Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kausikortin voi lainata kirjastokortilla Mikkelin pääkirjaston 1. kerroksen asiakaspalvelupisteessä. Eli kirjastokortti mukaan ja jos kortteja on paikalla lainaus onnistuu. Laina-aika on viikko eikä lainaa voi uusia.
Hei,
Kyseessä on varmaankin draamakomedia Neukku New Yorkissa (Moscow on the Hudson, 1984, ohj. Paul Mazursky). Elokuvassa neuvostoliittolainen sirkuksen muusikko (Robin Williams) loikkaa Yhdysvalloissa kiertueella ollessaan puolivahingossa kovnin kanssa ja jää Yhdysvaltoihin huomatakseen, ettei kaikki ole täydellistä lännessäkään..
Risto Isomäeltä on ilmestynyt tänä vuonna (2023) muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat. Teoksesta on tällä hetkellä jonkin verran jonoa Helmet-kirjastossa.
intokustannus.fi. Maailmanparantajan muistelmat.
Pisimmän koskaan tehdyn taksimatkan määrittämistä hankaloittaa jossakin määrin se, että kirjatut "viralliset" ennätykset ovat enemmänkin taksilla tehtyjä matkoja kuin todellisia taksimatkoja ja näiden matkojen "hinnat" pelkkiä taksamittarin lukemia.
Tämänhetkiset Guinnessin ennätyksenhaltijat ovat britit Paul Archer, Leigh Purnell ja Johno Ellison, jotka lähtivät helmikuussa 2011 15 kuukautta kestäneelle maailmanympärimatkalle vuokraamallaan taksiautolla. Pituutta matkalle tuli 43 319,5 mailia (lähes 70 000 kilometriä) ja taksamittarin mukaiseksi hinnaksi 79 006,80 puntaa (109 954 dollaria). Edellinen ennätys oli vuodelta 1994, Jeremy Levinen, Mark Aylettin ja Carlos Arresen 21 691 mailin ja noin 40 000 punnan (64 645 dollarin…
Kyseessä voisi olla Viktor Pelevinin Omon Ra (suom. Arja Pikkupeura, 2002).
Voit lukea teoksesta lisää alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4208
Tuula Kallioniemen Mä, Liimatainen ja muut -kirjan takakansiteksti kuvaa Tuomaksen jengiä näin: "Porukkaa kutsuttiin Tuomaksen jengiksi ja se tuntui Tuomaksesta hyvältä, vaikkei hänen jenginsä mikään kunnon jengi ollutkaan. Kokoonnuttiin vain yhteen – Tuomas ja hänen paras kaverinsa Masa, Kettunen ja tytöt: Marke, Teija ja Liimatainen." Tuomaksen sukunimi on Pikkarainen, Masa on Kivelä, ja Liimataisen etunimi on Kirsi; Kettuselle, Markelle ja Teijalle en pikaisella selailulla täydellisempiä nimiä löytänyt.
Mihinkään kirkolliseen menoon ei Timon kommentti liity, vaan sanailussa on kyse saman asian sanomisesta moneen kertaan. Timo sanoo kaksi kertaa "Vuohen-maito on hyvääkin", mitä Lauri ei täysin ymmärrä, vaikka on juuri nimittänyt veljeään "Jukolan hallavasilmäiseksi vuohipukiksi", ja vastaa kummallakin kerralla "Häh?" Tätä Timo kommentoi sanomalla "Pappi praakaa kolme kertaa, mutta hän saa makson." Ajatuksena tässä on siis yksinkertaisesti se, että pappi – jolle puhumisesta maksetaan – voi kyllä sanomisiaan toistella, mutta muiden ei maksa vaivaa, jos sana ei mene perille.
Lähde:
E. A. Saarimaa, Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin"
Muinaisia kieliä tutkii historiallis-kielitieteellinen ala eli komparatiivinen kielitiede.
Se pyrkii havaitsemaan todennäköisiä kehityskulkuja vertailemalla saman kieliryhmän tai kielikunnan kieliä, siis sukulaiskieliä, toisiinsa. Näitä ketjuja voi tutkia myös taaksepäin, ja näin pyrkiä rekonstruoimaan tilanne jonain hetkenä. Kyseessä on rekonstruktio ei siis totuus, vaikka se olisi valistuneen ajattelutyön tulosta.
Ei esimerkiksi veikkausliigan lippuehdoissa mitenkään mainita tällaisille kannustusta rytmittäville soittimille ehtoja tai lupavaatimuksia. https://www.veikkausliiga.com/veikkausliiga/ehdot
Kiellettyä katsomoissa ovat päihdyttävät aineet, ampuma-aseet ja patruunat, räjähdysaineet ja räjähteet, terä- tai lyömäaseet, ilotulitteet, soihdut ja savut, laserkynät tai vastaavat voimakkaan valotehon laitteet tai muut sellaiset esineet tai aineet, joilla voidaan uhata toisen henkeä tai terveyttä taikka joilla voidaan aiheuttaa vaaraa ottelutapahtuman järjestykselle ja turvallisuudelle sekä poliittiset, rasistiset tai muuten loukkaavat julisteet tai banderollit.
Katsojien odotetaan…
Ääni on suoraviivaisesti etenevää aaltoliikettä, mutta se etenee vain väliaineessa eli tässä tapauksessa ilmakehässä. Avaruudessa ääni ei voi edetä.
