Samantyyppinen kysymys on esitetty palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivina-pidettiin-oppikoulun-paasyko…
Vastauksessa sanotaan mm. näin:
"Oppikoulun pääsytutkinnoissa tehtävät olivat siis joko kokonaan tai osittain kouluhallituksen antamia tai kunkin koulun itse laatimia."
Kansallisarkiston Arkistojen portista löytyy Oppikoulut-osio. Siellä sanotaan näin:
"Valtiollisten oppikoulujen sekä monien yksityisten koulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Uudempien kunnallisten oppikoulujen arkistot löytyvät sen sijaan kuntien keskusarkistoista tai ko. koululta. Monien ensin valtion tai yksityisten perustamien ja sittemmin kunnallistettujen koulujen aineistoja säilytetään siis kahdessa…
On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa:
"Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."
Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi:
"Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta…
Hei,
Tämä on Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo, tämä kohta (ja koko runonäytelmä) löytyy Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12, joka löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä:
Tässä linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12
Kuvaus sopisi ainakin kirjaan Scott Bergström: The Cruelty - nyt olet yksin.
Kirjassa nuori Gwen etsii kadonnutta diplomaatti-isäänsä pitkin Eurooppaa ja joutuu tekemisiin pelätyimpien rikollisliigojen kanssa.
Kirja löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2275360
Lisäksi kirjalle on myös toinen osa The Cruelty 2 - Mihin voit luottaa? https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2329978
Kuvaukseen voisi sopia Pollux-hevoskerhossa vuonna 2000 ilmestynyt kirja Walt Morey: Hurja pakomatka (The Runaway Stallion, 1973).
Jeff Hunter on juuri muuttanut vanhempiensa kanssa kaupungista syrjäiseen laaksoon. Eräänä myrsky-yönä hän näkee tarunomaisen, upean hevosen tallin ovella, mutta ukkonen säikyttää aavehevosen tiehensä. Aamulla Jeff luulee uneksineensa, mutta löytää kavionjälkiä. Jeff ei saa rauhaa ja haluaa selvittää mistä ori tuli ja minne se katosi.
Kirja löytyy helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2270585
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
Etsimäsi kaltaista kirjallisuutta löytyy paljonkin, erilaisia onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista selviytyneiden kokemuksia, vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden ynnä muiden äärioloihin joutuneiden tarinoita. Enemmän kyseistä lajityyppiä löytyy englanniksi kuin suomeksi ja suurin osa on toki aikuisille suunnattua. Mutta lapsesta toki riippuu (ja myös kirjasta) millaista jaksaa lukea tai kuunnella ja mikä on sitten liian jännää. Mutta laitan tähän muutamia kollegoiden kanssa mietittyjä suomenkielisiä vinkkejä mahdollisesti sopivista teoksista ja voithan itse vaikka vielä selailla hieman kirjoja ennen kuin tarjoat 10-vuotiaalle, että ovatko liian jänniä vai juuri sopivia hänelle!
Pia Strömstad & Trond Bredesen: 10…
Hei,
Sitä ei kyllä liiemmin ilmesty - ainakaan suurilta kustantamoilta. Fantasiagenren lukijakuntaa olisi, mutta monet eivät tartu kotimaiseen fantasiakirjallisuuteen, vaan lukevat mieluummin ulkomaisia kirjailijoita. Näin ollen kirjaa ei oleteta myytävän tarpeeksi, joten sitä ei siten kustannetakaan kovin innokkaasti.
Näin ollen aikuisille suunnattu fantasiakirjallisuus ilmestyy pienten erikoistuneiden kustantamojen kautta (osin myös omakustanteena) joten niitä on hankala löytää kirjakauppojen hyllyiltä. Puhtaan fantasiakirjallisuuden lisäksi fantasiaa kaipaavan kannattaa tutustua uuskummaan, spefiin (spekulatiiviseen fiktioon), maagiseen realismiin jne. Romaanien lisäksi on fantasiakirjallisuudesta ilmestynyt novellikokoelmia (johtunee…
Kirjastosta voi ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja ja lehtiä. Turun pääkirjastossa myytävät poistokirjat löytyvät kärryistä eri osastoilta, lisäksi vanhan kirjastotalon sisäänkäynnin lähellä on asiakkaiden tuomien ilmaisten kirjojen kierrätyskärry. Kannattaa myös panna mieleen poistokirjamarkkinat 17.8., silloin tarjolla on erityisen paljon hyväkuntoisia poistokirjoja.
Brunnsstävä tarkoittan kaivon tai lähteen kiulua, eli sitä astiaa jolla vettä nostetaan. Suomeksi puhutaan myös kaivon ämpäristä.
Lähde MOT Sanakirja:
en brunn (substantiivi)
(1) kaivo
(2) terveyslähde, lähde, suihkukaivo, suihkulähde
(3) terveyskylpylä
en stäva (substantiivi)
kiulu
stäva (verbi) puiolestaan liittyy merenkulkuun ja tarkoittaa kulkea / purjehtia
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Toivottavasti näistä löytyy luettavaa.
