Hei!
Tein hakuja Kirkes -alueelta ja sain seuraavia hakutuloksia. Arvelisin, että monetkaan näistä eivät ole suoraan sopivia 1-2 -vuotiaille. Niitä voinee käyttää kuitenkin vinkkeinä, miten näitä aiheita voisi käsitellä pienen kanssa.
Kinnear: Kunnon lohikäärme
Lampela: Prinsessa Pikkiriikki -kirjat
Gehm: Mahdottomat aikuiset
Simon: Matti sanoo ei
Davidson: Pöydässä ei törttöillä, tiikerit!
Kettunen: Aarteitani Suomesta
Garhamn: Ruu ravintolassa
Ruohonen: Ei, Rane ei!
Maclainen: Tapataiturit
Allepuz: Se on minun!
Weninger: Pasi yllättää äidin
Kallio: Onnikujan kavertukset ja suuri prööt!
McMillan: Laila & Harri: hyvien tapojen kirja
Scarry: Kohtelias elefantti
Kelly: Atsiih!
Smallman: Hate haisuli
Landa: Anteeksi!…
Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta.
Kävimme läpi koko joukon erilaisia kilpailukokoelmia ja sarjakuva-antologioita, mutta emme törmänneet mihinkään kysyjän muistikuvia vastaavaan. Kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei myöskään tunnistanut kuvatun kaltaista albumia. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista sarjakuvan? Kommenttikentässä sana on vapaa!
Isäsi vaiheiden selvittämiseen suosittelen sukututkimusaineistoja.
Suomen sukututkimusseuran sivulta löytyy hyviä vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/. Sivusto on luonut myös useita Youtube-videoita, joiden avulla voi opetella käyttämään erilaisia tietokantoja: https://www.youtube.com/@SuomenSukututkimusseura/videos
Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu kiitettävästi. Yli 100 vuotta vanhoja kirkon kirjoja pääsee selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/). Astia-palvelun kautta voi löytää myös tietoja henkilön sotataipaleesta. Myös Sukuhistoriallisen digiarkiston Digiarkistosta voi olla hyötyä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm…
Helpointa on hakea nuotteja Helmet-tietokannan kautta osoitteessa helmet.fi. Tarkennetussa haussa rajaamalla materiaaliksi Nuotin voi sitten hakea sävellysten nimillä nuottijulkaisuja kyseisestä teoksesta.
Kokeeksi tehty haku asiasanalla kuorot tuotti 261 osumaa. Sivupaneelin kohdasta Kokoelma näkee, kuinka paljon nuotteja kussakin kirjastossa tai kaupungissa on. Suurin osa kuoronuoteista näyttää olevan Tikkurilan musiikkivarastossa. Voit kuitenkin varata Helmetin kautta etsimäsi nuotit ja noutaa ne mistä tahansa haluamastasi kirjastosta. Jos sinulla ei ole vielä Helmet-korttia, saat sellaisen mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota mukaasi henkilötodistus.
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksesta (2000) ei löydy Kokorasta tietoja. Sukunimi-infon mukaan Kokora on Suomessa esiintyvä harvinainen sukunimi. Sukunimien yleisyyslistalla Kokora on sijalla 12 700. Puolassa ja Venäjällä on myös sukunimeä Kokora. Oheisessa linkissä on viime vuosien tilastoja Kokorasta.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kokora.html
Ei löydy varmaa tietoa, mistä Kokoran nimi tulee. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kokora tulee Kokora-nimisestä karjalaisesta kylästä.
Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokannasta löytyy kuvia Kokora-nimisestä kylästä. Paanajärven kunnassa 1900-luvulla oli 4-taloinen kylä nimeltä Kokora (ven. Kokorino) https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/paikat/kokora…
Varsinkin talvisodasta on kirjoitettu tai käännetty englanniksi useitakin kirjoja. Alla on lähinnä uudempia tietokirjoja aiheesta. Lisää löytyy esimerkiksi finna.fi-palvelusta hakemalla hakusanoilla talvisota ja jatkosota sekä rajaamalla kieleksi englannin ja aineistotyypiksi kirjan.
Campbell, David. Soviet Soldier versus Finnish Soldier: The Continuation War 1941 - 45. Osprey, 2020.
Edwards, Robert. White Death: Russia's War on Finland, 1939 - 40. Weidenfeld & Nicolson, 2006.
Jowett, Philip. Finland at War 1939 - 45. Osprey, 2006.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.). Finland in World War II: History, Memory, Interpretations. Brill, 2012.
Lunde, Henrik O. …
Tuotteliaasta kirjailija Marja-Leena Tiaisesta on kohtalaisen hyvin tietoa verkossa. Kirjasampo.fi-sivuston artikkelissa on mm. elämäkertatietoja, julkaistujen teosten lista sekä hänelle myönnetyt kirjallisuuspalkinnot. Nuorisokirjailijat.fi-sivustolla on listattu myös palkintoehdokkaana olleet teokset. Palkittujen ja ehdokkaiden joukosta löytynevät laajan tuotannon tunnetuimmat teokset.
Suomen kirjailijaliitto ehdotti Tiaisen Alex-trilogiaa kansainvälisen Astrid Lindgren -palkinnon saajaksi 2016.
