Valitettavasti suoraa listausta eri maissa suoritettavien hallitusneuvotteluiden paikkoihin ei ole olemassa. On syytä olettaa, että maiden poliittinen järjestelmä vaikuttaa myös hallitusneuvotteluiden paikkaan, esimerkiksi Ranskassa presidentillä on suuret valtaoikeudet hallituksen muodostamisessa. Hallitusneuvotteluista eri maissa sinänsä löytyy runsaastikin materiaalia. Esimerkiksi
The selection of ministers in Europe : hiring and firing
Dowding, Keith ; Dumont, Patrick. Routledge 2008. https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993753454006250?sid=3076816023
Constitutional Conventions in Central Europe: Presidents in Government Formation
Process / Miloš Brunclík and Michal Kubát.
Institute of Political Studies, Faculty…
Alla oleva verkkosivu kertoo muun ohessa heinän paalaamisen alkuvaiheista Suomessa. Paalaimet alkoivat voimakkaammin yleistyä Suomessa 1970-luvun kuluessa, vaikka jo tätä aiemmin 1950-luvulta alkaen niitä oli markkinoilla ollut.
https://www.tarinoitajanakkalasta.fi/heinaseipaista-dinosauruksen-munii…
Helsingin Sanomissa uutisoitiin 1972 "maatalouden ehkä raskaimman kesätyön olevan nopeasti koneellistumassa". Uudellamaalla paalattiin jo noin puolet heinäsadosta. Paalaimia hankittiinkin alkuun erityisesti Etelä-Suomen tiloille. Kehityksestä huolimatta vuonna 1974 Hesarissa todettiin kuitenkin suurimman osan maan heinistä koottavan edelleen seipäille.
Helsingin Sanomat 7.7.1972 ja 4.7.1974.
Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita.
Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies".…
Tällä hetkellä ei ole ainakaan julkista tietoa, milloin tätä kirjasarjaa tulisi seuraavan kerran suomeksi. Kustantamot julkaisevat tiedot tulevista kirjoistaan yleensä puolivuosittain, joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan loka-marraskuussa. Asiasta voi kysyä suoraan Maasin kirjoja suomeksi julkaisevalta Gummerukselta: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/…
Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen.
John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Kyseessä voisi olla alkuperäinen tai ainakin vanha versio Rosvo ja Poliisi -pelistä. Pelialusta näyttää vähän toisenlaiselta tässä versiossa, mutta idea vaikuttaa samalta. Peli on legendaarinen roolipeli, jossa on tarkoitus tienata mahdollisimman paljon rahaa. Jos olet rosvo, ryöstät pankki- ja postikonttoreita. Jos olet poliisi, otat kiinni rosvoja ja tienaat palkkiorahoja. Eniten rikollisuudella tienaava voittaa tässä klassisessa perhepelissä, jota on myyty yli 60 vuotta.
https://www.algaspel.se/produkter/barnspel/tjuv-och-polis
Liitteesä näkyy kuva nykyisestä pelilaudasta.
Ranskassa oli vuosina 1803-1914 käytössä kultaan perustuva rahayksikkö, franc germinal. Verkkolehti Histoire-Généalogiessa julkaistun Jean Monangen artikkelin "De la valeur des choses dans le temps" mukaan vuoden 1803 frangi vastasi 2,07 vuoden 2006 euroa, joka puolestaan vastaa 2,60 euroa vuonna 2022.
Näin laskettuna Joséphine käytti rahaa 3 640 000 nyky-Euron edestä.
Lähteet:
Histoire-Généalogie: https://www.histoire-genealogie.com/De-la-valeur-des-choses-dans-le-tem…
Convertisseur franc-euro: https://www.insee.fr/fr/information/2417794
Gouvernement.fr: https://www.gouvernement.fr/partage/10952-creation-du-franc-germinal
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_frangi
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan videota kuvauksesi perusteella. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tiedon videosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä vain. Wikipedian mukaan Esa Peltonen pelasi HJK:ssa vuosina 1969-1972. https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Peltonen
HJK:n jääkiekkojoukkueessa pelasivat aikoinaan myös Stig Wetzell ja Juhani Tamminen.
Kiekkoa Stadissa, lätkää lähiöissä: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/828955be-34c6-436b…
Bécqueria on suomennettu niukasti, Finnasta hakemalla löytyvät vain runot Palaavat tummat pääskyt (teoksessa Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa) ja Sointuja (teoksessa Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja). Yhtäkään runoilijan teosta ei ole käännetty suomeksi.
Voisikohan kyseessä olla novelli "Suuri pää", joka löytyy Huovisen novellikokoelmasta Lyhyet erikoiset (WSOY, 1967, useita uusia painoksia). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Joki-kirjastojen verkkokirjastosta: Selaa luetteloa | Joki-kirjastot (finna.fi)
Marja-Liisa -nimisiä lauluja on useita, mutta koska nimi kertautuu laulussa, kysessä lienee Väinö Hannikaisen sävellys L. Onervan runoon. Se alkaa sanoilla Marja-Liisa, Marja-Liisa, isän, äidin nukki. Nuotit, sanat ja soinnut tähän lauluun löytyvät mm. teoksesta Suuri toivelaulukirja 3 (ISBN 9156436420).
Saatavuustieto Outi-kirjastosta.
Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu, joka ei ole mitenkään sidoksissa Helmetiin. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajat työskentelevät kirjastoissa eri puolilla Suomea. Luonnollisestikin tiettyä kirjastoa koskeviin kysymyksiin vastaa sen oma henkilökunta, mutta yleisiin tietopalvelukysymyksiin vastaukset voivat tulla mistä kirjastosta tahansa. Näin jatkossakin.
Tukiliiton sivuilla on selkeät ohjeet Teamsin käyttöön sekä tekstinä että videomuodossa: https://www.tukiliitto.fi/tukiliitto-ja-yhdistykset/yhdistysten-kayttoo….
YouTubesta löytyy erilaisia käytön aloittamiseen opastavia videokoulutuksia, esim. Digitaitokoulutukset-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=7JOLrgxFNLw.
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
Yölinnun levyttämän laulun sävelsi Matti Mikkola ja sanoitti Mikko Karjalainen. Kansalliskirjaston tietokannan perusteella näyttää, että laulusta ei ole julkaistu nuottia. Netistä löyvyy kuitenkin epävirallisia sointukarttoja, jos sellaisesta olisi apua; esimerkiksi tämä.