Jim Benton: Rakas nuija päiväkirjani -sarja (Sanoma Magazines Finland 2006-2013)
Katy Birchall: It Girl -sarja (Bazar 2016-2017)
Debbi Michiko Florence: Homma hallussa, Keiko Carter (WSOY 2021)
Kerstin Gier: Rakkaus ei katso aikaa -trilogia (Gummerus 2012-2014)
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot (Karisto 2022)
Ann M. Martin: The Babysitter’s Club -sarja (Tammi 1991-2005)
Joanna Nadin: Rachel Riley -sarja (Gummerus 2009-2016)
Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-palvelusta löytyy Pohjoisen korttelin tonttikortisto Hakutulokset - Helsingin kaupunginarkisto (disec.fi) Asiakirjoissa ei näy kuitenkaan karttoja, joissa tontit näkyisivät numeroituina, vaikka karttoja on useita kymmeniä esim. vuosien 1830-1840 hakuvälillä.
Helsinki ennen sivustolta löydät kahdeksan vanhaa karttaa Helsingistä, joista ensimmäinen jo 1800-luvulta Historialliset kartat ja ilmakuvat | Helsingin kaupunki. Tässä kartassa näkyvät kaupunginosat ja korttelit numeroituina, mutta ei tontteja.
Hri.fi-palvelussa voit tarkastella Helsingin kaupunginarkiston vanhoja asemakaavakarttoja Helsingin historialliset kartat - Helsinki Region Infoshare (hri.fi)
En…
Kangasalaseura tiesi kertoa:"Topelius RUNOJA vlta 1949, neljäs painos. Esipuhe allekirjoitettu 1931. Erikoista on, että ko. Teoksessa on vain Mannisen suomennos runosta.." "Runo löytyy myös Kangasalan kirjastosta kirjasta Tämän runon haluisin kuulla 3" Linkki Helmet hakuun
Tämä saattaisi olla Helmet haulla löytyvä teos:Kootut teokset XI ; Runoja / Zacharias Topelius | WSOY | 1931 | 2. painos 1935 - 3. painos 1940 - 4. painos 1949 Linkki Helmet hakuun
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivuilla Eeli-nimestä kerrotaan seuraavasti:
Eeli-nimeä on käytetty lyhentymänä esimerkiksi Eliaksesta tai Eeliksestä. Toisaalta Eeli esiintyy Raamatussa myös itsenäisenä nimenä, jonka merkitykseksi on esitetty ’Jumala on korkein’.
Eeli on Suomessa alkanut nousta suosioon 1900-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2018 Eeli oli suosituin sinä vuonna syntyneiden poikien ensimmäisistä etunimistä. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 2005 suosion nousun myötä. Eelit viettävät nimipäiväänsä 9. huhtikuuta.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ee…
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan Heikki Jylhän v. 1958 julkaistu teos Harakka ja varis. Kyseisessä runokirjassa julkaistu runo kertoo, kuinka harakka ja varis lähtevät kaupunkiin ostamaan uutta pukua - mutta uuden puvun saakin vain harakka, koska varis innostuu tuhlaamaan rahansa tivoliin ja sirkukseen. Teoksen kannen kuvituksessa punatakkinen harakka ja keltatakkinen varis seisovat aidalla.
Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään pyöräilijän liikennesäännöillä. Ne saavat olla enintään 25 km/h kulkevia ja max. 1 kW tehoisia. Kontio Kruiserin ajoneuvoluokka on kevyt sähköajoneuvo. Lisätietoja löydät alla olevilta Traficomin sivuilta.
Lähde ja lisätietoja
Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/sahkoiset-liikkumisvali…
Traficom: Ajoneuvoluokat https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/ajoneuvoluokat?toggle=K…
Yleisradiolle toiveen voi lähettää sivulla https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Jos toive ei jostain syystä toteudu, kannattaa kääntyä kirjaston puoleen. Kappale löytyy ainakin seuraavista cd-levyistä:
Juhlakonsertti / Katri Helena
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332700?lang=fin
Laulu jää / Katri Helena
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332812?lang=fin
Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191?lang=fin
Sydämeni laulut [4CD] / Katri Helena
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1649421?lang=fin
Auvo Kostiaisen Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon (Otava, 1988) -kirjan mukaan vuoden 1922 lokakuun ja 1926 joulukuun välisenä aikana saatiin maahantuloanomuksia 429 040 kappaletta pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekkoslovakiasta. Ainoastaan noin 20 000 sai luvan. 1930-luvun maahanmuutossa on erotettavissa kolmenlaista tyyppiä: Ulkomailta värvätty spesialistien, erityisalojen ammattimiesten ja asiantuntijoiden joukko, poliittiset pakolaiset (erityisesti Natsi-Saksan terroria paenneet kommunistit) sekä laittomat siirtolaiset, näistä monet laman alta lähteneitä, lähimaiden asukkaita.
1940- ja 1950-luvuilla muutto oli pitkälti maan sisäistä, mm. työvoiman uudelleensijoitusta. 1960…