Linkki Kirjasampo.fi-sivustolle
Linkki Nuorisokirjailijat.fi-sivustolle
Tiaisesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löytyvät tästä hakutuloksesta.
Muita lähteitä:
Haastattelu Myllylahti-kustantamon sivulla 2019
Artikkeli…
Hei,
Kyseessä on Jukka Pekka Palviaisen nuortenkirja Joku vieraileva tähti (WSOY, 2011).
Tässä linkki kirjan tietoihin Kirjasammossa : https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au620e0594-50ff-4f76-afee-8…
Lähtökohtaisesti on palveltu aseellisena, joten hieman arvoitukselliseksi jää miksi on katsottu aiheelliseksi kirjata että suuntaaja on ollut aseellinen. Aikakauden asevelvollisuuslaissa oli mahdollista, että asepalvelukseen hyväksyttyä asevelvollista käytettiin myös sellaisissa toimissa jotka eivät käsitä asepalvelusta ja joihin hän ammattinsa tai osaamisensa puolesta oli soveltuva, mutta siitä tuskin on suuntaajan tehtävässä kyse. Filip Grönvallin asevelvollisuuslain oppaassa vuodelta 1923 tähän momentteja kuvaillaan merkityksettömiksi ja tarkoitustaan vastaamattomiksi, joten olisikohan aseellisen suuntaajan taustalla jokin tähän sekavuuteen liittyvä laintulkinta.
Rul ei esiinny vanhoissa lyhenneluetteloissa. Mielenkiintoisesti…
Valitettavasti tietämättä tarkkaa reittiä on aika vaikea sanoa, missä kohtaa tällainen kallioleikkaus olisi saattanut sijaita. Kokeilin Googlen karttapalvelussa autoreitin seuraamista Länsimäestä Hakunilan suuntaan, mutta ainakaan sillä reitillä ei ollut kohtia, jotka olisivat sopineet kuvaukseen tai kallioleikkauksien kohdalla kuvat eivät olleet riittävän tarkkoja. Jos käyttämällesi reitille on tullut muutoksia, ne saattavat ehkä liittyä Vantaan ratikan suunnitteluun. Vantaan ratikka on pikaraitiotieyhteys, jota suunnitellaan Mellunmäen metroasemalta Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle (Vantaa.fi).
Lähetin kysymyksesi myös Vantaan kaupungin palautepalveluun.
Lähteet:
Vantaan ratikka. Vantaa.fi.…
Saksalaisten osalta netissä viitataan Gordon Williamsonin ja Darko Pavlovicin teokseen Grey Wolf: U-Boat Crewman of World War II. Teos ei ollut enää vapaasti saatavilla, mutta sitä oli referoitu sivustoilla seuraavasti: Toisen maailmansodan aikaisessa Saksassa sallittiin yleensä vain siistit viikset, mutta kenttäoloissa tästä sallittiin poikkeuksia. Sukellusveneiden miehistöt kasvattivat yleensä parrat palveluksen aikana, mutta heidän odotettiin ajelevan ne pois heti kun tultiin satamaan. Riippuu siis varmaan kuvanottohetkestä, minkälainen miehistön partatilanne on ollut.
Yhdysvaltain laivastossa palvelleiden odotettiin 1800-luvun lopulta 1960-luvun lopulle pitävän hiukset, parrat ja viikset lyhyinä ja siisteinä, mutta tähän oli…
Tätä on meiltä kysytty aikaisemminkin. Viisipäiväinen, eli 40-tuntinen työviikko tuli voimaan 1.1.1966. Tässä linkki aikaisempaan vastaukseen palvelussamme: https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-suomessa-siirryttiin-5-paivaiseen…
Voisikohan kyseessä olla H.C. Andersenin klassikkosatu Keisari ja satakieli, josta löytyy mukaelmia useistakin eri lastenkirjoista?
Satu löytyy alkuperäisenä Andersenin versiona esimerkiksi teoksesta:
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005, suomentanut Eeva-Liisa Manner)
Ja vähän mukaillen esimerkiksi tästä teoksesta:
Suuri satukirja tytöille / suunnitellut Nancy Leschnikoff ja Helen Wood ; toimittanut Sarah Courtauld ja Rosie Dickins ; suomentanut Tiina Julin (Kids.fi, 2012)
Teosten saatavuustiedot löydät Satakirjastot-tietokannasta: https://satakirjastot.finna.fi
1600-luvun Raamatusta on näköispainos (https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.879790?sid=2936565690). Tämän teksti noudattaa vuoden 1776 Raamatun tekstiä:
"Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli;" (https://www.bible.com/fi/bible/60/SNG.8.FI1776) .
Hei,
Kyseessä on varmaankin ranskalainen animaatioelokuva Sammakoiden ennustus (La Prophétie des grenouilles, 2003 ; ohjaus Jacques-Rémy Girerd).
Elokuva on eräänlainen Nooan arkki -versio. Leffasta löytyvät siis tulva, sammakot ja perunoiden kuorinta.
Hei, Helpointa on tulla käymään lähimmässä kirjastossasi. Ota jokin henkilöllisyystodistus mukaan, 15-vuotiaalla käy Kela-korttikin. Saat uuden kortin kadonneen tilalle saman tien. Kirjastokortti on ensimmäisellä kerralla ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle lunastettavasta uudesta kortista peritään Heili-kirjastoissa 2 euron maksu.
