Tikkurilan musiikkivarastossa näyttäisi olevan 885 nimekettä, joiden aineistotyyppinä on C-kasetti. C-kasetteja on jonkin verran myös muissa kirjastoissa. Tässä linkki Helmet-hakuun:Helmet C-kasetit
"Il mondo" -kappaleesta on tehty myös suomenkielinen versio "Ei koskaan rakastaa voi liikaa", joka sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Nuotissa on myös kappaleen italiankieliset sanat. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt P. Puro (eli Pertti Lähteenmäki). Laulu alkaa: "Kun nään laukun eteisessä täyteen sullotun".Kappaleen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen esittäjä Jimmy Fontana (eli Enrico Sbriccoli) on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes".…
Hei! En pysty antamaan tuon kaltaiseen kysymykseen tarkkaa lainopillista vastausta varsinkin kun antamani tiedot voivat vaikuttaa teihin taloudellisesti, joten kääntyisin kyllä nyt pesukoneliikkeen, kuluttajaneuvonnan tai vakuutusyhtiön puoleen tässä asiassa!
Kyseessä voisi olla Diana Gabaldonin romaani Lordin yksityisasia, joka ilmestyi suomennoksena 2006 (alk. Lord John and the private matter, 2003). Sittemmin samasta päähenkilöstä kertovia romaaneja on suomennettu lisää: Lordi John ja veitsenterän veljeskunta (2008), Lordi John ja paholaisen korttipakka (2009) sekä Skottilainen vanki (2012). Kertomuskokoelma Tulivana (2013) sisältää lisäksi yhden Lordi John -aiheisen tarinan. Diana Gabaldon tunnetaan myös historiallista fantasiaa edustavasta Matkantekijä-sarjastaan.
Kirjastoseuran tietojen mukaan Ellen Namhilalle ei ole jaettu Kirjastoseuran henkilöpalkintoja, jotka olivat aiemmin nimeltään Mikko Mäkelä ja Hilkka M. Kauppi -palkinnot.Ehdotamme Namhilasta vuonna 2001 tehtyä elämäkertaa Vapauden hinta, joka on saatavilla mm. Keski-kirjastojen seutulainana. Tuossa teoksessa oletettavasti kerrotaan Namhilan saamat tunnustukset ennen vuotta 2001.
Laski tarkoittaa talousjätteistä syntyvää likavettä. Sana juontuu ruotsin likavettä tarkoittavasta slask-sanasta, joka taas liittyy ruotsin onomatopoeettiseen slaska-verbiin ("läiskyttää").https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_7e1a1a89ea32997ef54e1da9477ffabf&list_id=1&keyword=laski&word=laski
Hei, tuossa kohdassa soiva kappale on Led Zeppelin -yhtyeen Ramble On. Kappale on julkaistu albumilla Led Zeppelin II (1969) sekä useilla kokoelmalevyillä. Katso kappaleen saatavuus Finna.fi-palvelusta: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&lookfor=ramble+on+led+zeppelin&type=AllFields
Valitettavasti en löytänyt juuri tuota runoa. Kirjallisuuden ystävien Facebokissa on pohdittu samaa. Ehdotuksina Eeva-Liisa Manner, Yrjö Kokko, Katri Vala, Otto Manninen ja Tommy Taberman.Tabermanin runo Lennä, lennä hetken tulinen lintu tuli myös mieleeni. Voisiko runo olla hieman tuntemattomamman runoilijan. Mieleeni tuli Ylen Sanoita linnunlaulu kilpailu, jonka tuotos julkaistiin verkossa viime vuonna. Se voisi olla myös radio-ohjelmassa aiheena? Linkki Sanoita linnunlaulu kokoelmaan.Ehkä joku palstan lukijoista voi muistaa peremmin ja kommentoida?