"Ääni on atomien tai molekyylien liikettä toistensa suhteen. Tämän vuoksi ääni tarvitsee aina edetäkseen väliaineen. Ääni ei etene esimerkiksi avaruudessa (tähtien välisessä tilassa), koska siellä ei ole väliainetta. Äänen nopeus riippuu väliaineesta, jossa se etenee. Ääni koostuu aalloista, joissa samat vaiheet toistuvat tietyin väliajoin. Ajattele veteen tiputettua kiveä, joka saa aikaan aaltoja veden pinnalla. Ääniaallot ovat kuten veden pinnalla etenevät aallot. Ne etenevät äänilähteestä (vedessä kiven ja pinnan kohtaamispisteestä) kaikkiin suuntiin samalla nopeudella…
Tietoja ei löydy kätevästi mistään yhdestä lähteestä. Markku Johanssonin (s. 1949) sävellykset, jotka on julkaistu äänittenä ennen vuotta 2000 voi hakea varsin näppärästi Fenno-musiikkiarkiston sivulla. Siellä valitaan ensin henkilöhaku ja sitten tarkennuksena säveltäjä ellei halua myös hänen sovitustöitään tai muita tekijäkrediittejä mukaan. Näillä rajauksin listalla näkyy 136 Johanssonin sävellystä.
Musicfinland-sivustokokonaisuudesta puolestaan löytyvät Johanssonin sävellysten kustannettujen nuottien tiedot. Kirjauksia on 36 kpl. Tämä lista sisältää nuotinnoksia erilaisille yhtye- ja orkesterikokoonpanoille, joten laulukirjatyyppiset perusnuotit puuttuvat siitä.
Laajimman tulosjoukon saa aikaan Kansalliskirjaston Finna-haulla. Siinä…
Etsin Finna.fi:stä, mutta sieltä ei löytynyt koottua teosta Keski-Suomen pitäjien tunnuslauluista. Hakusanoilla kotiseutulaulut ja keski-suomi lähin hakutulos oli nuottikirja Laulu kotiseutuni, kaiu! : lauluja Keski-Suomesta (T. H. Piha, 1980), mutta kappaleluettelon perusteella siinä ei ole varsinaisia pitäjälauluja. Kokeilin myös hakusanana myös yksittäistä paikannimeä Pylkönmäkeä ja rajasin haun nuotteihin. Tuloksena oli nuottijulkaisu Pelimannisävelmiä. 2, Soitteita Keski-Suomesta (toim. Voitto Mäkelä, 1973). Tämäkään ei vastannut pyydettyä teosta.
Tekijänoikeudet ovat sen verran mutkikkaita, että kannattaa kääntyä suoraan Kopioston puoleen ja selvittää tarkasti miten ja mihin tarkoitukseen haluatte…
Sen määrittäminen, kuinka kauan ihmisillä on ollut nimiä, on perin haastavaa siksi, että nimien käytöstä on jäänyt konkreettisia todisteita vasta kirjoitustaidon kehityttyä. Nimeämiselle – ja sen tarpeelle – on kuitenkin asetettavissa joitain perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat jonkinlaisen karkean arvion antamisen.
Nimet ja niiden käyttö liittyvät yhtäältä puhekyvyn ja kielen kehittymiseen, toisaalta ihmiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Nimien on ajateltu edellyttävän sekä kieltä että kielellisen kommunikaatiokyvyn olemassaoloa. Puhutun kielen syntyajankohdasta on olemassa useita toisistaan eriäviä teorioita – joidenkin mukaan se tapahtui jo 100 000 vuotta sitten, varovaisimmat arviot ajoittavat sen 35 000 vuoden taakse…
Laulu on Yrjö Niemelän Koululaisen kevätmietteitä. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
"Aurinko paistaa ikkunan pieleen, ikkunan pieleen,
ai, ai, pieleen,
aurinko paistaa ikkunan pieleen,
ja kesä tulee mieleen."
Laulussa on kaikkiaan kuusi säkeistöä.
Laulu löytyy laulukirjasta Lapinlasten laulukirja. Kirja on lainattavissa Kokkolan kaupunginkirjastosta.
https://anders.finna.fi/Record/anders.953386?sid=2931176439
En ole asiantuntija, mutta voisin ajatella, että kyllä on. Vaikka tekoäly vaikuttaa olevan uusi asia, tekoälysovelluksia on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Euroopan parlamentin uutissivulla (2021) on kiteytettynä erilaiset AI (artificial intelligence) tyypit, jotka on jaettu ohjelmistoihin ja "kehollisiin" sovelluksiin. Ohjemistoihin kuuluvat virtuaaliassistentit, kuva-analyysiohjelmistot, hakukoneet sekä puhe- ja kasvojentunnistusjärjestelmät. "Kehollisiin" sovelluksiin puolestaan luetaan robotit, autonomiset autot, droonit ja esineiden internet. Tekoälyllä toimivia sovelluksia käytetään lisäksi muun muassa verkkokaupassa ja -mainonnassa, käännöskoneissa, älykodeissa ja kaupunkien infrastruurissa sekä…
Monet kirjakauppasivustothan toimivat hieman tuolla tavalla. Kun hakee kirjaa, tulee tarjolle "muut katselivat näitä" tai "tahtoisit ehkä lukea" suosituksia.
Helmet-haku toimii hieman samaan tapaan. Kun klikkaa auki hakemansa kirjan tiedot, saa usein näkyville "Nämä teokset voivat myös olla kiinnostavia:" suosituksia oikealle.
esim. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578258__Ssinuhe%20egyptil%C3%A4inen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjan asiasanoilla saa myös esiin samankaltaisia kirjoja. esim.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistorialliset%20romaanit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Helmet…
Voisiko kyseessä olla The Adventures of Dawdle the Donkey vuodelta 1996? Siinä aasi etsii uutta kotia ja kissahahmo takertuu leijan naruun ja ajelehtii pois.
Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähteet ja lisätietoja
DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3
