Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa…
Karjalaisten evakuointia on tutkittu Suomessa paljon, kun taas Saksan itäosien evakuointia käsittelevä tutkimuskenttä on vähäisempi. Sekä Suomessa että Saksassa siviiliväestö joutui jättämään kotinsa puna-armeijan edetessä ja siirtymään oman maansa sisällä uudelle alueelle. Siirtymistä ja ihmisten kotoutumista yritettiin hallita erilaisilla laeilla, kuten Suomessa maanhankintalailla ja esimerkiksi Itä-Saksassa lailla, joka tähtäsi siirtoväen asuinolojen parantamiseen. Siirtoväki kohtasi kummassakin maassa vaikeuksia, jotka liittyivät mm. matkantekoon, uuden kotipaikan etsimiseen, kodin rakentamiseen sekä uudelleenasettautumiseen. Lisäksi paikallisväestön suhtautuminen siirtoväkeen oli vaihtelevaa.
Suomessa siirtoväen asiat olivat…
Kirjastojen kokoelmista löytyviä 1800-luvusta kertovia teoksia ovat esimerkiksi:
Santeri Ivalo: Aikansa lapsipuoli
Väinö Kataja: Nälkätalvena
Joel Lehtonen: Punainen mylly
Anni Blomqvist: Luoto meressä
Ritva-Elina Pylväs: Alisa : Väylän tytär
Kaari Utrio: Familia : eurooppalaisen perheen historia 5, Lapsen vuosisata 1800-luku
Carl Masterton: Hovimäki : Heräämisen aika (Hovimäki-sarjan 3. osa)
Raija Oranen: Aurora
Lisää lukemista voit etsiä Kirjasammon 1800-luvun kirjailija- ja kirjaluettelosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj:http%253A%252F%252Fwww.ku…
Kirjaston nimikirjoista ei löytynyt muuta tietoa kuin, että nimi Jouni on peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella ja että se on johdannainen nimestä Johannes.
Rovaniemen kirjaston saamelaisosasto antoi tietoa nimen suosiosta Lapissa:
Nickul on tilastoinut Suomen saamelaisalueen nimistöä vuonna 1962. Hän erottelee suomalaiset ja saamelaiset henkilönnimet, ja tukeutuu jaossa Itkosen vuonna 1948 määrittelemiin silloisiin saamelaisten etunimiin. Jouni kuuluu tuohon saamelaisnimien ryhmään.
Nickulin mukaan Jouni-nimen ja sen rinnakkaisnimien käyttö saamelaisalueella (tunturi- ja kalastajasaamelaisilla; kolttien nimien historia on erilainen) on runsasta. Varianteista…
Lauri Pohjanpäältä löytyy tuo ajatus postillassa Katso Jumalan Karitsa (1957):
Hauta on avannut porttinsa. Me emme enää sure poismenneitä rakkaitamme niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Me näemme heidät jälleen. He ovat menneet vain hetkistä ennen meitä. Ei ole kuolemaa, on vain ovi toiseen elämään.
Postillasta voi lukea esimerkiksi Esko Miettisen blogikirjoituksesta, https://kkyry.fi/blogi/16-miten-ihastuin-vanhoihin-kristillisiin-kirjoi….
Samankaltaisia säkeitä löytyy myös runoista. Lauri Pohjanpään Valitut runot -kirjassa (8. painos vuodelta 1979) s.226-228 Pääsiäisyö-runon loppupuolella:
Ma tahtoisin maan yli kuuluttaa:
ei ole, ei ole kuolemaa!
Oi tähdet, tähdet te julistakaa:
ei ole kuolemaa!
Löytyi myös…
Valitettavasti näillä tiedoilla ei pysty etsimään tietoja kyseisestä riikinkukosta.
Esineestä kannattaa lähettää kuvat taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä arvoa.
Mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä vanhoista tavaroista:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Musiikin käytöstä opetustoimessa säädetään Tekijänoikeuslaissa, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P14. Pykälissä 14,14a ja 21 käsitellään musiikin käyttöä opetustoimessa. Pykälässä 21 lukee: Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä. Musiikin soittaminen opetustoimessa on siis nähdäkseni sallittua. Tekijänoikeutta koskeviin kysymyksiin saa vastauksia asiantuntijoilta Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Jalkapallokenttien hoitoon käytetään nykyään paljon enemmän aikaa, rahaa ja erilaisia tekniikoita. Jotta ruoho pysyisi hyvänä, pitää huolehtia esimerkiksi oikeanlaisesta valaistuksesta, kastelusta ja tuuletuksesta. Myös ruoholajit pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi kentällä käytetään keinotekoista ruohoa tukemassa oikeaa ruohoa.
Lisää tietoa (englanniksi): https://www.topendsports.com/sport/soccer/field-science.htm
Monet taidehuutokaupat antavat arvioita maalausten arvosta, usein myös maksutta. Tässä linkkejä muutamiin:
Hagelstam: https://www.hagelstam.fi/
Bukowski: https://www.bukowskis.com/fi
Helander: https://www.helander.com/fi
Helmet-kirjastojen maksut löytyvät, kun etusivulta Helmet siirtyy sivun alareunaan, missä INFO otsikon alla on Asiakkaana kirjastossa ja sen takaa saa näkyviin Laina-ajat ja maksut | Helmet
Myöhästymismaksua peritään tällä hetkellä aikuisten aineistosta 0,20€/laina jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä, myöhästymismaksun enimmäismäärä / laina on 6,00€
Lainausoikeuden menettää, jos maksuja on 30,00€ tai enemmän tai aineisto on myöhässä 28 vrk tai enemmän. 60 päivää myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi.
