Sveitsissä järjestettävä Bol d’Or Mirabaud väittää ainakin verkkosivuillaan olevansa maailman suurin sisävesipurjehdus. Regatta on pidetty vuodesta 1939 lähtien.
https://www.tudorwatch.com/en/tudor-mag/news/tudor-sets-sail-at-the-bol…;
Sarja voisi olla Elämä tilauksessa (The Secret Life of Us). Sarjaa tehtiin vuosina 2001-2006 ja esitettiin Suomessa vuosituhannen alussa.
Elämä tilauksessa (TV Series 2001–2006) - IMDb
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Liikenneturva on vastannut samanlaiseen kysymyksiin sivuillaan. Linkki Liikenneturvan vastaukseen
"Voimassa olevan tieliikennelain (729/2018) kyseistä väistämisvelvollisuutta käsittelevä 27 § on muotoiltu seuraavasti:
”Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.” " Linkki Finlexiin (pykälä näyttää olevan 26)
Eurooppalaiset liikennesäännöt on…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hakulinen on yksi niistä sukunimistämme, jotka pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Haakon. Nykyisin Haakonin pohjalta kehittyneet sukunimet jakautuvat alueellisesti suurin piirtein niin, että Hakula on pääasiassa lounaissuomalainen, Hakuli kaakkoissuomalainen, Hakulinen savolainen ja karjalainen, Haakana karjalainen ja Hookana pohjalainen.
Jos vilkaisee tunnetuimpien kustantajien verkkosivustoja (Tammi, Otava, Wsoy, Poesia), ei niissä missään aseteta tarjotuille käsikirjoituksille muita kriteereitä, kuin että tarjottu teos olisi toimiva, innostava kokonaisuus joka tempaa mukaansa. Eli kannattaa luoda oman näkemyksensä mukainen teos ja tarjota sitä. Jos kustantamo jakaa visiosi, voi puhelin jonain kauniina päivänä soida.
Marcel Aymén kirjat Delphinestä ja Marinettesta, joihin Kippurahännän kertomuksia perustuu, ilmestyivät vuosina 1934–46. Vuonna 1940 ilmestynyt Le mouton sisältää vaivihkaisen viittauksen sotaan, joten lienee sallittua olettaa, että kirjat sijoittuvat suurin piirtein kirjoittamisajankohtaansa. Vastaani ei tullut viitteitä siitä, että meillä televisioitua piirrossarjaa olisi ajantasaistettu tai modernisoitu, joten kaiketikin myös piirrossarjan tapahtumien voisi arvella ajoittuvan 30- ja 40-lukujen vaihteen tienoille. Piirrossarjan visuaalinen toteutus pohjautuu kirjoista 80- ja 90-luvulla otettuihin Claudine ja Robert Sabatierin kuvittamiin uusintapainoksiin.
Planète Jeunesse - Les Contes du Chat Perché (1994) (planete-jeunesse.com)
2. Kuormastokomppanian sotapolkua voi seurata komppanian digitoiduista sotapäiväkirjoista, joita on säilynyt melko kattavasti vuosilta 1941-1944. Kätevimmin niitä pääsee lukemaan Sotasampo-palvelun kautta.
Yleisellä tasolla kuormastokomppanioiden toiminnasta kertoo gradussaan Viliina Julkunen:
"Armeijan voidaan silti sanoneen liikkuneen hevosilla, sillä rintamalla sotatoimialueella käytettiin pääasiassa hevosia: tykit olivat pääosin hevosvetoisia ja kuljetuksia varten oli perustettu 77 hevosvetoista kuormastokomppaniaa, joihin jokaiseen kuului 128 hevosta ja jokaiseen divisioonaan kuului lisäksi 153 hevosen suuruinen ampumatarvikekolonna. Lyhyet kuljetukset rintamalle tehtiin rivistökuljetuksina eli kolonna-ajoina, joissa…
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman…
Valitettavasti en onnistunut löytämään varmaa tietoa siitä, mikä rintamerkki on kyseessä. Yritin löytää lähettämässäsi kuvassa oleville merkeille vastaavuutta Googlen käänteisen kuvahaun avulla, mutta haku ei tuottanut täydellistä vastaavuutta kummallekaan merkille. Haussa tuli kuitenkin useita kuvatuloksia Lotta Svärd -järjestön rintamerkeistä, joissa oli samat kirjaimet "SL" kuin mummisi merkeissä. Näin ollen on mahdollista, että kyse on Lotta Svärd -järjestön myöntämistä merkeistä.
