Ihmiskehon n. 206 luusta pienin on korvasta löytyvä jalustinluu. Se sijaitsee välikorvassa ja on korvan sisin kuuloluu välittäen vasaran ja alasimen kanssa kuuloluuketjun värähtelyjä eteisikkunan kautta sisäkorvaan. Sen pituus on n. 3mm ja sen paino arviolta n. 2-4mg. Kooltaan sitä voisi verrata riisinjyvään. Nimi tulee siitä, että se muistuttaa ratsastuksessa käytettyä satulan jalustinta.
Tuntomerkkien perusteella kyseinen sketsi voisi sopia esimerkiksi 1980-luvulla esitettyihin Älywapaa palokunta- tai Soitinmenot-sarjoihin, joissa Heikki Kinnunen näytteli molemmissa ja Erkki Saarela jälkimmäisessä.
Kummassakin komediasarjassa käsikirjoittajana toimi Pertti Reponen (yhdessä Kai Sieversin kanssa). Täyttä varmuutta emme kuitenkaan löytäneet - kenties joku lukijoistamme tunnistaisi kyseisen sketsin?
Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo, kehen ihminen ihastuu, rakastuu tai tuntee seksuaalista vetovoimaa. Seksuaalinen mielenkiinto ja halu voivat muuttua iän, itsevarmuuden tai elämänkokemuksen myötä. Siten homoseksuaaliksi itsensä aiemmin tuntenut voikin muuttua heteroseksuaaliksi tai heteroseksuaalinen voi alkaa tuntea enemmän kiinnostusta samaa sukupuolta oleviin. Biseksuaaliksi tai panseksuaaliksi itsensä määrittelevät saattavat samoin ajan myötä ruveta tuntemaan itsensä enemmän heteroseksuaaleiksi tai homoseksuaaleiksi. Muutoksen voi aiheuttaa myös ihmissuhteet tai omat kokemukset. Ihmisen seksuaalisuus on siis joustavaa ja muuttuvaa ja se riippuu siitä, miten ihminen itse tuntee ja haluaa itsensä määritellä.…
Etsin kuvahaulla Brysselissä sijaitsevan NATOn päämajan edustan kuvia. Näyttäisi siltä, että lippurivistön takaosassa lähellä rakennusta olevan hopeisen muurin sisällä olisi matalia tolppia piilossa. Näin ollen voidaan olettaa, että sotilasliiton laajentuessa varatolppia otetaan käyttöön asteittain ja lippurivistö liikkuu hieman. Kuvassa näkyy seitsemän vapaata tolppaa. Liputhan ovat kaarevassa linjassa aakkosjärjestyksessä, joten Suomen liittyessä Natoon 4.4.2023 lippu sijoittui Viron (Estonia) ja Ranska (France) väliin.
Linkki kuvaan (poimittu Googlen kuvahaulla), jossa hopeinen/teräksinen muuri ei ole vielä paikallaan ja ylimääräiset tolpat ovat näkyvillä. Kuva lienee otettu uuden päämajan avajaisvuonna 2018.…
Nätti menestyvä robotti -runon kirjoittaja on virolainen Asko Künnap. Runo löytyy vuonna 2015 julkaistusta Künnap-valikoimasta Yösi ovat luetut, jonka runot ovat peräisin viidestä hänen vuosina 2001–2011 julkaistusta kokoelmastaan. Tekstit on suomentanut Hannu Oittinen.
Helsingissä sijaitsi osoitteessa Siltasaarenkatu 2 ravintola Neckar, joka mahdollisesti tunnettiin lempinimellä Neppari. Ravintola oli toiminnassa ainakin 1950 - 1970 -luvuilla ja verkosta löytyvien tietojen perusteella siellä myös tanssittiin.
Katso esim:
https://www.is.fi/viihde/art-2000001126596.html
https://blogit.ksml.fi/randevuu/miehetkin-tupeerasivat-tukkaansa-1970-luvun-vappujuhliin/
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=neckar+ravintola&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1950+TO+1980%5D%22&lookfor=siltasaarenkatu+pitk%C3%A4silta&type=AllFields&page=2
Etsitty runo on Elvi Sinervon Tarina suuresta rakkaudesta. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Sinervon kokoelmassa Oi lintu mustasiipi (1950). Synnissä runon pari ei kuitenkaan elänyt – vihillä oli käyty asianmukaisesti: "He köyhät oli – lemmellään / esteitä ollut ei. / Siks poika kihlat käytyään / vihille tytön vei." Kuolema erotti rakastavan parin, kun vaimo "vettä noutaen / kuukahti avantoon". Järkyttynyt mies hirttää itsensä ja pari haudataan aivan eri paikkoihin: " - kas, laki sääti niin: // ken itseltänsä hengen vei, / hän lepoon siunattuun / keralla kristikansan muun / maan multiin päässyt ei." Vain vaimon suodaan päästä siunattuun maahan, mies kuopataan koruttomasti kirkkoaidan taa: " – sen näki naakat vain. // Mut…
Kyseessä on Juri Druzhkovin Kynän ja Näppärän seikkailut (Prikljutsenija Karandasa i Samodelkina, suom. Sini Rinne, 1979).
