastoalan koulutusta annetaan monissa eri tason oppilaitoksissa opistoista korkeakouluihin, ja koulutuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, joten kysymykseen ei ole selkeää vastausta. Monissa oppilaitoksissa opintoihin kuuluu käytännön harjoittelu kirjastossa. Asiakaspalvelutaitoja opitaan myös valmistumisen jälkeen työssä, ja työnantaja voi lisäksi tarjota niihin liittyvää koulutusta.
Lisätietoa kirjastoalan oppilaitoksista: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu.