Kalkkisten seudusta kertoo myös Mari Asplund ym.: Kalkkisten seudun kyläkirja 1 ja 2Albin Tonttilasta vanhoissa sanomalehdissä: linkkiHilja Tonttilan muistokirjoitus: linkkiKannattaa katsoa myös:Blomstedt, Yrjö: Asikkalan historia
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut etsinnässä apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tähän kansansävelmään tai joidenkin julkaisutietojen mukaan Teodoro Cottraun säveltämään tai muokkaamaan lauluun on useita ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä sanoituksia. Tämän sanoituksen on tehnyt Arvid Rosén, jolta kustantaja tilasi sen uutta koululaulukirjaa varten vuonna 1928. En löytänyt siitä suomenkielistä versiota.Laulusta käytetään julkaisuissa monenlaisia nimiä (esimerkiksi "Santa Lucia", "Sankta Lucia", "Pyhä Lucia") ja sitä on pidetty napolilaisena kansansävelmänä. Osa sanoituksista liittyy Lucian päivään, osa ei. Yleisin suomenkielinen Lucian päivään liittyvä sanoitus on Erkki Ainamon sanoitus, joka alkaa: "Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa". Se vastaa Signe Psilanderin ruotsinkielistä sanoitusta ("När i den mörka natt…
Kyseessä lienee Anneli Kannon kirjoittama ja Noora Katon kuvittama kirjasarja Viisi villiä Virtasta. Kirjoissa seikkailevat Virtasten lapset Vilma. Paavo, Kastehelmi, Perttu ja Veera.Viisi villiä Virtasta Helmetissä
Kansallisbibliografia Fennicasta ja Kirjasammosta löytyy tieto vain tästä yhdestä Heikki Soinisen kirjoittamasta kaunokirjallisesta teoksesta. Lisätietoa, esimerkiksi syntymävuotta, kirjoittajasta sen sijaan ei löydy. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48367https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176052034753Lisäksi Fennicasta löytyy tieto muutamasta tietokirjasta, jotka on kirjoittanut Heikki Soininen, mutta ilmeisesti kyse ei ole samasta henkilöstä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Alexander Stubbin väitöskirja Flexible integration and the Amsterdam Treaty : negotiating differentiation in the 1996-97 IGC (1999) kuuluu joidenkin yliopistokirjastojen ja Kansalliskirjaston kokoelmiin. Teosta ei saa kotilainaan, mutta siihen voi tutustua kirjastojen tiloissa.https://finna.fi/Record/jykdok.830665?sid=5272567150
Kurt Vonnegutin Mestarien aamiainen, eli, hyvästi masentava maanantai (suom. Marjatta Kapari, 1974) kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Tällä hetkellä teoksesta on varauksia, mutta voit liittyä jonon jatkoksi.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1573994?sid=5272530880
Suomi itsessään on tietysti imperatiivi, ja lisäksi kartasta löytyvät ainakin nämä paikannimet (joista osa kyllä lienee niin pieniä, ettei niitä ehkä kehtaa sanoa paikkakunniksi): Kisko, Louhi, Kaavi, Riehu, Lähde, Kuohu, Karhi ja Livo.
Astrid Lindgrenin teoksessa Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, suom. Kaarina Helakisa, 1973, s. 220) kyseinen kohta kuuluu näin:"Älä sinä kajoa Korppuun! Kuuletko, senkin hirviö, älä kajoa Korppuun, taikka..."
E-kirjaston sivuilla vastataan kysymykseen näin:"E-kirjaston käyttöön ei tarvita kirjastokorttia, vaan sovellukseen tunnistaudutaan vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnukset tai mobiilivarmenne). Vahva tunnistautuminen vastaa kirjastokorttihakemuksen henkilötodistusta ja allekirjoitusta. Vahvalla tunnistautumisella varmistetaan asiakkaan henkilöllisyys ja oikeus rekisteröityä asiakkaksi. Vahvalla tunnistautumisella asiakas hyväksyy henkilötietojen päivityksen väestörekisterijärjestelmästä. Asiakkaasta vahvalla tunnistautumisella kerättävät tiedot ovat nimi, osoite, henkilötunnus ja huollettavat.E-kirjastoa voivat käyttää ne henkilöt, joiden kotikunta on liittynyt E-kirjastoon. Vahvan tunnistautumisen avulla tarkistetaan henkilön…