Kynän ja Näppärän seikkailut näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/vaski.121987?sid=2921028499
Mikäli haluaisin teoksen omaksi, sinun kannattaa etsiskellä sitä nettiantikvariaateista.
Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Vuonna 1916 SDP sai 103 paikkaa, yli 47 % äänistä. Katso Suomen eduskunta 100 vuotta. [Osa] 5, Kansanedustajan työ ja arki s. 207 https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993726514006250?sid=2920315147. Lisäksi Tilastokeskuksen Doria-palvelussa https://www.doria.fi/handle/10024/67154 voi katsoa pidettyjen eduskuntavaalien tilastotiedot.
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin.
Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään.
Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi
Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%…
Kirjaston työntekijät eivät lue äänikirjoja, vaan yleensä lukijat ovat näyttelijäkoulutuksen saaneita henkilöitä ja äänenkäytön ammattilaisia.
Äänikirjoja tekeviä studioita/ tuotantoyhtiöitä on Suomessa kymmenkunta, suurin on Silencio. Kustantaja päättää, mistä kirjasta tehdään perinteisen lisäksi myös äänikirja. Sen jälkeen tuotantoyhtiö miettii yhdessä kustantajan kanssa sopivan lukijan. Studiot hakevat jatkuvasti uusia lukijoita suuresta äänikirjojen suosiosta johtuen.
Hyvä artikkeli äänikirjan lukijan työstä: https://yle.fi/a/3-11224905
Jos olet kiinnostunut äänikirjojen luennasta, voit kysellä suoraan äänittämöistä, millainen tarve heillä on uusille äänille. Lukijat ovat siis äänenkäytön ammattilaisia, kuten…
Voisi tietenkin pohtia sitä, onko tällaista lastenperinteeseen kuuluvaa riimirunoutta tarpeen ylipäänsä tulkita. Aihepiiriä tutkinut Leea Virtanen sanoo kirjassaan Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne, että yksi tällaisten hokemien funktioista on "karkottaa hiljaisuus ja nauttia riimittelyn ilosta -- se on huutoa huudon vuoksi ja riimiä riimin vuoksi". Pihojen runous on käyttörunoutta, jonka viehätys ilmeisesti on suurelta osin juuri rytmissä ja riimittelyssä – pelkkä kielellinen käsittäminen ei tee sitä ymmärrettäväksi, niin kuin Virtanen osuvasti huomauttaa.
"Lasten suullinen runous voidaan jakaa kahteen ryhmään: riimeihin, jotka kuuluvat leikkeihin, ja riimeihin, jotka ovat pikemmin eräänlaista ylellisyyttä, esim.…
Keramiikkalinnun mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella. Heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi ja
teostiedustelut ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös useasta lehdestä löytyy teosarviointi-palstoja, mm. näistä:
Antiikki & Design- lehti
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jonne kyselyn voi lähettää:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Myönnän auliisti, ettei kyse ehkä ole aivan samasta asiasta, mutta tätä parempaan en pystynyt: Yuval Noah Harari on mainiossa kirjassaan Sapiens : ihmisen lyhyt historia jäljittänyt ensimmäisen historiasta löytyvän ihmisen, jonka nimi tiedetään. Hararin mukaan vanhin nimeltä tunnettu ihminen on mesopotamialainen kirjanpitäjä Kushim, joka eli noin 5 000 vuotta sitten. Varhaisin nimeltä tunnettu henkilö, jonka voidaan tietää olleen olemassa on siis Kushim.
Harmillista, että eräpäivämuistutuksissa on ollut sinulla ongelmia. Sähköpostilla lähetettäviin muistutuksiin ei ole tullut muutoksia ja niiden pitäisi tulla kuvailemallasi tavalla, pari päivää ennen eräpäivää. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään kirjastoosi joko käymällä, puhelimitse tai sähköpostilla, niin tietosi voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmetistä.
Olisiko kyseessä Brian Earnshaw'n Petoveto 5 -sarja, George Johanssonin Avaruuden arvoitukset tai T. A. Engströmin Avaruuspallo? Emme löytäneet Neuvostoliiton tai itäblokin puolelta noihin aikoihin useampana kirjana ilmestynyttä sarjaa, mutta Kirill Bulytševin Alissa-sarjasta ilmestyi 1981 suomeksi kaksi osaa samoissa kansissa, nimellä Alissa avaruudessa.