Juhani Karilan teos Pienen hauen pyydystys löytyy useasta Vaski-kirjastosta: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=pienen+hauen+pyydystys&type=AllFields
Suomen ja Viron televisiouutisten lähetysajat lienevät toisistaan riippumattomia ja niiden väliset yhteydet pelkkää sattumaa. Neuvosto-Virossa illan pääuutislähetyksen aika 21.00 oli varattu valtakunnalliselle Vremjalle, ja "paikallinen" Aktuaalne kaamera alkoi tällöin jo 20.30. Vremjan esittäminen Viron kansallisessa televisiossa päättyi vuoden 1989 lopussa. Aktuaalne kaameran lähetysaika siirtyi pysyvästi iltayhdeksään 27. tammikuuta 1992.
Suomalaisia ja virolaisia lähetysaikoja vertailtaessa tulee muistaa ottaa huomioon myös se, että Neuvosto-Virossa noudatettiin tunnin Suomea edellä olevaa Moskovan aikaa. Itä-Euroopan normaaliaikaan Virossa palattiin 24.9.1989. Tämän jälkeen Suomen ja Viron kellot ovat käyneet samaa aikaa…
Samantyyppinen kysymys on esitetty palvelussa aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-paivina-pidettiin-oppikoulun-paasyko…
Vastauksessa sanotaan mm. näin:
"Oppikoulun pääsytutkinnoissa tehtävät olivat siis joko kokonaan tai osittain kouluhallituksen antamia tai kunkin koulun itse laatimia."
Kansallisarkiston Arkistojen portista löytyy Oppikoulut-osio. Siellä sanotaan näin:
"Valtiollisten oppikoulujen sekä monien yksityisten koulujen arkistoja säilytetään Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Uudempien kunnallisten oppikoulujen arkistot löytyvät sen sijaan kuntien keskusarkistoista tai ko. koululta. Monien ensin valtion tai yksityisten perustamien ja sittemmin kunnallistettujen koulujen aineistoja säilytetään siis kahdessa…
On aivan totta, että siileille ei saa antaa maitoa - tai muitakaan laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Näin lukee esimerkiksi Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ohjeissa:
"Siilille ei saa tarjota maitoa, sillä siilit ovat laktoosi-intolerantikkoja ja saavat maidosta ripulin ja vatsakipuja. Ripuli johtaa pikkuhiljaa siilin kunnon heikkenemiseen, mikä ei varmasti ole kenenkään siilinystävän tavoite. Maidon sijaan matala ja tukeva vesiastia on hyvä laittaa tarjolle."
Siili kiikarissa -sivulta löytyy tällainen vastaus kysymykseesi:
"Ns. raakamaitoa annettiin talon kissoille lehmien lypsyn jälkeen. Samalla kupille tulivat myös siilit, jotka olivat tykästyneet maidon makuun. Nykyisin tiedämme, etteivät kaikki siilit pidä maidosta, mutta…
Hei,
Tämä on Einar Fieandtin runonäytelmästä Karttaleikki peräisin oleva runo, tämä kohta (ja koko runonäytelmä) löytyy Pääskynen-lehden numerosta 7/1915, sivulta 12, joka löytyy Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä:
Tässä linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959137?page=12
Kuvaus sopisi ainakin kirjaan Scott Bergström: The Cruelty - nyt olet yksin.
Kirjassa nuori Gwen etsii kadonnutta diplomaatti-isäänsä pitkin Eurooppaa ja joutuu tekemisiin pelätyimpien rikollisliigojen kanssa.
Kirja löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2275360
Lisäksi kirjalle on myös toinen osa The Cruelty 2 - Mihin voit luottaa? https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2329978
Kuvaukseen voisi sopia Pollux-hevoskerhossa vuonna 2000 ilmestynyt kirja Walt Morey: Hurja pakomatka (The Runaway Stallion, 1973).
Jeff Hunter on juuri muuttanut vanhempiensa kanssa kaupungista syrjäiseen laaksoon. Eräänä myrsky-yönä hän näkee tarunomaisen, upean hevosen tallin ovella, mutta ukkonen säikyttää aavehevosen tiehensä. Aamulla Jeff luulee uneksineensa, mutta löytää kavionjälkiä. Jeff ei saa rauhaa ja haluaa selvittää mistä ori tuli ja minne se katosi.
Kirja löytyy helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2270585
Kyseessä on Mika Waltarin runo nimeltä Syksy 1939.
Runo on julkaistu esimerkiksi lehdissä ja tässä linkki kansallisarkistosta löytyneeseen lehden sivuun https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1999122?term=Miten&term=hehkuivat&term=pihlajanmarjat&term=lokakuussa&term=reunassa&term=puistikon&term=Oli&term=kaikki&term=outoa&term=unta&page=3
Lisäksi runo löytyy Sotatalvi - runovalikoima - kokoelmasta (Otava, 1940) sekä Helmet-kirjastoista teoksesta Mika Waltari: Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577799