Kannattaa kysyä tunnistusapua esimerkiksi jostain antikvariaatista. Linkkilistauksen antikvariaateista löydät Makupalat.fi -sivustolta.
Voit myös yrittää tiedustella tunnistusapua Antikvariaatti.netistä, sähköpostitse …
Helmet-kirjastoissa varaamaasi aineistoa pidetään sinulle varattuna kuuden arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi.
Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Varsovan sopimus eli ns. reunavaltiosopimus olisi ollut yhteistyösopimus, jossa tavoitteena oli luoda taloudellinen ja poliittinen vastavoima Saksalla ja Neuvosto-Venäjälle. Varsovan sopimuksen johtajamaa olisi ollut Puola.
Varsovan sopimuksen allekirjoittivat Suomi, Viro, latvia ja Puola maaliskuussa 1922. Eduskunta ei kuitenkaan vahvistanut sopimusta ja niin sopimus kaatui. Sopimuksesta tehtiin hallitukselle kaksi välikysymystä ja myös Suomen hallitus kaatui.
Asiasta voi lukea lisää mm. seuraavista teoksista:
Varsovan sopimukset / Rafael Erich (eripainos) https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991906524006250?sid=2968769937
Suomen ulkopolitiikka / R. Svento https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.…
Pikkuaikuinen lienee sama asia, jota Kielitoimiston sanakirjassa kuvataan sanalla pikkuvanha: puheiltaan tai käyttäytymiseltään ikäisekseen liian kehittyneeltä ja järkevältä – huvittavan aikuismaiselta – vaikuttava lapsi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pikkuvanha
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
Esimerkiksi ingången till biblioteket är tillgänglig, https://www.turku.fi/sv/nyhet/2023-03-30_krakkarrets-bibliotek-oppnas-e…
tai tillgänglig ingång, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/tilat-ja-laitteet?lng=sv
Helmet.fi-sivustosta esteettömyystiedot löytyvät yksittäisen kirjaston tiedoista ruotsin kielellä kohdasta tillgänglighet, https://www.helmet.fi/sv-FI/Bibliotek_och_tjanster/Tolo_bibliotek/Tillg…
Sodanjälkeistä ajanjaksoa 1945–65 Yhdysvalloissa on luonnehdittu "huikean taloudellisen kasvun vuosiksi". Sota vaikutti 1930-luvun lamavuosien jälkeen Yhdysvaltain talouteen elvyttävästi. Sodan aiheuttama kysyntä antoi talouselämälle vauhtia ja sotaa seuranneet vuodetkin olivat nopean taloudellisen kasvun aikaa. Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten tulot olivat korkeammat kuin yhdenkään toisen valtion asukkaiden.
Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella (1953–61) Yhdysvaltojen hallitus koostui pääasiassa liikemiestaustaisista ministereistä, jotka painottivat talouspolitiikassa vahvaa julkista taloutta ja hyvää palkkakehitystä. Eisenhowerin Amerikassa julkisen sektorin vaikutus maan talouselämään tuntui läpi koko…
Pekka Antinpoika Vesaisesta tai Juho Vesaisesta on kirjoitettu monissa tietoteoksissa. Lisäksi hän esiintyy kaunokirjallisuudessa. Näitä julkaisuja voi etsiä Finna.fi-palvelusta hauilla Pekka Vesainen ja Juho Vesainen.
Omena on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Sanan alkuperä on epäselvä. Appelsiini on tullut käyttöön suomalaisena sanana vasta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Se on lainattu varhaisruotsin sanasta ap(p)elsin, joka puolestaan on lainaa alasaksasta tai hollannista. Näissä kielissä appelsina on alkuaan yhdyssana, joka sisältää omenaa merkitsevän sanan appel ja Kiinaan viittaavan sanan sina. Sananmukaisesti appelsiini on siis "Kiinan omena". Appelsiineja alettiin tuoda Kiinasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja tärkeiksi tuontisatamiksi muodostuivat Amsterdam ja Hampuri.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Elokuvien suoratoistopalveluista, tai sen puutteesta, kysytään meiltä aika ajoin.
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Vastaus kopioitu palvelun vastausarkistosta:
Minulla tuli netissä vastaan UKK:n Kirjastokino, jossa on laaja valikoima elokuvia ja ohjelmia katsottavissa ilmaiseksi. Miksi Keski-kirjastot eivät ole mukana… | Kysy kirjastonhoitajalta
Eli nyt emme voi muuta kuin odottaa.
